Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Tiistai 19.06.2018


Tuore selvitys: Kierrätyslannoitteilla ravinteiden kierrätys vauhtiin


13.09.2017 08:15

Lannan ravinteiden tehokkaalla kierrätyksellä pystyttäisiin näin korvaamaan kaikki tällä hetkellä maanviljelyssä käytettävä väkilannoitefosfori.

Kuva: Dreamstime

Luonnonvara- ja ympäristötutkijoiden selvityksen mukaan ravinteita kierrätetään Suomessa huomattavasti tavoiteltua vähemmän. Seurauksena on vesien rehevöitymistä, päästöjä ilmaan ja tarpeetonta riippuvuutta epäorgaanisista keinolannoitteista. Erityisesti tuotantoeläinten lannan käsittelyä kierrätyslannoitteiksi tulisi lisätä. Asiantuntijoiden toimenpide-ehdotukset on koottu päättäjille suunnattuun politiikkasuositukseen.

Kotieläinten lannassa on niin paljon fosforia, että tehokkaasti hyödyntämällä se riittäisi tällä hetkellä turvaamaan viljelykasvien fosforin tarpeen koko maassa. Lannan ravinteiden tehokkaalla kierrätyksellä pystyttäisiin näin korvaamaan kaikki tällä hetkellä maanviljelyssä käytettävä väkilannoitefosfori. Lannasta ja muista sivuvirroista voidaan tuottaa kierrätyslannoitteita erilaisten käsittelyjen avulla.

Kotieläintilojen keskittymisen myötä lantaa muodostuu monilla alueilla yli alueen oman ravinteiden tarpeen. Prosessoinnin avulla lantaa voidaan kuljettaa kustannustehokkaasti yli maakuntarajojen sinne, missä ravinteille on tarvetta. Suurin tarve lannan käsittelylle ja poiskuljetukselle on selvityksen mukaan Pohjanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla, Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa.

Lannan lisäksi tulisi parantaa yhdyskuntajätevesien sisältämien ravinteiden talteenottoa ja hyödyntämistä. Myös ylijäämänurmien, biojätteiden ja teollisuuden sivuvirtojen ravinnepotentiaali tulisi hyödyntää nykyistä paremmin.

Nykytahdilla kierrätystavoitetta ei saavuteta

Suomi on sitoutunut pyrkimään ravinteiden kierrätyksen mallimaaksi. Nykyisen hallitusohjelman mukaan tavoitteena on lisätä ravinteiden talteenottoa erityisesti Itämeren ja muiden vesistöjen kannalta herkillä alueilla niin, että vähintään puolet lannasta ja yhdyskuntajätevesilietteestä saadaan kehittyneen prosessoinnin piiriin vuoteen 2025 mennessä.

Nyt julkaistussa selvityksessä kuvataan fosforin ja typen kierrätyksen nykytilanne ja esitetään toimenpide-ehdotuksia hallituksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Selvityksen mukaan esimerkiksi lannasta prosessoidaan tällä hetkellä vain viisi prosenttia, kun todellinen tarve olisi vähintään 20 prosenttia.

- Fosforin ja typen tehokas kierrätys on tärkeää vesiensuojelun, ruokaturvan ja kiertotalouden edistämisen kannalta. Tavoitteisiin nähden ravinteet eivät tällä hetkellä kierrä tarpeeksi tehokkaasti, toteaa selvityksen kokoamisesta vastannut Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymä LYNETin pääsihteeri Sanna Marttinen.

Ohjausta ja tietopohjaa kehitettävä

Kierrätyksen vauhdittamiseksi selvityksessä ehdotetaan ravinteiden käytön ohjauskeinojen kokonaisuudistusta, jossa luotaisiin yksi kaikkea viljelyä ja lannoittamista koskeva säädös esimerkiksi nitraattiasetusta kehittämällä. Samalla ehdotetaan luopumista nykyisenkaltaisesta ympäristökorvausjärjestelmästä ja eläinsuojan ympäristöluvan kautta tapahtuvasta ravinteiden käytön ohjauksesta.

Lisäksi asiantuntijat ehdottavat, että ohjauksen tueksi rakennetaan peltolohkokohtainen ravinnetietokanta. Myös biomassoja koskevan tiedon saatavuutta tulisi parantaa ja lannoille asettaa alueelliset prosessointitavoitteet.

- Normiohjauksen tavoitteeksi tulisi ottaa kasvien tarpeen mukainen ravinteiden käyttö, ja sääntelyn tulisi tukea perinteisten väkilannoitteiden korvaamista kierrätysravinteilla. Tämän lisäksi kierrätyslannoitemarkkinoiden synnylle tulisi tarjota asianmukaiset edellytykset. Jos ravinteiden kierrätyksessä aiotaan edistyä, tulee myös tietojärjestelmiä kehittää edelleen, Marttinen summaa tutkijoiden ehdotuksia.


LYNET on luonnonvara- ja ympäristöalan yhteistyöverkosto, joka kokoaa tutkijat yhteen tuottamaan tietoa ja ratkaisuja alan ongelmiin. Verkostoon kuuluu seitsemän julkista tutkimuslaitosta, joissa työskentelee yhteensä yli 5000 henkilöä. 1.1.2018 alkaen LYNET on osa tutkimuslaitosten yhteenliittymä Tulanetiä.

Luonnonvarakeskus/ CO2-raportti

Bookmark and Share






22

 +4%  +1%   0%  +2%  +2%

Yhteensä kton CO2 ekv:
495
  - Maatalous:
22
%
  - Jätehuolto:
8
%
  - Lämmitys:
7
%
  - Kuluttajien sähkönkulutus:
11
%
  - Tieliikenne:
51
%
Asukasta kohden:
94
kg
Muutos edelliseen viikkoon:
 +1
%

ŅQuiťnes son los responsables de afrontar el cambio climŠtico?

Source: Infobae - El cambio climŠtico es probablemente el mayor desafŪo ambiental y social que enfrenta la humanidad, y que fue generado por el ser humano. Es un problema global que se resuelve en forma global, en donde existen muchos matices que hacen difŪcil el consenso entre los paŪses respecto a las decisiones que deben tomarse. Sin embargo, todos reconocen el siguiente principio como marco de discusiůn: principio de responsabilidades comunes pero diferenciadas. Este principio reconoce que todos los paŪses tienen responsabilidad comķn de solucionar el problema, aunque no todos en el mismo nivel y grado, ya que histůricamente los paŪses desarrollados han contaminado mŠs a efecto de construir sus economŪas que aquellos que estŠn en vŪas de desarrollo. Y no todos los paŪses tienen la misma capacidad y recursos para enfrentar la problemŠtica.

Consecuencias del cambio climŠtico en los peces

Source: El tiempo - Una subida de 2įC altera la metilaciůn del ADN y la expresiůn de genes claves para la supervivencia y el desarrollo. Este estudio ofrece una nueva visiůn sobre las consecuencias del cambio climŠtico en los peces a travťs de modificaciones epigenťticas en todo el genoma

Could evaporation be the next renewable energy?

Source: Reuters - Wind and solar power are growing as sustainable alternatives to fossil fuels, but storing renewable energy through the night, when the sun isn?t shining, or when no wind is rotating the turbines, remains a hurdle.

Figueres: ?Estados Unidos pierde competitividad saliendo del Acuerdo de ParŪs?

Source: EFE Verde - La ex secretaria de cambio climŠtico de la ONU que alcanzů el Acuerdo de ParŪs y actual directora del proyecto Misiůn 2020, Christiana Figueres, subraya que EE.UU. "se queda rezagado y pierde competitividad" abandonando el Acuerdo de ParŪs y cediendo a otros paŪses el liderazgo de la economŪa baja en carbono.

Reducir la deforestaciůn e incrementar captura de CO2 en el suelo, una estrategia climŠtica y de seguridad alimentaria

Source: El Periůdico - Las polŪticas climŠticas que se centran en la agricultura y los bosques podrŪan llevar al aumento de los precios de los alimentos, pero reducir la deforestaciůn e incrementar la captura de carbono en la agricultura podrŪa reducir significativamente las emisiones de gases de efecto invernadero, evitando riesgos para la seguridad alimentaria, segķn un nuevo estudio publicado en 'Environmental Research Letters'.

Kunnat CO2-raportissa

Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hamina
Hankasalmi
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Järvenpää
Kaarina
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Kärkölä
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Naantali
Nakkila
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylivieska
Ylöjärvi
√Ą√§nekoski







Etelä-Suomen Lääni Länsi-Suomen lääni Itä-Suomen lääni Oulun lääni Lapin lääni