Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Tiistai 19.06.2018


Soiden ojittaminen näkyy vesistöissä yhä enemmän


11.09.2017 08:00

Koko maassa nykyiset metsätalouden kuormitusarviot tulee kertoa kahdella tai jopa kolmella.

Kuva: Flickr / catdancing

Suomessa on ollut vallalla käsitys, että metsäojitus ei aiheuttaisi pitkäaikaisia muutoksia ravinteiden huuhtoumissa vesistöihin. Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) yhteistutkimuksessa kuitenkin havaittiin, että valumavesien ravinnepitoisuudet ovat sitä suuremmat, mitä enemmän suon ojittamisesta on kulunut aikaa.

Tutkimustulokset osoittavat, että 50-60 vuotta sitten ojitetuilla soilla valumavesien typpi- ja fosforipitoisuudet voivat olla jopa kahdesta kolmeen kertaa suurempia kuin 20-30 vuotta ojitettuna olleilla alueilla.

Aiempia arvioita suuremmat vesistökuormat viidellä miljoonalla ojitushehtaarilla eli noin neljäsosalla metsäpinta-alastamme merkitsevät sitä, että nykyiset kuormituslaskelmat aliarvioivat metsätalouden vesistövaikutuksia Suomessa.

Soiden ojittamisen merkitys arveltua suurempi

Kaikki tähän mennessä tehdyt laskelmat ojituksen ja laajemminkin koko soiden metsätalouskäytön vesistövaikutuksista perustuvat siihen, että metsätaloustoimien vaikutukset ovat suhteellisen lyhytaikaisia.

- Uudet tulokset ravinnepitoisuuksien jatkuvasta kasvusta ojitusalueiden valumavesissä muuttavat perusteellisesti aiempia käsityksiämme. Koko maassa nykyiset metsätalouden kuormitusarviot tulee kertoa kahdella tai jopa kolmella. Suovaltaisilla alueilla vesistökuormat voivat olla moninkertaiset aiempiin arvioihin verrattuna, kertoo johtava tutkija Mika Nieminen Lukesta.

Niemisen mukaan suurena huolena on, että vesistökuormat tästä edelleen kasvavat tulevaisuudessa.

Turve maatuu - ravinteet huuhtoutuvat

- Todennäköisenä syynä ravinnepitoisuuksien kasvuun on ojituksen käynnistämä yhä pidemmälle etenevä turpeen maatuminen. Maatunut turve on alttiimpaa eroosiolle kuin vähän maatunut. Tämä lisää erityisesti partikkelimaisen typen ja fosforin huuhtoumia, toteaa tutkija Sakari Sarkkola Lukesta.

Lisäksi turpeen maatuessa ravinteita vapautuu koko ajan enemmän helppoliukoiseen muotoon, mikä lisää myös vedessä liuenneena kulkeutuvien ravinteiden huuhtoutumisriskiä.

Kohonneita typpipitoisuuksia havaittu yleisesti

Monet muutkin tutkimusryhmät ovat havainneet kohonneita typpipitoisuuksia ojitusalueiden valumavesissä.

- Typpipitoisuudet ovat olleet korkeita ojitettujen turvevaltaisten valuma-alueiden alapuolisissa vesistöissä, kertovat Seppo Hellsten SYKEstä ja Hannu Marttila Oulun yliopistosta.

Jo päättyneessä BioTar-hankkeessa havaittiin turvemaiden ojituksien kohottavan typpipitoisuuksia etenkin latvavesistöissä.

Myös kansallisissa vesistöseurannoissa on todettu typpipitoisuuksien olevan kasvussa turvevaltaisilla alueilla. Ilmiön on aiemmin oletettu johtuvan pikemminkin ilmaston muutoksesta kuin ojituksesta.

- Toki kyse voi olla myös siitä, että ilmaston muutos ja ojitus yhdessä lisäävät huuhtoumia. Eli hapekkaissa oloissa ojitetuilla soilla ilmaston lämpeneminen lisää turpeen hajoamista ja ravinteiden vapautumista enemmän kuin hapettomissa oloissa luonnontilaisilla soilla, jatkaa Seppo Hellsten.

Pitoisuuksien kasvu viittaa myös siihen, että vesiensuojelu ojitusalueilla ei ole ollut riittävän tehokasta.

Luonnonvarakeskus/ CO2-raportti

Bookmark and Share






22

 +4%  +1%   0%  +2%  +2%

Yhteensä kton CO2 ekv:
495
  - Maatalous:
22
%
  - Jätehuolto:
8
%
  - Lämmitys:
7
%
  - Kuluttajien sähkönkulutus:
11
%
  - Tieliikenne:
51
%
Asukasta kohden:
94
kg
Muutos edelliseen viikkoon:
 +1
%

ŅQuiťnes son los responsables de afrontar el cambio climŠtico?

Source: Infobae - El cambio climŠtico es probablemente el mayor desafŪo ambiental y social que enfrenta la humanidad, y que fue generado por el ser humano. Es un problema global que se resuelve en forma global, en donde existen muchos matices que hacen difŪcil el consenso entre los paŪses respecto a las decisiones que deben tomarse. Sin embargo, todos reconocen el siguiente principio como marco de discusiůn: principio de responsabilidades comunes pero diferenciadas. Este principio reconoce que todos los paŪses tienen responsabilidad comķn de solucionar el problema, aunque no todos en el mismo nivel y grado, ya que histůricamente los paŪses desarrollados han contaminado mŠs a efecto de construir sus economŪas que aquellos que estŠn en vŪas de desarrollo. Y no todos los paŪses tienen la misma capacidad y recursos para enfrentar la problemŠtica.

Consecuencias del cambio climŠtico en los peces

Source: El tiempo - Una subida de 2įC altera la metilaciůn del ADN y la expresiůn de genes claves para la supervivencia y el desarrollo. Este estudio ofrece una nueva visiůn sobre las consecuencias del cambio climŠtico en los peces a travťs de modificaciones epigenťticas en todo el genoma

Could evaporation be the next renewable energy?

Source: Reuters - Wind and solar power are growing as sustainable alternatives to fossil fuels, but storing renewable energy through the night, when the sun isn?t shining, or when no wind is rotating the turbines, remains a hurdle.

Figueres: ?Estados Unidos pierde competitividad saliendo del Acuerdo de ParŪs?

Source: EFE Verde - La ex secretaria de cambio climŠtico de la ONU que alcanzů el Acuerdo de ParŪs y actual directora del proyecto Misiůn 2020, Christiana Figueres, subraya que EE.UU. "se queda rezagado y pierde competitividad" abandonando el Acuerdo de ParŪs y cediendo a otros paŪses el liderazgo de la economŪa baja en carbono.

Reducir la deforestaciůn e incrementar captura de CO2 en el suelo, una estrategia climŠtica y de seguridad alimentaria

Source: El Periůdico - Las polŪticas climŠticas que se centran en la agricultura y los bosques podrŪan llevar al aumento de los precios de los alimentos, pero reducir la deforestaciůn e incrementar la captura de carbono en la agricultura podrŪa reducir significativamente las emisiones de gases de efecto invernadero, evitando riesgos para la seguridad alimentaria, segķn un nuevo estudio publicado en 'Environmental Research Letters'.

Kunnat CO2-raportissa

Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hamina
Hankasalmi
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Järvenpää
Kaarina
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Kärkölä
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Naantali
Nakkila
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylivieska
Ylöjärvi
√Ą√§nekoski







Etelä-Suomen Lääni Länsi-Suomen lääni Itä-Suomen lääni Oulun lääni Lapin lääni