Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Tiistai 19.06.2018


Metsiensuojelulle ja kiertotaloudelle lisäpanostus vuosien 2018-2021 kehyksissä


15.05.2017 07:20

Hallitus on päättänyt julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2018-2021. Ympäristöministeriön hallinnonalan kehys laskee 177 miljoonasta 162 miljoonaan. Kehyksen lisäksi Valtion asuntorahastosta rahoitetaan sosiaalista asuntotuotantoa.

Kehyskaudella panostetaan erityisesti bio- ja kiertotalouteen ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseen, Itämeren tilan parantamiseen sekä luonnonsuojelun tason turvaamiseen.

METSO-ohjelmalle lisää rahoitusta

Hallitus vahvistaa metsäluonnon monimuotoisuuden suojelua lisäämällä 5 miljoonan euron vuosittaisen panostuksen Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman (METSO) toimeenpanoon. Tästä 3 miljoonaa kohdistuu ympäristöministeriön hallinnonalalle ja 2 miljoonaa maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalle. Lisärahoitusta kohdennetaan etenkin eteläiseen Suomeen, jossa tarve metsiensuojelulle on maan pohjois- ja itäosia suurempaa.

Kaikkiaan kehyskaudella luonnonsuojelualueiden hankintaan ja korvauksiin kohdennetaan 21,6 miljoonaa vuodessa.

Puurakentaminen osaksi ilmastopolitiikkaa

Ympäristöministeriön koordinoiman puurakentamisen toimintaohjelman keskeisimpiä tavoitteita on teollisen puurakentamisen vauhdittaminen erityisesti kaupungeissa sekä uusien vientimahdollisuuksien luominen. Puurakentamista edistetään osana energia- ja ilmastostrategian toimeenpanoa.

Tavoitteena puhtaat vedet

Itämeren ja sisävesien suojelussa jatketaan vesien ja merenhoidon toimenpideohjelmien sekä ravinteiden kierrätysohjelman toimeenpanoa. Resursseja suunnataan ravinteiden ja haitallisten aineiden kuormituksen vähentämiseen sekä pohjavesien suojeluun.

Merentutkimusalus Arandan peruskorjauksen ennakoidaan valmistuvan vuonna 2018, jolloin siihen kohdennetaan vielä 3 miljoonaa.

Lievestuoreen Laajalahden alueen kunnostamiseen osoitetaan yhteensä 1 miljoona vuosille 2018-2019.

Vauhtia kestäviin julkisiin hankintoihin

Julkisiin hankintoihin käytetään Suomessa vuosittain noin 35 miljardia euroa. Osana kiertotalouden kokonaisuutta kestäviä innovatiivisia hankintoja tuetaan 7 miljoonan euron vuosirahoituksella vuosina 2018 ja 2019. Hanke toteutetaan yhteistyössä ympäristöministeriön, maa- ja metsätalousministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön kanssa.

Kestävän kaupunkikehityksen ohjelma käyntiin

Ympäristöministeriö käynnistää kansallisen kestävän kaupunkikehityksen ohjelman. Ohjelman tavoite on edistää ympäristön kannalta kestävää, elinvoimaa tukevaa ja sosiaalista eheyttä vahvistavaa kaupunkikehitystä. Ohjelma edistää valtion ja kaupunkien välistä yhteistyötä ja sitä toteutetaan yhdessä metropolialueen, maakuntien keskuskaupunkien ja seutukaupunkien kanssa. Ohjelmalla tuetaan kaupunkien omaa toimintaa kohti kestävää kaupunkikehitystä pyrkimällä muun muassa vähähiilisyyteen, resurssitehokkuuteen ja älypalvelujen kehittämiseen.

Digipalvelut luontomatkailun tueksi

Osana Matkailu 4.0 -kokonaisuutta toteuttava luontomatkailuhanke keskittyy muun muassa digitaalisten palvelujen kehittämiseen, kansallispuistoja ja muita luontokohteita koskevan matkailumarkkinointiaineiston tuottamiseen VisitFinlandin ja kansainvälisen median käyttöön sekä ympärivuotisten reittien ja palvelutukikohtien rakentamiseen kansallispuistoihin ja retkeilyalueille.

Matkailu 4.0 on kokonaisuus, jotka toteutetaan työ- ja elinkeinoministeriön johdolla yhteistyössä muiden ministeriöiden, hallinnonalojen sekä matkailuyritysten johtajista ja keskeisistä matkailutoimijoista koostuvan Matkailun yhteistyöryhmän kanssa. Matkailu 4.0 -kokonaisuuden vuosirahoitus on 8 miljoonaa euroa vuosille 2018 ja 2019.

Ympäristöministeriö/CO2-raportti

Bookmark and Share






22

 +4%  +1%   0%  +2%  +2%

Yhteensä kton CO2 ekv:
495
  - Maatalous:
22
%
  - Jätehuolto:
8
%
  - Lämmitys:
7
%
  - Kuluttajien sähkönkulutus:
11
%
  - Tieliikenne:
51
%
Asukasta kohden:
94
kg
Muutos edelliseen viikkoon:
 +1
%

ŅQuiťnes son los responsables de afrontar el cambio climŠtico?

Source: Infobae - El cambio climŠtico es probablemente el mayor desafŪo ambiental y social que enfrenta la humanidad, y que fue generado por el ser humano. Es un problema global que se resuelve en forma global, en donde existen muchos matices que hacen difŪcil el consenso entre los paŪses respecto a las decisiones que deben tomarse. Sin embargo, todos reconocen el siguiente principio como marco de discusiůn: principio de responsabilidades comunes pero diferenciadas. Este principio reconoce que todos los paŪses tienen responsabilidad comķn de solucionar el problema, aunque no todos en el mismo nivel y grado, ya que histůricamente los paŪses desarrollados han contaminado mŠs a efecto de construir sus economŪas que aquellos que estŠn en vŪas de desarrollo. Y no todos los paŪses tienen la misma capacidad y recursos para enfrentar la problemŠtica.

Consecuencias del cambio climŠtico en los peces

Source: El tiempo - Una subida de 2įC altera la metilaciůn del ADN y la expresiůn de genes claves para la supervivencia y el desarrollo. Este estudio ofrece una nueva visiůn sobre las consecuencias del cambio climŠtico en los peces a travťs de modificaciones epigenťticas en todo el genoma

Could evaporation be the next renewable energy?

Source: Reuters - Wind and solar power are growing as sustainable alternatives to fossil fuels, but storing renewable energy through the night, when the sun isn?t shining, or when no wind is rotating the turbines, remains a hurdle.

Figueres: ?Estados Unidos pierde competitividad saliendo del Acuerdo de ParŪs?

Source: EFE Verde - La ex secretaria de cambio climŠtico de la ONU que alcanzů el Acuerdo de ParŪs y actual directora del proyecto Misiůn 2020, Christiana Figueres, subraya que EE.UU. "se queda rezagado y pierde competitividad" abandonando el Acuerdo de ParŪs y cediendo a otros paŪses el liderazgo de la economŪa baja en carbono.

Reducir la deforestaciůn e incrementar captura de CO2 en el suelo, una estrategia climŠtica y de seguridad alimentaria

Source: El Periůdico - Las polŪticas climŠticas que se centran en la agricultura y los bosques podrŪan llevar al aumento de los precios de los alimentos, pero reducir la deforestaciůn e incrementar la captura de carbono en la agricultura podrŪa reducir significativamente las emisiones de gases de efecto invernadero, evitando riesgos para la seguridad alimentaria, segķn un nuevo estudio publicado en 'Environmental Research Letters'.

Kunnat CO2-raportissa

Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hamina
Hankasalmi
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Järvenpää
Kaarina
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Kärkölä
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Naantali
Nakkila
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylivieska
Ylöjärvi
√Ą√§nekoski







Etelä-Suomen Lääni Länsi-Suomen lääni Itä-Suomen lääni Oulun lääni Lapin lääni