Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Tiistai 19.06.2018


Peltolohkojen ravinnetaseiden tulkinta tukee ympäristöriskien arviointia


15.03.2017 08:00

Ympäristön kannalta edulliseen typpitaseeseen pääsivät ne pellot, joilla oli onnistuttu saavuttamaan hyvä satotaso ilman korkeaa typpilannoitusta.

Kuva: Tekes

Tietoa peltolohkojen ravinnetaseista voidaan hyödyntää maatalouden vesiensuojelussa. Tuoreessa tutkimuksessa peltolohkojen typpitaseille kehitettiin tulkintamalli, joka liittää taseiden arvot viljelystä aiheutuviin ympäristöriskeihin.

Ravinnetaseilla kuvataan pelloille annettavan lannoituksen ja sieltä saatavan sadon välistä tasapainoa. Nykyinen vapaaehtoinen maatalouden ympäristökorvaus säätelee viljelykasvien lannoituksen enimmäismääriä, mutta ei kiinnitä riittävästi huomiota lannoituspanoksilla saavutettavaan satoon. Ravinnetaseet sen sijaan yhdistävät nämä kaksi olennaista tietoa, ja ne voisivat ohjata viljelyä kestävään suuntaan paremmin kuin pelkät lannoitusrajoitukset.

Peltojen typpitase oli ympäristön kannalta korkea ja typpivalumien riski oli suuri noin neljäsosalla tutkituista ohra- ja kaurapelloista. Samanlainen tulos saatiin tärkkelysperunan viljelyssä. Toisaalta noin puolella pelloista näitä kasveja viljeltäessä typpitase oli niin matala, että huuhtoumien riski oli pieni.

Kevätvehnän typpitaseet olivat muita kevätviljoja korkeampia. Korkeimmat typpitaseet syntyivät sokerijuurikkaan, kevätrypsin, syysvehnän ja rukiin viljelyssä.

Viljelymenetelmillä ympäristölle edullisiin typpitaseisiin

Ympäristön kannalta edulliseen typpitaseeseen pääsivät ne pellot, joilla oli onnistuttu saavuttamaan hyvä satotaso ilman korkeaa typpilannoitusta. Tutkimus antoi viitteitä siitä, että joillakin maatiloilla käytetyt viljelymenetelmät tuottivat jatkuvasti ympäristön kannalta hyvän tuloksen.

Vastaavasti korkean typpitaseen peltolohkoille oli annettu suuria typpilannoitemääriä tai sato oli jäänyt poikkeuksellisen heikoksi. Jälkimmäisessä tapauksessa jokin muu tekijä kuin typpilannoitus rajoitti sadonmuodostusta, mutta tutkimuksen taustatiedoista ei löytynyt selkeitä syitä huonoihin satotasoihin. Mahdollisesti sato on jäänyt heikoksi maan rakenneongelmien vuoksi, mikä ilmeni erityisesti epäsuotuisina kasvukausina.

Luonnonvarakeskus, Suomen ympäristökeskus, Perunantutkimuslaitos ja Sokerijuurikkaan tutkimuskeskus tarkastelivat 220 000 peltolohkohavainnon aineistoa ravinnetaseista vuosilta 1988-2014 ympäristön ja talouden näkökulmista sekä asettivat ravinnetaseille viitearvoja. Aineiston tuottivat Eviran viljasadon laatuseuranta, Mytvas-seurantatutkimukset, ProAgrian lohkotietopankki, TEHO- ja TEHO Plus -hankkeet, tärkkelysperunan viljelijät, Raisio Oy ja Agrimarket.

Luonnonvarakeskus/ CO2-raportti

Bookmark and Share






22

 +4%  +1%   0%  +2%  +2%

Yhteensä kton CO2 ekv:
495
  - Maatalous:
22
%
  - Jätehuolto:
8
%
  - Lämmitys:
7
%
  - Kuluttajien sähkönkulutus:
11
%
  - Tieliikenne:
51
%
Asukasta kohden:
94
kg
Muutos edelliseen viikkoon:
 +1
%

ŅQuiťnes son los responsables de afrontar el cambio climŠtico?

Source: Infobae - El cambio climŠtico es probablemente el mayor desafŪo ambiental y social que enfrenta la humanidad, y que fue generado por el ser humano. Es un problema global que se resuelve en forma global, en donde existen muchos matices que hacen difŪcil el consenso entre los paŪses respecto a las decisiones que deben tomarse. Sin embargo, todos reconocen el siguiente principio como marco de discusiůn: principio de responsabilidades comunes pero diferenciadas. Este principio reconoce que todos los paŪses tienen responsabilidad comķn de solucionar el problema, aunque no todos en el mismo nivel y grado, ya que histůricamente los paŪses desarrollados han contaminado mŠs a efecto de construir sus economŪas que aquellos que estŠn en vŪas de desarrollo. Y no todos los paŪses tienen la misma capacidad y recursos para enfrentar la problemŠtica.

Consecuencias del cambio climŠtico en los peces

Source: El tiempo - Una subida de 2įC altera la metilaciůn del ADN y la expresiůn de genes claves para la supervivencia y el desarrollo. Este estudio ofrece una nueva visiůn sobre las consecuencias del cambio climŠtico en los peces a travťs de modificaciones epigenťticas en todo el genoma

Could evaporation be the next renewable energy?

Source: Reuters - Wind and solar power are growing as sustainable alternatives to fossil fuels, but storing renewable energy through the night, when the sun isn?t shining, or when no wind is rotating the turbines, remains a hurdle.

Figueres: ?Estados Unidos pierde competitividad saliendo del Acuerdo de ParŪs?

Source: EFE Verde - La ex secretaria de cambio climŠtico de la ONU que alcanzů el Acuerdo de ParŪs y actual directora del proyecto Misiůn 2020, Christiana Figueres, subraya que EE.UU. "se queda rezagado y pierde competitividad" abandonando el Acuerdo de ParŪs y cediendo a otros paŪses el liderazgo de la economŪa baja en carbono.

Reducir la deforestaciůn e incrementar captura de CO2 en el suelo, una estrategia climŠtica y de seguridad alimentaria

Source: El Periůdico - Las polŪticas climŠticas que se centran en la agricultura y los bosques podrŪan llevar al aumento de los precios de los alimentos, pero reducir la deforestaciůn e incrementar la captura de carbono en la agricultura podrŪa reducir significativamente las emisiones de gases de efecto invernadero, evitando riesgos para la seguridad alimentaria, segķn un nuevo estudio publicado en 'Environmental Research Letters'.

Kunnat CO2-raportissa

Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hamina
Hankasalmi
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Järvenpää
Kaarina
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Kärkölä
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Naantali
Nakkila
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylivieska
Ylöjärvi
√Ą√§nekoski







Etelä-Suomen Lääni Länsi-Suomen lääni Itä-Suomen lääni Oulun lääni Lapin lääni