Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Torstai 13.08.2020

Ilmastouutisia

Kannattaako avohakkuista luopua? Tuore simulaatiomallinnus vertaili metsänkäsittelytapojen vaikutuksia pitkällä aikavälillä

12.08.2020 09:13

Highslide JS
Suomessa jatkuva kasvatus kuitenkin on edelleen suhteellisen harvinaista (noin 5 prosenttia metsistä) eikä sen laajamittaisen käytön seurauksista puuntuotannolle, luonnon monimuotoisuudelle tai ilmastonmuutoksen torjunnalle ole riittävästi havaintoaineistoihin perustuvaa tietoa.

Kuva: UPM2007/Rami Salle

Luopuminen kokonaan avohakkuista suomalaisissa talousmetsissä ei ole paras vaihtoehto. Jatkuvan kasvatuksen tulisi kuitenkin olla eniten käytetty metsien käsittelyn tapa, koska se turvaa paremmin monitoiminnallisuuden kuin avohakkuisiin perustuva metsien käsittely. Tämä ilmenee Jyväskylän yliopiston bio­ ja ympäristötieteiden laitoksen uudesta tutkimuksesta. Tutkimus julkaistiin Land Use Policy –tiedejulkaisussa verkkojulkaisuna heinäkuussa 2020.   >>

Kulutustottumukset, Ympäristöliiketoiminta

Yli puolet suomalaisista sijoittajista tuntee ilmastoriskinsä huonosti – valtaosan mielestä ilmastonmuutos kannattaisi huomioida sijoituksissa jo taloudellisista syistä

10.08.2020 09:07

Suomalaisten sijoittajien valtaenemmistö pitää kaasuyhtiöitä, öljy-yhtiöitä ja hiileen tukeutuvia energiayhtiöitä vähemmän houkuttelevina sijoituskohteina, käy ilmi S-Pankin uudesta tutkimuksesta.   >>

Kulutustottumukset, Ympäristöliiketoiminta

Finnforel ja WWF Suomi yhteistyöhön vaelluskalojen suojelemiseksi

07.08.2020 08:29

Jokaisesta myydystä Saimaan Tuoreen tuotteesta lahjoitetaan osuus WWF:lle uhanalaisten vaelluskalakantojen suojelemiseksi Saimaalla.   >>

Tutkimus

Ikiroudan sulaminen voi lisätä kasvihuonepäästöjä luultua enemmän – syynä kasvien juurten vauhdittama lisähajotusilmiö

05.08.2020 08:00

Lisähajotusilmiö voi yksinään johtaa jopa 40 miljardin hiilitonnin vapautumiseen ikiroudasta vuoteen 2100 mennessä.   >>

Ilmasto, Sopeutuminen, Tutkimus

Suomen maatalouden kasvihuonekaasupäästöistä 75 prosenttia on lähtöisin maaperästä – maatalouden ilmastotiekartta nostaa pellonkäytön resurssitehokkuuden avaintekijäksi

03.08.2020 15:30

Highslide JS
Suomessa maatalouden aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä noin 60 % tulee turvemailta, joiden osuus viljellystä peltoalastamme on 11 %.

Kuva: Tekes

Maatalouden ilmastotiekartta –raportti arvioi, että mikäli turvemaiden päästöjä vähennetään, kivennäismaiden hiilensidontaa tehostetaan ja biokaasuntuotantoa sekä maatilojen aurinkoenergian käyttöä lisätään, on maatalouden aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä mahdollista leikata nykyisestä 29 % vuoteen 2035 ja 38 % vuoteen 2050 mennessä nykylaskennalla ja ilman tuotannon supistamista. Tutkimustiedon karttuessa voitaisiin päästöjä vähentää kivennäismaiden hiilensidontaa kehittämällä ja turvemaiden toimia tehostamalla mahdollisesti jopa 42 prosenttia vuoteen 2035 ja 77 prosenttia vuoteen 2050 satoisuuden ja viljelyteknologian kehittyessä. Yhteiskunnalta tarvitaan kuitenkin merkittäviä toimia ja lisää tieteellistä tutkimusta ilmastoviisaan maatalouden tueksi. Ilmastotoimien tulisi myös kohdistua viljelyyn ja viljelijöihin tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti.   >>

Teknologia, Tutkimus

Uusi ilmastopalvelu auttaa suunnittelemaan puunkorjuuta

16.07.2020 07:57

Highslide JS
Metsäkoneet tarvitsevat kantavat olosuhteet metsässä, jotta puunkorjuu onnistuu ilman suurempia maaperävaurioita. Metsäkeskuksen korjuukelpoisuuskartta luokittelee maapohjan erilaisiin korjuukelpoisuusluokkiin, joilla kuvataan maaston kantavuutta.

Kuva: UPM2007/Rami Salle

Ilmatieteen laitoksen uusi palvelu auttaa metsäalan toimijoita suunnittelemaan puunkorjuuta aiempaa pidemmälle. Palvelusta voi selvittää muutaman kuukauden päähän, kuinka todennäköisesti maaston kantavuuteen vaikuttavat olosuhteet muuttuvat.   >>

Kulutustottumukset, Ympäristöliiketoiminta

Pk-ilmastobarometri: Ilmastonmuutosta hillitsevät pk-yritykset investoivat paljon

14.07.2020 07:51

Highslide JS
Odotukset henkilöstön määrän kasvusta vuodelle 2020 olivat ilmastonmuutoksen hillinnässä potentiaalia näkevillä yrityksillä selvästi muita yrityksiä positiivisemmat.

Kasvuhalukkaat ja vientiyritykset näkevät ilmastonmuutoksen hillitsemistoimissa selvästi enemmän mahdollisuuksia kuin haasteita. Merkille pantavaa on, että mahdollisuuksia näkevien pk-yrityksien investointiodotukset ovat huomattavasti suuremmat kuin keskimäärin kaikilla yrityksillä.   >>

Ilmasto

Hyvinkään ympäristöraportti 2019

09.07.2020 08:47

Tällä kertaa esitellään Hyvinkäällä vuonna 2019 tehtyjen puun polttoon keskityvien ilmanlaadun mittausten tuloksia. Mukana on myös FISU- kuntien vertailuja ja MayorsIndicators palvelun jätevedenkäsittelyn ja kestävän kehityksen kunta-vertailuja.   >>

Energian tuotanto, Politiikka

Keskuskauppakamari: Turpeen korvaamisella tärkeä rooli ilmastonmuutosta hillittäessä

06.07.2020 08:42

Keskuskauppakamari tukee Sitran esitystä turpeen energiakäytön vaiheittaisesta alasajosta. Turpeen tuotannon korvaaminen tulee kuitenkin suunnitella tiiviissä yhteistyössä turvealan toimijoiden kanssa, jotta siitä aiheutuvat alueelliset ja sosiaaliset vaikutukset jäävät mahdollisimman pieniksi.   >>

Politiikka, Sopeutuminen

Kuntien luonnonhoitotyöt käynnistyvät Helmi-elinympäristöohjelmassa

02.07.2020 14:40

Highslide JS
Helmi-ohjelma vahvistaa Suomen luonnon monimuotoisuutta ja parantaa elinympäristöjen tilaa muun muassa suojelemalla ja ennallistamalla soita, kunnostamalla ja hoitamalla lintuvesiä, perinnebiotooppeja ja metsäisiä elinympäristöjä sekä kunnostamalla vesi- ja rantaluontoa.

Kuva: Flickr / catdancing

Luonnon tilaa parantavat Helmi-ohjelman hankkeet käynnistyvät kesällä myös kunnissa. Kunta-Helmi erityisavustuksella rahoitetaan tänä kesänä 16 ensimmäistä kuntien luonnonhoitohanketta. Hankkeissa kunnostetaan uhanalaisia elinympäristöjä kuten jalopuumetsiä, soita, niittyjä ja lintuvesiä. Kunnista kiitetään suoraa panostusta monimuotoisuustyöhön.   >>

Sopeutuminen

Suomen luontoa hoidetaan nyt historiallisen paljon: Kaikki Helmi-ohjelman hallituskauden tavoitteet asetettu

29.06.2020 08:00

Highslide JS
Ympäristöhallintoon on rekrytoitu yhteensä noin sata henkilöä tekemään erilaisia Helmi-töitä. Tänä kesänä Helmi-työt painottuvat suojelualueille.

Kuva: Flickr / latetzki

Helmi-elinympäristöohjelman vuoden 2023 loppuun ulottuvat tavoitteet ELY-keskuksille ja Metsähallituksen Luontopalveluille on asetettu. Tavoitteena on suojella 20 000 hehtaaria ja ennallistaa 12 000 hehtaaria soita, kunnostaa 80 lintuvettä ja kosteikkoa, hoitaa 15 000 hehtaaria perinnebiotooppeja ja 600 metsäistä elinympäristöä sekä kunnostaa 200 pienvesi- ja rantaluontokohdetta.   >>

 

23


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nokia
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska