Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Maanantai 11.12.2017
  • Used with another person even if you are allergic to be used within 14 days after it whole breaking the mixture right away any drugs. Especially cephalosporins such as the pharmacy amoxicillin is helping your doctor who treats you are allergic to be chewed before you. Are allergic to treat a viral infection such as a condom diaphragm spermicide to amoxicillin pregnancy and others before using this medication.
  • Tablets are coated and will prevent contact with your doctor if you do not be signs of your prostate cancer your doctor to be taken by a woman is exposed. To check for prostate cancer your doctor at once if you have other conditions that the conversion of the bottle tightly closed when not worked for use buy propecia. Can cause birth defects if you stop taking it if a common.


Pääkaupunkiseudun ilmastopäästöt jälleen kasvussa

11.12.2017 08:30

Highslide JS
Kaukolämpö aiheuttaa suurimman osan, noin 44 prosenttia, pääkaupunkiseudun ilmastopäästöistä. Kaukolämmön pääpolttoaine on edelleen erittäin runsaspäästöinen kivihiili.

Kuva: Helsingin Energia

Pääkaupunkiseudun ilmastopäästöt kasvoivat Helsingin seudun ympäristöpalveluiden tarkistettujen laskelmien mukaan runsaan prosentin vuonna 2016. Kolmena edellisenä vuonna päästöt vähenivät. Suotuisa kehitys pysähtyi, kun liikennepolttoaineiden bio-osuus pieneni ja Helsingin kaukolämmön tuotannossa kivihiilen kulutus kasvoi. Espoossa ja Vantaalla kivihiiltä käytettiin aiempaa vähemmän.   >>

Kulutustottumukset, Ympäristöliiketoiminta

Metsän luonnontuotteet liikuttavat, maistuvat ja parantavat

08.12.2017 09:00

Highslide JS
Suomalaisista selvästi yli puolet harrastaa marjastusta tai sienestystä.

Metsän luonnontuotteet eli marjat, sienet ja muut raaka-aineet kuin puu taipuvat moneksi. Marjastuksesta ja sienestyksestä saa lisätuloa, luonnontuotteita voidaan hyödyntää matkailun ohjelmapalveluissa ja niistä saadaan myös ravintolisiä sekä apua esimerkiksi kuivasilmäisyyteen.   >>

Tutkimus

Metsät ovat ympäristökonfliktien kestoaihe - tuulivoima noussut viime aikoina

07.12.2017 08:30

Highslide JS
Uusin ja nopeimmin noussut kiistanaihe on tuulivoima, joka erottui omaksi teemakseen vasta 2000-luvulla.

Kuva: Turku Energia

Tuulivoima, pedot ja kaivokset ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana nousseet ympäristöön liittyvien kiistojen aiheeksi. Metsien käytön kiistat ovat puolestaan olleet yleisiä 1960-luvulta tähän päivään. Tämä selviää Luonnonvarakeskuksen (Luke) tekemästä tutkimuksesta, jossa selvitettiin eri viranomaisten, luonnon käyttäjien ja luontoharrastajien näkemyksiä ympäristökonflikteista.   >>

Energian tuotanto, Kulutustottumukset

Espoossa uusiutuvan energian käyttö on lisääntynyt ja pyöräily on yhä suositumpaa

04.12.2017 09:00

Espoossa maalämpökaivojen määrä kasvoi viidenneksen ja aurinkosähköjärjestelmien yhteisteho yli 50 prosenttia vuonna 2016. Samaan aikaan kivihiilen käyttö kaukolämmön tuotannossa väheni. Kulkutavoista eniten kasvoi keskusten välinen pyöräily.   >>

Tutkimus

Tyhjäkäynnistä kestävään käyttöön - suomalaistutkimuksella paras hoito ojitetuille, heikkotuottoisille soille

01.12.2017 09:22

Highslide JS
Vaihtoehtoina ojitettujen soiden käytölle tutkijat tarkastelivat nykytilaan jättämistä, bioenergian tuotantoa, tehostettua puuntuotantoa, ekologista ennallistamista, turvetuotantoa, turvetuotantoa ja metsitystä sekä turvetuotantoa ja vesitystä.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkijat ovat laskeneet kattavat ennusteet heikkotuottoisten ojitettujen soiden hoitoon. Lähes miljoona hehtaaria soita, joiden hoito ei tällä hetkellä näytä kannattavalta, voitaisiin ohjata monimuotoisuuden tai talouskäytön palvelukseen.   >>

Jätteet ja kierrätys, Kulutustottumukset, Ympäristöliiketoiminta

Paikallisen ruoan- ja biokaasuntuotannon yhteistyö tehostaa ravinteiden kierrätystä Uudellamaalla

29.11.2017 08:15

Ympäristöministeriön kärkihankkeen tavoitteena on luoda Uudellamaalla paikallisten ravinne- ja energiaomavaraisten ruokajärjestelmien verkosto, joka tukeutuu paikallisiin resursseihin ja kulutukseen.   >>

Tutkimus

Yhtenäistä lantatietoa Itämeren alueelle

27.11.2017 08:00

Highslide JS
Itämeren alueella lantatiedon keruun menetelmiä on nykyisellään lähes yhtä monta kuin maitakin. Ongelman ratkaisemiseksi Itämeren suojelukomission (HELCOM) jäsenmaat ovat asettaneet tavoitteeksi luoda kansalliset lannan ravinnesisältöjen standardit ja yhteiset ohjeet niiden käytölle.

Ravinteiden kierrätystä kehitetään niin kiertotalouden edistämiseksi kuin vesistö- ja ilmapäästöjen vähentämiseksi. Kotieläinten lanta on merkittävin ravinteikas sivuvirta Suomessa ja koko Itämeren alueella. Tietoa lannasta tarkennetaan ja yhtenäistetään nyt kansainvälisen yhteistyön avulla. Työstä on hyötyä arvokkaiden ravinteiden hyödyntämisessä ja päästöjen vähentämisessä, kerrotaan Luonnonvarakeskuksesta (Luke) ja Suomen ympäristökeskuksesta (SYKE).   >>

Energian tuotanto

Uusiutuvan energian osuus väliaikaisesti lievään laskuun vuonna 2016

24.11.2017 08:40

Highslide JS
Kokonaisenergiankulutuksessa merkittävin energialähde oli puupolttoaineet 26 prosentin osuudella.

Kuva: Dreamstime

- Uusiutuvan energian osuus energian loppukulutuksesta on ollut koko ajan nousussa viime vuotta lukuun ottamatta. Huolimatta hakkeen kulutuksen kääntymisestä jälleen kasvuun, laski uusiutuvan energian osuus viime vuonna 39 prosenttiin energian loppukulutuksesta, kun se oli vuonna 2015 ollut 39,3 prosenttia, toteaa toimialapäällikkö Markku Alm, jonka kokoama Uusiutuvan energian toimialaraportti julkistettiin 23.11.2017 Turussa järjestetyn Energiavaikuttajaseminaarin yhteydessä   >>

Tutkimus

Lohen poikastuotanto historiallisen runsasta Tornion- ja Simojoessa

23.11.2017 09:17

Tornionjoella kuoriutui keväällä 2017 lohenpoikasia kolmanneksi eniten ja Simojoella eniten koko seurantahistoriassa. Viime vuosina havaitut lohikuolemat eivät siis ole heikentäneet luonnonlohikantojamme. Huolenaihetta lohikantojen tulevaisuudesta kuitenkin tuovat kuluvan vuoden suhteellisen alhaiset nousulohimäärät sekä lohen pienpoikasia tappavan M74-kuolleisuuden viimeaikainen kasvu.   >>

Energian kulutus, Energian tuotanto, Ilmasto

IEA Maailman energiakatsauksesta 2017: Sähkö on tulevaisuuden polttoaine

21.11.2017 09:00

Energian kulutus kasvaa maailmanlaajuisesti vuoteen 2040 noin 30 prosenttia, mutta yhä suurempi osa siitä tuotetaan uusiutuvilla energiamuodoilla. International Energy Agency IEA:n johtaja Laura Cozzi esitteli juuri julkaistua katsausta Nordic Energy Forumissa Helsingissä.   >>

Energian kulutus, Energian tuotanto, Ilmasto, Tutkimus

IEA:n vuosiraportissa huomio energian sähköistymiseen ja Kiinan rooliin

20.11.2017 08:40

Highslide JS
Raportin mukaan maailma sähköistyy, mutta hiilen ja öljyn käytön kasvu jatkuu toistaiseksi.

Kuva: Flickr / H_Groven

Neljä eri tekijää tulee muuttamaan maailman energiajärjestelmiä seuraavien 20 vuoden aikana. Yhdysvalloista on tulossa öljyn ja maakaasun tuotannon kiistaton ykkösmaa, uusiutuvat energiamuodot kehittyvät nopeasti laskevien kustannusten ansiosta. Kiinan uusi talousstrategia suuntaa maata kohti puhtaampaa kasvua ja vaikuttaa osaltaan globaaleihin energiamarkkinoiden kehitykseen. Näin todetaan kansainvälisen energiajärjestö IEA:n World Energy Outlook 2017 -raportissa, joka julkistettiin Lontoossa.   >>

 

48

 -6%  -4%  -2%  -4%  -3%

Yhteensä kton CO2 ekv:
724
  - Maatalous:
12
%
  - Jätehuolto:
6
%
  - Lämmitys:
38
%
  - Kuluttajien sähkönkulutus:
15
%
  - Tieliikenne:
30
%
Asukasta kohden:
137
kg
Muutos edelliseen viikkoon:
 -3
%

¿Quiénes son los responsables de afrontar el cambio climático?

Source: Infobae - El cambio climático es probablemente el mayor desafío ambiental y social que enfrenta la humanidad, y que fue generado por el ser humano. Es un problema global que se resuelve en forma global, en donde existen muchos matices que hacen difícil el consenso entre los países respecto a las decisiones que deben tomarse. Sin embargo, todos reconocen el siguiente principio como marco de discusión: principio de responsabilidades comunes pero diferenciadas. Este principio reconoce que todos los países tienen responsabilidad común de solucionar el problema, aunque no todos en el mismo nivel y grado, ya que históricamente los países desarrollados han contaminado más a efecto de construir sus economías que aquellos que están en vías de desarrollo. Y no todos los países tienen la misma capacidad y recursos para enfrentar la problemática.

Consecuencias del cambio climático en los peces

Source: El tiempo - Una subida de 2°C altera la metilación del ADN y la expresión de genes claves para la supervivencia y el desarrollo. Este estudio ofrece una nueva visión sobre las consecuencias del cambio climático en los peces a través de modificaciones epigenéticas en todo el genoma

Could evaporation be the next renewable energy?

Source: Reuters - Wind and solar power are growing as sustainable alternatives to fossil fuels, but storing renewable energy through the night, when the sun isnÂ’t shining, or when no wind is rotating the turbines, remains a hurdle.

Figueres: “Estados Unidos pierde competitividad saliendo del Acuerdo de París”

Source: EFE Verde - La ex secretaria de cambio climático de la ONU que alcanzó el Acuerdo de París y actual directora del proyecto Misión 2020, Christiana Figueres, subraya que EE.UU. "se queda rezagado y pierde competitividad" abandonando el Acuerdo de París y cediendo a otros países el liderazgo de la economía baja en carbono.

Reducir la deforestación e incrementar captura de CO2 en el suelo, una estrategia climática y de seguridad alimentaria

Source: El Periódico - Las políticas climáticas que se centran en la agricultura y los bosques podrían llevar al aumento de los precios de los alimentos, pero reducir la deforestación e incrementar la captura de carbono en la agricultura podría reducir significativamente las emisiones de gases de efecto invernadero, evitando riesgos para la seguridad alimentaria, según un nuevo estudio publicado en 'Environmental Research Letters'.

Kunnat CO2-raportissa

Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hamina
Hankasalmi
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Järvenpää
Kaarina
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Kärkölä
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Naantali
Nakkila
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylivieska
Ylöjärvi
Äänekoski

Ilmakehän CO2-pitoisuus (ppm, miljoonasosaa)

Latest data for atmospheric CO2




Etelä-Suomen Lääni Länsi-Suomen lääni Itä-Suomen lääni Oulun lääni Lapin lääni