Yli 90 % suomalaisista pitää luontoa tärkeänä, kokee sen olevan osa kansallista identiteettiä ja uskoo luonnon lisäävän hyvinvointia ja terveyttä. Tiedot käyvät ilmi ympäristöministeriön kesäkuussa teettämästä kyselytutkimuksesta, jossa selvitettiin kattavasti suomalaisten luontosuhdetta.

Kaikkein mieluiten luonnossa liikutaan tai rauhoitutaan. 67 % suomalaisista liikkuu luonnossa vähintään viikoittain, mutta naiset (48 %) ovat miehiä (33 %) selvästi ahkerampia liikkumaan luonnossa useamman kerran viikossa. 45-64-vuotiaista 45 % ja yli 65-vuotiaista 40 % kertoo yhdeksi mielitekemisekseen luonnossa marjastuksen tai sienestyksen. Alle 25-vuotiaista vastaajista samoin kokee vain 14 %.

Kyselytutkimuksen mukaan suomalaisille rakkainta luontoa ovat kodin lähistöltä löytyvät viheralueet ja oma piha. Lähiluonnon, oman kodin pihan ja läheisten virkistysalueiden arvostus heijastuu myös siihen, että selvän enemmistön (86 %) mielestä luonto tulisi ottaa nykyistä paremmin huomioon kaupunkeja kehitettäessä.
  >>

Orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon ansiosta yhdyskuntajätettä ja kierrätyskelpoista jätettä ei käytännössä enää viedä kaatopaikalle. Kielto on edistänyt uuden liiketoiminnan kehittymistä ja vähentänyt kaatopaikkojen päästöjä ympäristöön.   >>

Suomalais-ruotsalaisessa yhteistyöhankkeessa tarkastellaan uusia merensuojelun menetelmiä ja pilotoidaan pienen mittakaavan paikallisia toimia mereen jo päätyneen ravinnekuorman vähentämiseksi ja rehevöitymisen hillitsemiseksi Suomen, Ahvenanmaan ja Ruotsin rannikolla. John Nurmisen Säätiön johtama uusi kolmivuotinen SEABASED-hanke (Seabased Measures in Baltic Sea Nutrient Management) käynnistyi huhtikuussa 2018. Säätiön yhteistyökumppaneina hankkeessa ovat Varsinais-Suomen ELY-keskus, Ahvenanmaan maakuntahallitus, Ahvenanmaan kalankasvattajayhdistys sekä Tukholman yliopisto, Itä-Götanmaan lääninhallitus ja Baltic Works Commission.

Hanketta osarahoittaa EU:n Interreg Central Baltic -ohjelma ja sen budjetti on kokonaisuudessaan noin 2,8 miljoonaa euroa, josta säätiön osuudeksi jää kansallisen vastinrahoituksen jälkeen noin 40 000 euroa.
  >>

Kansainvälinen NutriTrade-hanke julkisti kolme Itämeren tilan parantamiseen liittyvää politiikkasuositusta. Suosituksissa nostetaan esiin uusia keinoja meren suojeluun ja ehdotetaan ympäristönsuojelun ohjauskeinojen kehittämistä näiden toimien käyttöön ottamiseksi.

Uusien suojelukeinojen avulla on mahdollista saavuttaa parannus Saaristomeren ja koko Itämeren tilaan.
  >>

Helsingin kaupungin rakennuksissa siirrytään askel kerrallaan aurinkoenergian aikaan. Kaupungilla on ollut parin vuoden ajan käynnissä projekti, jonka yhteydessä se asentaa aurinkovoimaloita sopiviin rakennuksiin. Tällä hetkellä valmiita aurinkoenergiavoimaloita on valmistunut yli kymmeneen kohteeseen.   >>

Tapiolaan Otsolahdenniitylle toteutetaan biohiileen perustuva biosuodatusmenetelmä, jonka tavoitteena on Otsolahteen johdettavien hulevesien laadun parantaminen. Tarkoitus on puhdistaa hulevettä ravinteista ja haitallisista aineista luonnonmukaisin menetelmin ennen sen päätymistä vesistöön.   >>

Kakolanmäen jätevedenpuhdistamon poistoputken kapasiteettia kasvatetaan, että puhdistamo voi tuottaa Turun seudulle laadukasta jätevedenpuhdistuspalvelua vuosikymmeniksi eteenpäin. Hankkeen valmistuttua Turun merialueelle kohdistuva ympäristökuormitus vähenee merkittävästi. Hanke toteutetaan asukasystävällisellä tunnelointimenetelmällä.   >>

Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi järjestettiin Luontolahjani satavuotiaalle -kampanja, joka kannusti maanomistajia perustamaan yksityisiä luonnonsuojelualueita. Tällaisia uusia suojelualueita perustettiin vuonna 2017 yhteensä 3 064 hehtaaria. Kunnat suojelivat lisäksi yhteensä 1 980 hehtaaria omia maitaan. Myös valtio on nyt valinnut suojelukohteet, joilla se kampanjalupauksen mukaisesti tuplaa yksityisten suojelupäätösten hehtaarimäärän.   >>

Fortum ja HSY solmivat esisopimuksen maanvuokrauksesta Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen alueelle sijoittuvasta energiantuotantolaitoksesta. Laitoskokonaisuuden ensimmäistä vaihetta aletaan rakentaa 2020-luvun alkupuolella.   >>

Peltojen kipsikäsittely on osoittautunut tehokkaaksi, turvalliseksi ja viljelijöiden hyväksymäksi keinoksi vähentää maatalouden fosforikuormitusta Itämereen. Tulokset perustuvat laajaan kipsinlevitystä testanneeseen pilottiin Varsinais-Suomessa. Kipsin laajamittaisella käytöllä pystyttäisiin vastaamaan Itämeren suojelukomission (HELCOM) Suomelle asettamiin fosforikuormituksen vähentämistavoitteisiin. Kipsikäsittelyllä olisi suuri potentiaali koko Itämeren tasolla.   >>