Työ- ja elinkeinoministeriön asettama turvetyöryhmä luovutti 31.3.2021 raporttinsa elinkeinoministeri Mika Lintilälle. Työryhmä ehdottaa useita toimenpiteitä turveyrittäjien tilanteen parantamiseksi energiaturpeen kysynnän vähentyessä voimakkaasti erityisesti päästöoikeuden hinnan aiempia ennusteita huomattavasti nopeamman nousun vaikutuksesta.   >>

Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä keskusteli torstaina maankäyttösektorin ilmastotoimista. Keskustelussa nousivat esiin mm. kannustimet toimien toteuttamiseen, tarve systeemiselle ja kokonaiskestävälle lähestymistavalle, toimien vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen sekä muutosten toteuttaminen oikeudenmukaisella tavalla.   >>

Uudet suojelualueet kattavat erilaisia kohteita monimuotoisuudelle merkittävistä metsistä arvokkaisiin suoalueisiin ja perinnebiotooppeihin. Eniten uusia alueita suojeltiin Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO:ssa.   >>

Viime vuonna Pirkanmaalle perustettiin yhteensä 428 hehtaaria uusia, pysyviä luonnonsuojelualueita METSO-ohjelmalla.   >>

Ympäristöministeriö keräsi kaikille avoimella verkkokyselyllä näkemyksiä ja mielipiteitä siitä, miten päästöjä voidaan vähentää tehokkaasti ja oikeudenmukaisesti. Kyselyyn tuli neljän viikon aikana huimat 18 000 vastausta. Vastauksia hyödynnetään keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelussa.   >>

METSO-ohjelma tuotti 560 hehtaaria uusia metsiensuojelualueita Kaakkois-Suomeen vuonna 2020.   >>

Karvianjoen koskien alueella elävät Lounais-Suomen viimeiset mahdollisesti lisääntymiskykyiset raakut eli jokihelmisimpukat. Karvianjoen kosket ovat suojeltuja Natura-alueena, mikä velvoittaa Suomea estämään alueen heikentyminen ja toteuttamaan alueella suojelutoimia luontoarvojen palauttamiseksi. Raakkujen lisääntyminen on heikentynyt erityisesti 1950-luvulta lähtien, josta alkaen voimakkaat metsä- ja suo-ojitukset sekä myöhemmin turvetuotanto ovat aiheuttaneet happamoitumista ja joen pohjan liettymistä. Tämä on johtanut simpukoiden poikasten menehtymiseen. Suurin osa vielä elossa olevista raakuista ovat ikääntyneitä, noin 70–100-vuotiaita. Varovaisen arvion mukaan raakkuja on Satakunnan viimeisessä laajemmassa esiintymässä jäljellä noin 2000 yksilöä.

  >>

Vuonna 2020 Helmi-elinympäristöohjelmassa käynnistettiin työt Suomen luonnon tilan parantamiseksi. Ennallistamista ja luonnonhoitoa tehtiin uhanalaisissa elinympäristöissä, joista erityisesti soilla saatiin merkittäviä tuloksia. Soiden vapaaehtoinen suojelu on myös saanut uutta vauhtia Helmi-ohjelmalla. Vuonna 2020 Helmi-ohjelman työt aloitettiin suojelualueilla ja kuntien mailla. Ohjelman toteutuksesta ovat vastanneet ELY-keskukset, Metsähallituksen Luontopalvelut ja kunnat.   >>

Jääpeitteiselle rajatulle Lietveden vesialueelle Puumalan kunnassa astuu voimaan maastoliikennekielto 1.3.2021. Päätös maastoliikennekiellosta Lietvedellä on tehty 21.4.2017 Pistohiekan matkailualueen ranta-asemakaavan yhteydessä. Moottoriajoneuvolla ajaminen alueella on kielletty vuosittain 1.1.–30.4. välisenä aikana.   >>

Valtioneuvosto ja ympäristöministeriö ovat antaneet asetukset, joilla eri puolille Pohjois-Karjalan maakuntaa perustetaan valtion maille yhteensä 174 luonnonsuojelualuetta, joiden yhteispinta-ala on noin 36 500 hehtaaria. Kaikki alueet ovat valtion omistuksessa, ja ne on jo aiemmin osoitettu luonnonsuojelukäyttöön.   >>