Peltojen kipsikäsittely on osoittautunut tehokkaaksi, turvalliseksi ja viljelijöiden hyväksymäksi keinoksi vähentää maatalouden fosforikuormitusta Itämereen. Tulokset perustuvat laajaan kipsinlevitystä testanneeseen pilottiin Varsinais-Suomessa. Kipsin laajamittaisella käytöllä pystyttäisiin vastaamaan Itämeren suojelukomission (HELCOM) Suomelle asettamiin fosforikuormituksen vähentämistavoitteisiin. Kipsikäsittelyllä olisi suuri potentiaali koko Itämeren tasolla.   >>

Euroopan komissio antoi tänään lakiesityksen, jolla rajoitettaisiin kertakäyttömuovien kulutusta ja laajennettaisiin muovituotteiden valmistajien ja maahantuojien vastuuta muovijätteestä. Direktiiviehdotus kattaa Euroopan rannikoita yleisimmin roskaavat kertakäyttötuotteet, kuten take away -ruokien pakkaukset, juomamukit, kertakäyttöiset ruokailuvälineet ja -astiat, erilaiset muovia sisältävät vanutuotteet, muovitikut ja pillit, filtterisavukkeet sekä muovikassit ja muovipullot.   >>

Itämeren suojelu ei ole täysin omissa käsissämme, sillä ilmastonmuutos ja yhteiskunnalliset muutokset vaikuttavat siihen vahvasti. Elintarviketuotannon ja meriympäristöihin liittyvien tavoitteiden yhteensovittaminen aiheuttaa tulevaisuudessa suuria haasteita.   >>

Monet arvokkaat lintuvedet ovat viime vuosikymmeninä kasvaneet umpeen ja niiden linnusto on köyhtynyt. Ongelma koskee sekä suojeltuja kosteikkolintulajeja että monia elinympäristöltään vaateliaita metsästettäviä sorsalintulajeja. Riistalintukantojen taantumista voidaan osittain ehkäistä väliaikaisin metsästysrajoituksin, mutta kaikkien kosteikkolintulajien tilanteen pysyvä korjaaminen edellyttää niiden elinympäristöjen suojelua.   >>

Keski-Pohjanmaalle, Pohjois-Pohjanmaalle Oulun seudulle sekä Etelä-Lappiin ollaan perustamassa luonnonsuojelualueita, jo aikaisemmin tähän tarkoitukseen osoitetuille valtion maille. Alueita on yhteensä noin 120 kappaletta, yhteispinta-alaltaan noin 85 000 hehtaaria. Pinta-alasta noin 32 000 hehtaaria on merenrannikon vesialueita.   >>

Helsingin tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2035. Kaupungin virkamiestyöryhmä esittää 143 toimenpidettä, joiden avulla tavoite voidaan saavuttaa. Toimenpiteet vähentävät merkittävästi helsinkiläisten liikkumisen ja asumisen sekä rakennusten kasvihuonekaasupäästöjä. Tavoite edellyttää huomattavaa uusiutuvan energian tuotannon lisäämistä Helsingissä. Puhtaan ja älykkään teknologian lisääntyessä syntyy myös uusia työpaikkoja.   >>

Venäjälle on perustettu vuoden 2018 alussa kaksi uutta kansallispuistoa, Hiipinän kansallispuisto Murmanskin alueelle ja Kodar Baikalin alueelle.   >>

Rakentaminen vastaa Suomessa noin kolmasosaa kaikista ihmisen synnyttämistä kasvihuonekaasupäästöistä. Päästöjä syntyy paitsi rakentamisesta ja rakennusten käytöstä myös rakennusmateriaalien valmistuksesta. Ympäristöministeriön syyskuussa 2017 julkistaman vähähiilisen rakentamisen tiekartan avulla rakennusmateriaalien valmistuksesta syntyvät päästöt halutaankin nyt kytkeä vaikuttavalla tavalla osaksi rakentamisen ohjausta vuoteen 2025 mennessä.   >>

Asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen on pyytänyt Suomen ilmastopaneelilta lausuntoa pitkän aikavälin päästövähennystavoitteen asettamisesta. Päästövähennystavoite vuodelle 2050 tulee olemaan lähtökohtana kolmen eri pitkän aikavälin ilmastopolitiikkaa koskevan suunnitelman ja strategian valmistelulle, joka on parhaillaan käynnistymässä Suomessa.   >>

Itämeren suojelusta vastaavat rantavaltioiden ministerit ja Euroopan komissio päättivät tänään Itämeren suojelun toimintaohjelman päivittämisestä vuosille 2021-2030. "Pidämme kiinni tavoitteesta saavuttaa Itämeren ympäristön hyvä tila, vaikka siihen on edelleen matkaa. Itämeren mailla on vielä kolme vuotta aikaa työskennellä voimassa olevan toimintaohjelman hyväksi ja antaa hyvät edellytykset jatkotyölle", Suomen delegaation johtaja, asunto-, energia- ja ympäristöministeri Tiilikainen sanoi Itämeren suojelukomission (HELCOM) kokouksessa Brysselissä.   >>