Ilmastonmuutoksen ennustetaan kohottavan Suomen keskilämpötiloja tämän vuosisadan aikana useilla asteilla, ja samalla varsinkin talvisin sademäärät kasvavat huomattavasti. Sen sijaan tuulien ja myrskyjen voimakkuudet eivät mallitulosten mukaan meillä kovastikaan muuttuisi. Selvin muutos on lännenpuoleisten ilmavirtausten yleistyminen itäisten virtausten kustannuksella, etenkin syksyllä.   >>

Jäätiköt eri puolilla maailmaa ovat pienentyneet. Lumen ja ikiroudan peittämät alueet ovat kutistuneet. Valtameret ovat lämmenneet ja merenpinnan nousu on kiihtynyt viime vuosikymmeninä. Tulevien muutosten ja niistä koituvien haittavaikutusten voimakkuus riippuu siitä, miten paljon kasvihuonekaasupäästöjä onnistutaan vähentämään, kertoo hallitustenvälisen ilmastopaneeli IPCC:n tänään julkaistu erikoisraportti.   >>

Hiilinieluilla käytävään kauppaan sisältyy useita haasteita, käy ilmi YM:n Helsingin yliopistolla teettämästä selvityksestä. Selvityksen mukaan hiilipörsseillä aikaansaatavat päästövähennykset eivät välttämättä ole pysyviä eivätkä niillä tehtävät hyvitykset velvoitteisiin nähden lisäisiä. Lisäksi hiilivuoto on pörsseissä todellinen riski.   >>

HSY ja NCC Industry rakensivat Pörriäisbaarin luonnon hyödyllisille ötököille Ämmässuon ekoteollisuuskeskukseen Ekomoon Espooseen. Sen tarkoituksena on auttaa hyönteisiä löytämään sopivia ravintokasveja ja asuinsijoja.   >>

Kuntaliitto on täydentänyt ilmastopoliittisia hallitusohjelmatavoitteitaan. Kuntaliiton mukaan kuntien toimintaedellytyksiä ilmastonmuutoksen hillinnässä ja kiertotalouden edistämisessä on vahvistettava. Kunnilla täytyy olla mahdollisuuksia osallistua tavoitteita koskevaan päätöksentekoon ja resursseja on kohdistettava kuntien ilmasto- ja kiertotaloustyön tukemiseen.   >>

S-ryhmä lähtee mukaan rahoittamaan Baltic Sea Action Groupin käynnistämää hiilipilottia, jossa selvitetään, miten eri toimet vaikuttavat hiilen sitoutumiseen ilmakehästä maatalousmaahan. Tavoitteena on hillitä ilmastonmuutosta.   >>

Tietoisuutta ilmastonmuutoksen vaikutuksiin liittyvistä sää- ja ilmastoriskeistä tulee tuoreen arvioinnin mukaan vahvistaa Suomessa edelleen. Riskit ja keinot niihin varautumiseen tunnetaan eri hallinnonaloilla ja jopa yksittäisissä organisaatioissa vaihtelevasti, yksityisen sektorin toimijoiden joukossa paikoin jopa hyvin heikosti.   >>

Ympäristöministeriö on käynnistänyt vesiensuojelun tehostamisohjelman, joka tuo merkittäviä mahdollisuuksia vesiensuojeluun tulevina vuosina. Eduskunta myönsi vesiensuojelun tehostamiseen kansallisesti merkittävän panostuksen, 15 miljoonaa euroa, vuodelle 2019. Kokonaisuudessaan budjettiriihessä linjattu rahoitus on 45 miljoonaa euroa vuosille 2019-2021. Ohjelma täydentää muuta vesiensuojelun rahoitusta, kuten EU-varoja, jotka ovat merkittäviä muun muassa maatalouden vesiensuojelussa.   >>

Ympäristöministeriön 8.3 julkistaman Suomen lajien uhanalaisuus 2019 -tutkimuksen tiedot ovat hälyttäviä: 11,9 prosenttia maamme lajeista on uhanalaisia ja 9 prosenttia silmälläpidettäviä. Luonnonsuojeluliitto vaatii luonnonsuojeluun seuraavalta hallitukselta lisää rahaa uhanalaistumisen pysäyttämiseksi.   >>

Uusi eliölajien uhanalaisuusarviointi osoittaa Suomen luonnon köyhtyvän edelleen. Arvioiduista yli 22 000 lajista 11,9 % on uhanalaisia, kun edellisessä arvioinnissa osuus oli 10,5 %. Uhanalaisia on kaikissa lajiryhmissä, suhteellisesti eniten linnuissa ja sammalissa. Suurin syy uhanalaistumiseen on lajien elinympäristöjen väheneminen ja laadullinen heikkeneminen. Paljon on tehtävissä uhanalaistumisen pysäyttämisessä, mutta toimilla on kiire.   >>