Hallituksen antama lisätalousarvioesitys tukee siirtymää kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa. Lisätalousarviolla muun muassa tuetaan kuntia vaihtamaan fossiilisesta öljystä kestävämpään lämmitysmuotoon ja parannetaan Aran energiatukihakemusten käsittelyn resursseja.   >>

– Meidän on pidettävä politiikkatoimin huolta teollisuuden kilpailukyvystä ja suomalaisesta työstä. Tarvitaan ennakoivaa energia- ja ilmastopolitiikkaa sekä pitkäjänteistä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopolitiikkaa, muistutti elinkeinoministeri Mika Lintilä Metsäteollisuus ry:n tilaisuudessa, jossa pohdittiin teollisuuden roolia ilmastonmuutoksen hillinnässä ja millaisia poliittisia valintoja tavoitteissa onnistumiseen.   >>

Työ- ja elinkeinoministeriön johdolla käynnistetään Suomen uuden ilmasto- ja energiastrategian valmistelu. Strategia valmistellaan koordinoidusti keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman kanssa, jota ympäristöministeriö koordinoi ja joka valmistelee taakanjakosektorin toimet. Strategian sisältö valmistuu kesällä 2021 ja annetaan selontekona eduskunnalle syksyllä 2021.   >>

Ympäristöministeriö sekä Espoon, Helsingin, Vantaan ja Turun kaupungit neuvottelevat vapaaehtoisesta green deal -sopimuksesta työmailla syntyvien päästöjen vähentämiseksi. Sopimus on tarkoitus allekirjoittaa kesällä 2020, mutta sopimuksessa määritellyt toimenpiteet on jo osin käynnistetty.   >>

Työ- ja elinkeinoministeriö on asettanut työryhmän selvittämään, miten turpeen käyttöä voidaan suunnata hallitulla tavalla polton sijasta korkeamman jalostusasteen innovatiivisiin tuotteisiin, kun turpeen energiakäyttö hallitusohjelman mukaisesti vähintään puolittuu vuoteen 2030 mennessä.   >>

Suomi on toimittanut Euroopan komissiolle Pitkän aikavälin strategian, jossa kuvataan päästövähennysskenaarioita ja niihin liittyviä vaikutusarvioita vuoteen 2050 asti. Laadittujen skenaarioiden lähtökohtana on pyrkimys saavuttaa hiilineutraalius vuonna 2035.   >>

Vapaaehtoisiin energiatehokkuussopimuksiin liittyneet sadat suomalaisyritykset ja kunnat ovat tehostaneet vuosittaista energiankäyttöään yhteensä 5,2 terawattitunnilla vuosina 2017-2018. Mittava säästö vastaa määrältään 255 000 sähkölämmitteisen pientalon vuosittaista energiankäyttöä.   >>

Biokaasualan kehityksen merkittävimmät haasteet liittyvät toiminnan heikkoon kannattavuuteen. Sitä voitaisiin parantaa investointikustannuksia alentamalla, lopputuotteista saatavaa myyntihintaa parantamalla sekä tehostamalla maataloudesta saatavien raaka-aineiden hankintaa. Korkeat investointikustannukset ovat hidaste etenkin pienille laitoksille.   >>

Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja asetusluonnokseen asuinrakennusten energia-avustuksista. Avustuksia myönnettäisiin asuinrakennusten energiatehokkuutta parantaviin korjaushankkeisiin, yhteensä 20 miljoonaa euroa vuonna 2020 ja 40 miljoonaa euroa vuodessa vuosina 2021–2022.   >>

Ympäristöministeriö ja Teknisen Kaupan Liitto ry ovat 15.10 solmineet työkonealan green deal -sopimuksen, eli vapaaehtoisen sopimuksen päästöjen vähentämisestä. Sopimus kannustaa alaa etsimään keinoja, joilla vähentää työkoneista aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä. Nykyisellään työkoneet aiheuttavat noin 8 % taakanjakosektorin päästöistä. Sopimus on 4. Suomessa solmittu green deal -sopimus.   >>