Suomen pitkän aikavälin korjausrakentamisen strategia on valmistunut. Strategia koskee vuoden 2020 alkuun mennessä valmistuneita asuin- ja palvelurakennuksia, joita on yhteensä 1,4 miljoonaa. Sen tavoitteeksi on asetettu vähentää rakennusten hiilidioksidipäästöjä vuoden 2020 alusta 90 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Strategia on osa vuonna 2018 voimaan tulleen rakennusten energiatehokkuusdirektiivin toimeenpanoa.   >>

Ympäristöministeriön Kasvua ja kehitystä puusta -tukiohjelman kolmannella hakukierroksella myönnettiin yhteensä noin 500 000 euroa tukea puurakentamista ja kiertotaloutta kehittäville hankkeille.   >>

Jätevedenpuhdistamoihin tuleva typpikuorma pk-seudulla on noussut tasaisesti vuosikymmenten ajan. Vuodesta 1999 vuoteen 2019 kasvua on ollut 50 %. Vuonna 2019 kasvu jatkui edelleen ja on suurin vuoden 1999 jälkeen. Yhtenä syynä typpikuorman kasvuun on proteiinin syönnin lisääntyminen.?Ylimääräinen proteiini, jota keho ei tarvitse, poistuu kehosta muun muassa typpenä virtsan mukana jäteveteen.?Pk-seudulla Viikinmäen jätevedenpuhdistamo puhdistaa typestä lähes 90 %,?mutta silti typpeä?päätyy?Itämereen aiheuttaen rehevöitymistä.   >>

Ympäristöministeriön selvitys maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimusmenettelyn laajentamisesta Jyväskylän, Kuopion ja Lahden kaupunkiseuduille on valmistunut. Selvityshenkilö Matti Vatilo suosittaa sopimusmenettelyn laajentamista kaikille kolmelle seudulle.   >>

Valtioneuvosto antoi asetuksen asuinrakennusten energia-avustuksista. Avustuksia myönnetään asuinrakennusten energiatehokkuutta parantaviin korjaushankkeisiin, yhteensä 20 miljoonaa euroa vuonna 2020 ja 40 miljoonaa euroa vuodessa vuosina 2021–2022.   >>

YK:n ympäristöohjelman raportin mukaan nykymeno uhkaa johtaa lähes neljän asteen lämpötilannousuun maapallolla. Samaan aikaan Sitran julkaisema kansainvälinen Green to Scale -selvitys osoittaa, että pohjoismaisten kuntien ilmastoratkaisuissa on isot mahdollisuudet: 14 ratkaisua vähentäisi Pohjoismaissa päästöjä vuosittain lähes 26 miljoonaa hiilidioksiditonnia eli puolikkaan Suomen päästöjen verran.   >>

Sievitalo ryhtyy laskemaan ensimmäisenä puutalotoimittajana rakentamiensa puurakenteisten omakotitalojen hiilijalanjäljen. Jatkossa omakotirakentajat voivat omilla valinnoillaan vaikuttaa tulevan kotinsa hiilijalanjälkeen päättäessään esimerkiksi omakotitalon lämmitysmuodosta ja materiaaliratkaisuista.   >>

Kansainvälinen CIRCuIT-hanke pureutuu siihen, miten kaupungit pystyvät hyödyntämään rakentamisen kiertotalouden ratkaisuja entistä paremmin kaupunkisuunnittelussa. Tarkastelussa on niin uusien rakennusten suunnittelu kuin jo olemassa olevien rakennusten kunnostaminen, muuntaminen ja purkaminen.   >>

Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja asetusluonnokseen asuinrakennusten energia-avustuksista. Avustuksia myönnettäisiin asuinrakennusten energiatehokkuutta parantaviin korjaushankkeisiin, yhteensä 20 miljoonaa euroa vuonna 2020 ja 40 miljoonaa euroa vuodessa vuosina 2021–2022.   >>

Pohjoismaat lisäävät yhteistyötä rakentamisen ilmastopäästöjen suitsimiseksi ja rakentamisen kiertotalouden vauhdittamiseksi sekä tähtäävät yhdessä vähähiilisen rakentamisen edelläkävijäksi koko maapallon mitassa. Pohjoismaiden ministerit hyväksyivät julkilausuman vähähiilisestä rakentamisesta ja rakentamisen kiertotaloudesta Islannin Reykjavikissa 10. lokakuuta.   >>