Turpeen käyttö ja sen poltosta syntyvät hiilidioksidipäästöt laskevat Suomessa vähintään 70 prosenttia vuoteen 2030 mennessä markkinaehtoisesti päästöoikeuden hinnan noustessa ja jo kevyiden veronkorotusten avulla. Ainoastaan tilanteessa, jossa päästöoikeuden hinta ei nousisi ja turpeen verotukseen tehtäisiin skenaarioista kevyempi korotus, turpeen kilpailukyky olisi lähellä metsähaketta vuonna 2030. Arvio sisältyy suunnittelu- ja konsultointiyhtiö AFRY:n työ- ja elinkeinoministeriölle tekemän selvityksen skenaarioihin.   >>

Keskuskauppakamari tukee Sitran esitystä turpeen energiakäytön vaiheittaisesta alasajosta. Turpeen tuotannon korvaaminen tulee kuitenkin suunnitella tiiviissä yhteistyössä turvealan toimijoiden kanssa, jotta siitä aiheutuvat alueelliset ja sosiaaliset vaikutukset jäävät mahdollisimman pieniksi.   >>

Neljällä teollisuuden ja yhdeksällä muulla toimialalla on valmisteltu tiekarttoja, joilla tähdätään merkittäviin vähenemiin kasvihuonekaasupäästöissä vuoteen 2035 mennessä. Syksyllä 2019 alkanut työ eteni ripeästi ja toimialat pääsivät esittelemään tuloksiaan TEM:n webinaarissa 9.6.2020.   >>

Työ- ja elinkeinoministeriöön saapui maaliskuun loppuun asetettuun määräaikaan mennessä 11 tukihakemusta suuriin uuden energiateknologian demonstraatiohankkeisiin.   >>

Työ- ja elinkeinoministeriön johdolla käynnistetään Suomen uuden ilmasto- ja energiastrategian valmistelu. Strategia valmistellaan koordinoidusti keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman kanssa, jota ympäristöministeriö koordinoi ja joka valmistelee taakanjakosektorin toimet. Strategian sisältö valmistuu kesällä 2021 ja annetaan selontekona eduskunnalle syksyllä 2021.   >>

Suomi on toimittanut Euroopan komissiolle Pitkän aikavälin strategian, jossa kuvataan päästövähennysskenaarioita ja niihin liittyviä vaikutusarvioita vuoteen 2050 asti. Laadittujen skenaarioiden lähtökohtana on pyrkimys saavuttaa hiilineutraalius vuonna 2035.   >>

Valtioneuvosto antoi 19.3.2020 asetuksen hiilen energiakäyttöä korvaavien hankkeiden investointituesta vuosina 2020–2025. Tuen tavoitteena on edistää vapaaehtoista, nopeutettua luopumista kivihiilen käytöstä vuoden 2025 loppuun mennessä. Hiilen käyttäminen sähkön tai lämmön tuotannon polttoaineena on Suomessa kielletty vapusta 2029 alkaen.   >>

Kennot voidaan valmistaa mustesuihkutulostimella ja silkkipainatuksella, ja niitä on myös mahdollista kuvioida tarpeiden ja toiveiden mukaan. Uuden teknologian myötä rakennukseen ei enää tarvittaisi erillisiä aurinkopaneelialueita.   >>

Työ- ja elinkeinoministeriö myönsi loppuvuodesta 2019 kolmelle uusiutuvan energian suurelle demonstraatiohankkeelle investointitukea yhteensä 13 419 193 euroa. Tukea saavat Helen Oy kaasutus-biojalostamolaitoksen rakentamiseen Helsinkiin, Lounavoima Oy Salon kaukolämpöverkon energiavarastoon ja Adven Oy biokaasulaitoksen rakentamiseen Hankoon.   >>

Vaasan Sähkön panostukset uusiutuvaan energiaan ja ilmastoystävällisiin energiaratkaisuihin saavat jatkoa, kun Teuvan Paskoonharjulle nousee EPV Tuulivoima Oy:n rakentama tuulipuisto. Yhteensä 21 alueelle nousevasta tuulimyllystä 10 tuottaa sähköä Vaasan Sähkölle. Yhtiön kokonaisinvestointi puistoon on 18,6 miljoonaa euroa.   >>