Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Torstai 23.05.2019

Ilmastouutisia

Ympäristöministeriön vuoden 2019 talousarvioesitys


05.10.2018 09:00

Hallituksen esitys ympäristöministeriön hallinnonalan vuoden 2019 talousarvioksi on yhteensä 199,3 miljoonaa euroa. Luvussa on mukana hallituksen budjettiriihessä sopima 15 miljoonan euron lisärahoitus Itämeren ja vesiensuojelun tehostamiseksi vuodelle 2019. Kaikkiaan Itämeren ja vesien tilan parantamisen ohjelmalle esitetään yhteensä 45 miljoonan rahoitusta vuosille 2019-2021.

Budjettiriihessä sovitun mukaisesti hallitus esittää myös kansallispuistojen korjausvelan vähentämiseksi Metsähallituksen luontopalveluille lisärahoitusta 1,9 miljoonaa euroa.

Ympäristöministeriön osuus tästä on 1,5 miljoonaa. Yhteensä Metsähallituksen julkisiin hallintotehtäviin esitetään 31,6 miljoonaa euroa vuonna 2019.

Kaikkiaan ympäristön- ja luonnonsuojelun menoihin esitetään 118,5 miljoonaa euroa vuodelle 2019. Alueidenkäyttöön, asumiseen ja rakentamiseen esitetään 23,7 miljoonaa euroa. Hallinnonalan toimintamenoihin esitetään 57,2 miljoonaa euroa.
Talousarvion ulkopuolisen valtion asuntorahaston varoista voidaan myöntää talousarviomäärärahojen lisäksi 176,5 miljoonaa euroa asuntotoimen avustuksiin. Valtion asuntorahastosta tuloutetaan talousarvioon 5,25 miljoonaa euroa.

Lisää tehoa vesiensuojeluun, METSO-ohjelman rahoituksen taso säilyy

Itämeren- ja vesiensuojeluun esitetään vuodelle 2019 yhteensä 25 miljoonaa, josta 15 miljoonaa on budjettiriihessä sovittu lisäpanostus.

Ympäristönsuojelussa panostetaan pilaantuneiden maa-alueiden kunnostamiseen ja ympäristönsuojelun edistämiseen, joihin esitetään varattavaksi 8,4 miljoonaa euroa. Nivalassa sijaitsevan Hituran kaivoksen sulkemisen toiseen vaiheeseen esitetään 16,3 miljoonaa euroa.

Uusien luonnonsuojelualueiden hankinta- ja korvausmenoihin esitetään 26,6 miljoonaa euroa. Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman (METSO) rahoituksen taso säilyy nykytasolla eli 16 miljoonassa eurossa.

Vastuu öljy- ja kemikaalivahinkojen torjunnasta siirtyy sisäministeriölle, minkä vuoksi ympäristöministeriön hallinnonalalta siirretään sisäministeriölle 5,5 miljoonaa euroa.

Panostusta ilmastotoimiin ja kaupunkiseutujen elinvoimaan

Vuoteen 2030 ulottuvan keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman toimeenpanoa (KAISU) jatketaan 1 miljoonalla eurolla. Ilmastoystävällistä rakentamista edistävään puurakentamisen ohjelmaan esitetään 2 miljoonaa euroa.

Valtion tukemaan sosiaaliseen asuntotuotantoon esitetyt korkotukivaltuudet säilyivät tämän vuoden tasolla 1,41 miljardissa eurossa, jonka arvioidaan mahdollistavan noin 9 000 uuden asunnon rakentamisen. Lisäksi takauslainavaltuuksia uudistuotantoon esitetään 285 miljoonaa euroa ja asunto-osakeyhtiöiden perusparannuslainojen valtiontakauksia 100 miljoonaa euroa. Valtaosa valtion tukemasta asuntotuotannosta kohdistetaan suurimpiin kasvukeskuksiin, erityisesti Helsingin seudulle.

Valtion tukeman vuokra-asuntotuotannon lisäämiseksi Helsingin seudun Maankäytön, liikenteen ja asumisen (MAL) sopimuskunnille esitetään määräaikaisia käynnistysavustuksia yhteensä enintään 20 miljoonaa euroa. MAL-sopimusalueilla asuntotuotantoa edistetään lisäksi kunnallistekniikan rakentamisen avustuksilla, joihin esitetään enintään 15 miljoonaa euroa.

Kohtuuhintaisen asuntotarjonnan lisäämiseksi A-Kruunu Oy:tä pääomitetaan 50 miljoonalla eurolla Valtion asuntorahastosta.

Tavoitteena on lisätä rakentamista Helsingin seudulla ja laajentaa toimintaa myös muille suurimmille kaupunkiseuduille.

Erityisryhmien asuntojen rakentamista ja korjaamista esitetään tuettavan 110 miljoonan euron investointiavustuksilla. Avustukset kohdennetaan ensisijaisesti heikoimmassa asemassa olevien ryhmien asuntotuotannon edistämiseen. Korjausavustuksiin esitetään varattavaksi 35,5 miljoonaa euroa, joka suunnataan pääosin hissien jälkiasennusten sekä vanhusten ja vammaisten asuntojen korjausten tukemiseen. Budjettiriihessä korotettiin purkuavustusvaltuuksia 1 miljoonalla eurolla yhteensä 3 miljoonaan euroon.

Ympärisöministeriö/CO2-rportti

Bookmark and Share






19


Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa
Hanna Hakko:
Hanasaari suljetaan - seuraavaksi Suomen ja maailman muut fossiilivoimalat
Oras Tynkkynen:
Miksi en taputtanut Malesialle

Lisää blogeja >>

¿Quiénes son los responsables de afrontar el cambio climático?

Source: Infobae - El cambio climático es probablemente el mayor desafío ambiental y social que enfrenta la humanidad, y que fue generado por el ser humano. Es un problema global que se resuelve en forma global, en donde existen muchos matices que hacen difícil el consenso entre los países respecto a las decisiones que deben tomarse. Sin embargo, todos reconocen el siguiente principio como marco de discusión: principio de responsabilidades comunes pero diferenciadas. Este principio reconoce que todos los países tienen responsabilidad común de solucionar el problema, aunque no todos en el mismo nivel y grado, ya que históricamente los países desarrollados han contaminado más a efecto de construir sus economías que aquellos que están en vías de desarrollo. Y no todos los países tienen la misma capacidad y recursos para enfrentar la problemática.

Consecuencias del cambio climático en los peces

Source: El tiempo - Una subida de 2°C altera la metilación del ADN y la expresión de genes claves para la supervivencia y el desarrollo. Este estudio ofrece una nueva visión sobre las consecuencias del cambio climático en los peces a través de modificaciones epigenéticas en todo el genoma

Could evaporation be the next renewable energy?

Source: Reuters - Wind and solar power are growing as sustainable alternatives to fossil fuels, but storing renewable energy through the night, when the sun isn?t shining, or when no wind is rotating the turbines, remains a hurdle.

Figueres: ?Estados Unidos pierde competitividad saliendo del Acuerdo de París?

Source: EFE Verde - La ex secretaria de cambio climático de la ONU que alcanzó el Acuerdo de París y actual directora del proyecto Misión 2020, Christiana Figueres, subraya que EE.UU. "se queda rezagado y pierde competitividad" abandonando el Acuerdo de París y cediendo a otros países el liderazgo de la economía baja en carbono.

Reducir la deforestación e incrementar captura de CO2 en el suelo, una estrategia climática y de seguridad alimentaria

Source: El Periódico - Las políticas climáticas que se centran en la agricultura y los bosques podrían llevar al aumento de los precios de los alimentos, pero reducir la deforestación e incrementar la captura de carbono en la agricultura podría reducir significativamente las emisiones de gases de efecto invernadero, evitando riesgos para la seguridad alimentaria, según un nuevo estudio publicado en 'Environmental Research Letters'.

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska