Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Lauantai 30.05.2020

Ilmastouutisia

Ympäristöministeriö selvitti muovien käyttöä rakennuksissa - ARA, Senaatti-kiinteistöt ja Helsingin yliopisto tutkivat muovien käytön vähentämistä rakennuskohteissaan


17.04.2019 08:30

Ympäristöministeriön selvitys kerrostalojen ja päiväkotien muoveista osoittaa, että muoveja on lähes kaikissa rakennusosissa. Yksittäisessä rakennuksessa muovien määrä on kuitenkin hyvin pieni verrattuna muihin materiaaleihin. Osa muoveista olisi kohtuullisen helppo kierrättää tai korvata muilla ratkaisuilla.

”Noin 20 prosenttia muoveista käytetään rakentamiseen. Muovien määrää pitää vähentää ja kierrätysastetta nostaa, jotta voimme pienentää rakentamisen hiilijalanjälkeä ja ympäristöhaittoja. Muovien käyttö on kuitenkin monessa kohtaa tarpeellista”, asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen sanoo.

ARA, Senaatti-kiinteistöt ja Helsingin yliopiston tilapalvelut selvittävät vuoden 2019 aikana uudisrakennus- ja korjauskohteissaan, miten rakenteissa ja järjestelmissä voidaan vähentää tai korvata muoveja oleellisten teknisten vaatimusten kärsimättä. Hankkeessa pohditaan myös, miten rakentamisen muovijätettä voidaan vähentää sekä muovien keräys- ja kierrätysastetta nostaa.

Muoveja alle 0,5 prosenttia kokonaispainosta


Ympäristöministeriön ja VTT:n tekemässä selvityksessä tarkasteltiin seitsemää tyypillistä asuinkerrostaloa ja kolmea päiväkotia. Raken­nuk­set ovat joko betoni- tai puurunkoisia. Muovien osuus kaikista rakennusmateriaaleista oli alle 0,5 prosenttia rakennuksen kokonaispainosta. Betonirakenteisissa rakennuksissa muovien määrä rakennuksen kokonaispainosta oli hieman pienempi puurunkoisissa rakennuksissa.

Asuinrakennuksissa muoveja oli melko tasaisesti kaikissa osissa. Myös päiväkodeissa muoveja oli kaikissa rakennusosissa, mutta muovit jakautuivat epätasaisemmin eri rakennusosiin. Päiväkotien muovimäärät olivat selvästi suurempia kuin asuinkerrostaloissa, sillä päiväkodeissa oli suhteellisesti enemmän talotekniikkaa ja lattioissa käytettiin enemmän muovimattoja. Lisäksi päiväkodeissa oli käytetty kerrostaloja enemmän muovipohjaisia lämmöneristeitä. Tutkittujen päiväkotien pihalla käytetyt leikkialueiden turva-alustat sisälsivät myös paljon synteettistä kumia.

Rakennuksissa eniten käytetyt muovit olivat polyvinyylikloridi (PVC), polyeteeni (PE), polystyreeni (EPS), polypropeeni (PP), polyuretaani (PUR) ja synteettinen kumi (EPDM). Esimerkkirakennuksissa näitä käytettiin erityisesti kaapeleissa, putkissa, eris­teissä ja leikkipaikan turvapintana. Osa näistä muoveista käytetään tuotteina tai tuotteiden osina siten, että muovi on mahdollista erottaa purkutyön yhteydessä.

Hyvin merkittävä osa rakennuksen muoveista on hartseissa ja sideaineissa. Tällaisia muoveja löydettiin runsaasti maaleista ja liimoista, levyjen, katteiden ja eristeiden sideaineista tai vahvisteista. Näiden osuus oli esi­mer­­kiksi betonikerrostalossa 44 % ja puukerrostaloissa 37 % kaikista muoveista. Tällaisten muovien kierrättäminen on hyvin vaikeaa, ja vaihtoehtoisia ratkaisuja tarvittaisiin.

Selvityksessä havaittujen muovien lisäksi rakennusten kalusteissa ja kodinkoneissa on paljon muitakin muoveja, joiden määrän ja laadun arviointi edellyttää jatkoselvityksiä. Selvityksen tuloksia ei voi myöskään yleistää kaikkiin suomalaisiin rakennuksiin.

Miten muovien käytön vähentäminen vaikuttaa rakentamiseen?


ARA:n, Senaatti-kiinteistöjen ja Helsingin yliopiston tilapalvelujen hankkeessa tarkastellaan lisäksi muovien vähentämisen vaikutuksia rakentamisen kustannuksiin, toteutusaikatauluun ja hiilijalanjälkeen. Samalla toimijat kehittävät omia rakennushankkeiden suunnittelu-, projektinohjaus- ja hankintakäytäntöjään. Ympäristöministeriö tukee työtä teettämällä vaikutus- ja ympäristöarvioita sekä välittämällä hankkeen välituloksia Suomen kansallisen muovitiekartan muiden toimien vauhdittamiseksi.

Selvitys muoveista sekä muovien käytön vähentämishanke ovat osa Suomen muovitiekartan toimia. Muovitiekartan verkkosivusto on avattu tänään ja sen kautta saa tietoa muoveista ja muovitiekartan toimista.

Muovitiekartta.fi

YM/CO2-raportti

Bookmark and Share






16


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nokia
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska