Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Sunnuntai 17.02.2019

It-Suomen lni

Ympäristökeskuksen lausunnot Jokisuon ja Luodesuon turvetuotantoalueiden YVA-ohjelmista


17.11.2009 11:25

Pohjois-Savon ympäristökeskus on antanut yhteysviranomaisen lausunnot Vapo Oy:n Jokisuon sekä Vapo Oy:n ja Kuopion Energia Oy:n yhteisen Luodesuon turvetuotantoalueiden ympäristövaikutusten arviointiohjelmista. Ympäristökeskus katsoo arviointiohjelmien täyttävän YVA-asetuksen sisällölliset vaatimukset. Arviointiohjelmat on laadittu huolellisesti ja johdonmukaisesti.

Arviointiselostuksissa asioiden havainnollisuutta voi edelleen parantaa esittämällä selvitysten tuloksia mahdollisimman paljon kartoilla ja vertailutaulukoissa.

Hankekuvaukset

Jokisuo sijaitsee n. 15 km Kiuruveden keskustaajamasta pohjoiseen. Hankealueen pinta-ala on noin 200 hehtaaria. Hankealueen kuivatusvedet johdetaan laskuojaa pitkin Suojokeen ja edelleen Luupuveteen.

Luodesuo sijaitsee n. 22 km Kiuruveden keskustaajamasta luoteeseen Näläntöjärven luoteispuolella. Hankealueen pinta-ala on noin 230 hehtaaria. Alustavan suunnitelman mukaan hankealueen kuivatusvedet johdetaan laskuojaa pitkin Rikkajoen alaosaan ja edelleen Näläntöjärveen sekä kahta laskuojaa pitkin Remes-/Jylängönjokeen.

Kumpikin alue on suunniteltu valmisteltavan pääosin energiaturpeen tuotantoon. Ympäristövaikutusten arviointiohjelma on yhtiön esittämä suunnitelma hankkeen eri toteuttamisvaihtoehdoista. Siinä esitetään myös mitä ympäristövaikutuksia aiotaan selvittää sekä kuinka arviointi tehdään. Jokisuon arviointiohjelmasta Pohjois-Savon ympäristökeskukselle tuli eri viranomaisilta, yhdistyksiltä ja yksityisiltä kansalaisilta yhteensä 10 lausuntoa ja mielipidettä. Luodesuon arviointiohjelmasta jätettiin vastaavasti 12 lausuntoa ja mielipidettä.

Vesistökuormitukseen kiinnitettävä erityistä huomiota
Arviointiselostuksissa tulee selvittää, mikä olisi hankkeiden aiheuttama vesistökuormitus kokonaistypen, kokonaisfosforin ja kiintoaineen osalta. Hankkeiden aiheuttama vesistökuormituksen lisäys alapuolisiin vesistöihin tulee arvioida ja eritellä sen osuus kokonaiskuormituksesta. Selostuksesta on myös käytävä ilmi, kuinka paljon turvetuotanto tällä hetkellä ja hankkeen mahdollisen toteutumisen jälkeen kuormittaa vesistöä. Luodesuolla vesistö- ja kalastovaikutukset tulee selvittää Osmanginjärveen saakka.

EU:n vesipuitedirektiivin ja sen perusteella säädetyn lain vesienhoidon järjestämisestä velvoittama vesiensuojelun ja hoidon yleinen tavoite on vesistöjen vähintään hyvä ekologinen tila vuoteen 2015 mennessä. Sekä Jokisuon alapuolisella Luupuvedellä että Luodesuon alapuolisella Näläntö- ja Osmanginjärvillä hyvän tilan saavuttaminen edellyttää kuormituksen merkittävää vähentämistä. Arviointiselostuksissa on syytä huomioida valmisteilla oleva vesienhoitosuunnitelma, joka Valtioneuvoston on tarkoitus hyväksyä joulukuussa 2009. Arviointiselostuksessa tulee esittää hankkeesta vastaavan perustelut sille, onko hanke ylipäätään toteutuskelpoinen suhteessa vesienhoitolakiin ja vesienhoitosuunnitelmaan.

Jokisuon osalta tulee arvioida hankkeen vaikutukset hankkeen vaikutuspiirissä sijaitsevaan Luupuveden lintujärvet Natura -kohteeseen.

Alueen tulvaherkkyys ja ojittamattomat alueet huomioitava arviointiselostuksessa
Kumpikin hanke sijoittuu alueelle, missä sekä tuotantoalueet että vesiensuojelurakenteet voivat ajoittain jäädä tulvan alle. Tulvaherkkyys ja sen aiheuttama ympäristövaikutus tulee selvittää hankkimalla riittävät tiedot alueiden hydrologiasta. Arviointiselostuksissa on esitettävä toimenpiteet tulvavaikutusten estämiseksi.

Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan turpeenottoalueiksi varataan jo ojitettuja tai muuten luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneita soita ja käytöstä poistettuja suopeltoja. Erityisesti Jokisuolla merkittävä osa hankealueesta on ojittamatonta luonnontilaista suoaluetta. Arviointiselostuksissa tulee kuvata hankkeiden suhdetta valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin ja liittää perustelut siitä, miksi ojittamaton suokokonaisuus on tarpeen ottaa turvetuotantoon. Haastatteluissa ja sosiaalisten vaikutusten kyselyssä tulee pyrkiä selvittämään, mikä merkitys ojittamattomalla suoalueella on asukkaille, metsästäjille ja luontoharrastajille.

Melu ja pöly

Luodesuon turvetuotantoalue on laaja kokonaisuus, jonka läheisyydessä sijaitsee useita asuttuja kiinteistöjä. Tästä syystä toiminnasta aiheutuvan melun ja pölyn arvioimiseksi tulee käyttää leviämismallinnusta. Jokisuollakin ympäristökeskus suosittelee leviämismallinnuksen tekemistä, vaikka asutus siellä on suhteellisen kaukana tuotantoalueesta. Varsinaisten toiminta-alueiden melun ja pölyn lisäksi on arvioitava turpeen kuljetuksista aiheutuvasta liikenteestä syntyvät melu- ja pölyvaikutukset.

Lausuntojen nähtävilläpito

Ympäristökeskuksen lausunnot ovat nähtävillä Kiuruveden kaupungintalolla ja Pohjois-Savon ympäristökeskuksessa. Lausunnot ovat luettavissa myös Pohjois-Savon ympäristökeskuksen verkkosivuilla osoitteessa www.ymparisto.fi/psa.

CO2-raportti

Bookmark and Share






3


Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa
Hanna Hakko:
Hanasaari suljetaan - seuraavaksi Suomen ja maailman muut fossiilivoimalat
Oras Tynkkynen:
Miksi en taputtanut Malesialle

Lisää blogeja >>

1 vko   |   2 vko   |   1 kk   |   3 kk

¿Quiénes son los responsables de afrontar el cambio climático?

Source: Infobae - El cambio climático es probablemente el mayor desafío ambiental y social que enfrenta la humanidad, y que fue generado por el ser humano. Es un problema global que se resuelve en forma global, en donde existen muchos matices que hacen difícil el consenso entre los países respecto a las decisiones que deben tomarse. Sin embargo, todos reconocen el siguiente principio como marco de discusión: principio de responsabilidades comunes pero diferenciadas. Este principio reconoce que todos los países tienen responsabilidad común de solucionar el problema, aunque no todos en el mismo nivel y grado, ya que históricamente los países desarrollados han contaminado más a efecto de construir sus economías que aquellos que están en vías de desarrollo. Y no todos los países tienen la misma capacidad y recursos para enfrentar la problemática.

Consecuencias del cambio climático en los peces

Source: El tiempo - Una subida de 2°C altera la metilación del ADN y la expresión de genes claves para la supervivencia y el desarrollo. Este estudio ofrece una nueva visión sobre las consecuencias del cambio climático en los peces a través de modificaciones epigenéticas en todo el genoma

Could evaporation be the next renewable energy?

Source: Reuters - Wind and solar power are growing as sustainable alternatives to fossil fuels, but storing renewable energy through the night, when the sun isn?t shining, or when no wind is rotating the turbines, remains a hurdle.

Figueres: ?Estados Unidos pierde competitividad saliendo del Acuerdo de París?

Source: EFE Verde - La ex secretaria de cambio climático de la ONU que alcanzó el Acuerdo de París y actual directora del proyecto Misión 2020, Christiana Figueres, subraya que EE.UU. "se queda rezagado y pierde competitividad" abandonando el Acuerdo de París y cediendo a otros países el liderazgo de la economía baja en carbono.

Reducir la deforestación e incrementar captura de CO2 en el suelo, una estrategia climática y de seguridad alimentaria

Source: El Periódico - Las políticas climáticas que se centran en la agricultura y los bosques podrían llevar al aumento de los precios de los alimentos, pero reducir la deforestación e incrementar la captura de carbono en la agricultura podría reducir significativamente las emisiones de gases de efecto invernadero, evitando riesgos para la seguridad alimentaria, según un nuevo estudio publicado en 'Environmental Research Letters'.

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska