Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Perjantai 20.09.2019

Oulun lni

Ympäristöarvioinnit toivat esille rajoitteita Kollaja-hankkeelle


20.10.2009 11:29

Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus antoi tänään tiistaina lausuntonsa Kollajan allashankkeeseen liittyvästä Pudasjärven Natura-arvioinnista sekä Kollaja-hankkeen YVA-selostuksesta. Ympäristökeskus tuo laajassa YVA-lausunnossaan esiin monet puutteet laadituissa selvityksissä ja myös sen, miltä osin arviointiselostus on riittämätön.

Ympäristövaikutusten arviointimenettely päättyy yhteysviranomaisen lausuntoon.

Kollaja-hankkeen toteuttamiskelpoisuuteen vaikuttavat koskiensuojelulain lisäksi myös Natura-luontotyypeille koituvat heikennykset. Natura-arviointilausunnossaan ympäristökeskus toteaa, että Kollaja-hanke (VE1) heikentää merkittävästi Pudasjärven Natura-suojelun perusteena olevia luontotyyppejä. Luonnonsuojelulain mukaan tällaisessa tapauksessa hankkeelle ei saa myöntää lupaa. Mikäli hankkeesta vastaava jatkaa hankkeen eteenpäinvientiä, asia on vietävä valtioneuvoston käsittelyyn.

YVA-selvitystyö on ollut mittava, ja arviointiselostus sisältää paljon tietoa. Selostuksen ja liiteraporttien viimeistelytyö on kuitenkin ympäristökeskuksen mielestä jäänyt osin kesken. Puutteita on erityisesti virtaamien pienentymisen sekä tulvien poisjäämisen pitkäaikaisvaikutusten arvioinnissa, uhanalaisten lajien ja luontotyyppien selvittämisessä sekä elinympäristömallinnuksen tulosten varmentamisessa ja johtopäätösten teossa. Toteuttamiskelpoisuuden arvioinnissa on tehty myös vääränsuuntaisia päätelmiä.

YVA-menettelyssä on arvioitu kolmen eri päävaihtoehdon ympäristövaikutuksia: VE0 (hanketta ei toteuteta), VE1 (Tekojärvi ja voimalaitos) sekä VE2 (Pelkkä tekojärvi). Vaihtoehtojen arviointi on selostuksessa painottunut VE1:n tarkasteluun.

Ympäristökeskus toteaa lausunnossaan, että eri vaihtoehtojen tarkastelu on puutteellista, mikä vaikeuttaa vaihtoehtojen ympäristövaikutusten vertailua. Erityisesti vaihtoehto VE0 (hankkeen toteuttamatta jättäminen) on tässä hankkeessa erityisasemassa: koskiensuojelulain mukaisena vaihtoehtona sen olisi kuulunut sisältyä vaihtoehtotarkasteluun tasapuolisesti eri toteutusvaihtoehtojen arvioinnin rinnalle.

Iijoen pääuoman kaltaisia suhteellisen luonnontilaisia suurjokia ei Suomessa rajajokia lukuun ottamatta juuri ole. Ympäristökeskus toteaa, että on hyvin todennäköistä, että suunniteltu talvivirtaama 15 m3/s ei ole riittävä ylläpitämään luonnonuomassa nykyisenkaltaista virtavesikalastoa, jossa lohikaloilla on keskeinen osa. Iijoen luonnonuoma hankkeen vaikutusalueella menettäisi ainakin huomattavalta osaltaan merkityksensä maakunnallisesti merkittävänä kalastuskohteena: hankkeen vaihtoehto 1:ssä 37 kilometriä luonnontilaista suurjokea jäisi vähävetiseksi ja vaellus Iijoen tärkeimpään sivujokeen, Livojokeen, vaikeutuisi merkittävästi.

Tehostunut säännöstely ja uudet padot heikentäisivät entisestään vaellusyhteyttä meren ja Iijoen välillä ja vaikeuttaisivat vaelluskalojen palauttamista Iijokeen. Virtaaman väheneminen luonnonuomassa ja erityisesti tulvien pienentyminen johtaisi pitemmällä aikavälillä huomattaviin elinympäristömuutoksiin kuten esimerkiksi liettymiseen ja umpeenkasvuun. Luonnonuoman vähittäinen pienentyminen heikentäisi myös alueen maisemallista arvoa ja virkistyskäyttömahdollisuuksia.

Ehdotus Oulujoen-Iijoen vesienhoitosuunnitelmaksi on ollut nähtävillä ja valtioneuvoston on tarkoitus hyväksyä se vuoden 2009 loppuun mennessä. Selostuksessa ei ole kriittisesti tarkasteltu sitä, miten Kollajan suunnitteluvaihtoehtojen toteuttaminen tulisi vaikuttamaan vesienhoitosuunnitelmassa asetetun tavoitetilan saavuttamiseen tai sen säilyttämiseen. Tältä osin arviointi on riittämätön. Tarkastelut olisi tullut tehdä kaikkien niiden vesimuodostumien osalta, joihin hanke voi vaikuttaa. Näitä ovat ainakin Iijoen alaosa, Iijoen yläosa, Livojoki, Siuruanjoki, Mertajoki, järvistä ainakin Aittojärvi ja Pudasjärvi sekä sisempi rannikkovesimuodostuma Iijoen edustalla.

Altaassa saattaa esiintyä pitkän aikaa altaan käyttöönoton jälkeen happikadosta johtuvia kalakuolemia ja korkeita ravinnepitoisuuksia. Kollajan tekoaltaan heikko vedenlaatu alkuvuosina voisi vaikuttaa myös altaan alapuoliseen Iijokeen.

Ympäristökeskus huomauttaa myös, että ilman riittäviä maaperätutkimuksia ja varsinaista Natura-arviointia on selostuksessa tehty ennenaikaisesti johtopäätös, ettei hankkeella olisi minkäänlaisia vaikutuksia Venkaan lähteen Natura-luontotyyppeihin.

Pohjolan Voima: Kollajan poliittiseen harkintaan on riittävästi tietoa

Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on tänään antanut lausuntonsa Kollaja-hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnista sekä vaikutuksista Natura-suojeluun. Lausunnon mukaan hanke heikentäisi merkittävästi Pudasjärven Natura-arvoja, ja ympäristövaikutusten arviointi vaatii edelleen täydennyksiä. Pohjolan Voiman käsityksen mukaan tietoa on nyt niin paljon, että hanke voi siirtyä poliittiseen harkintaan.

- Luonnonsuojeluviranomaisen lausunnossa on tarkasteltu ympäristö- ja luonnonsuojelunäkökulma. Yhteiskunnan kokonaisedun mukainen harkinta kuuluu poliittisille päättäjille, jolloin arvioitaviksi tulevat lisäksi energia-, aluetalous - ja työllisyysnäkökulma. Tuoreen mielipidemittauksen mukaan hankkeella on selvä paikallinen hyväksyntä. Myös alueen kunnat ovat pitäneet selvityksiä riittävinä, ja Pohjois-Pohjanmaan Liitto on osoittanut tukeaan hankkeelle.

Laaja hyväksyntä perustuu siihen, että kysymyksessä on uudenlainen suunnitelma, jossa kosket säilyvät. Uskomme, että poliittiset päättäjät ottavat myös nämä näkökohdat huomioon harkitessaan, onko hanke yhteiskunnan kokonaisedun mukainen.

Hankkeen toteutuminen vaatii koskiensuojelulain tarkistamista, sillä laki kieltää luvan myöntämisen voimalaitoksen rakentamiseen Pudasjärvelle.

Suunnittelun lähtökohtana Natura-arvojen säilyttäminen

Ympäristökeskus on katsonut - toisin kuin hankkeesta tehty Natura-arvio - että hanke heikentäisi merkittävästi Pudasjärven suiston Natura-arvoja.

- Pudasjärven suiston luontoarvojen säilyminen edellyttää luonnollisen vedenvaihtelurytmin riittävää jäljittelyä. Suunnittelun tavoitteena on ollut toisaalta Natura-arvojen säilyttäminen ja toisaalta suurimpien tulvien madaltaminen ja haitallisten matalien vesien poistaminen ihmisten rannankäytön ja virkistyskäytön helpottamiseksi.

- Vedensäätelyrakenteet on suunniteltu niin, että niiden avulla voidaan toteuttaa sellainen vedenpinnan vaihtelu kuin Natura vaatii. Suunnitelmaa pitää tarkentaa, kun viranomaisen kanta nyt tiedetään, sanoo Birger Ylisaukko-oja.

Lopullisesti Natura-vaikutusten merkittävyydestä päättää lupaviranomainen, jos hanke etenee lupakäsittelyyn.

YVA:a täydennetään lupakäsittelyn yhteydessä

Viranomainen on todennut, että selvitystyö on ollut mittava ja arviointiselostus sisältää paljon tietoa. Kollaja-hankkeen ympäristövaikutusten arviointi onkin tiettävästi laajimpia Suomessa. Viranomaisen havaitsemista puutteista pääosa kohdistuu Natura-alueiden ulkopuolisiin luontovaikutuksiin, vaihtoehtotarkasteluun ja suunnitelmien yksityiskohtiin.

- Jos hanke etenee, ympäristövaikutusten arviointia koskevat puutteet täydennetään hankkeen lupakäsittelyn yhteydessä, jolloin tietoja muutenkin tarkennetaan niin, että ne riittävät luparatkaisun perusteiksi, Birger Ylisaukko-oja lupaa.

Kolmannes tuulivoiman säätövoimasta

Iijoessa on viisi voimalaitosta, jotka käyvät vajaateholla lähes koko vuoden veden puutteen vuoksi. Sen sijaan tulvahuippu ylittää koneistojen läpäisemän vesimäärän jopa viisinkertaisesti luontaisten vesivarastojen puuttuessa. Ratkaisun tähän toisi Kollajan tekojärvi, johon voitaisiin varastoida valtaosa tulvavesistä. Näin syntyvän vesivaraston ansiosta tekojärven alapuolinen voimalaitosketju saataisiin tehokkaaseen säätökäyttöön eli veden voima voitaisiin hyödyntää sähköntuotannossa silloin, kun tarve on suurin.

EU:n uusiutuvan energian lisäysvelvoitteen vuoksi Suomeen on välttämätöntä rakentaa runsaasti tuulivoimaa. Uudessa energiastrategiassa tuulivoiman lisäyksen on arvioitu tarvitsevan tuekseen 240 - 350 MW säätövoimaa. Kollaja kattaisi tästä kolmasosan.


CO2-raportti

Bookmark and Share






34


Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa
Hanna Hakko:
Hanasaari suljetaan - seuraavaksi Suomen ja maailman muut fossiilivoimalat

Lisää blogeja >>

1 vko   |   2 vko   |   1 kk   |   3 kk

¿Quiénes son los responsables de afrontar el cambio climático?

Source: Infobae - El cambio climático es probablemente el mayor desafío ambiental y social que enfrenta la humanidad, y que fue generado por el ser humano. Es un problema global que se resuelve en forma global, en donde existen muchos matices que hacen difícil el consenso entre los países respecto a las decisiones que deben tomarse. Sin embargo, todos reconocen el siguiente principio como marco de discusión: principio de responsabilidades comunes pero diferenciadas. Este principio reconoce que todos los países tienen responsabilidad común de solucionar el problema, aunque no todos en el mismo nivel y grado, ya que históricamente los países desarrollados han contaminado más a efecto de construir sus economías que aquellos que están en vías de desarrollo. Y no todos los países tienen la misma capacidad y recursos para enfrentar la problemática.

Consecuencias del cambio climático en los peces

Source: El tiempo - Una subida de 2°C altera la metilación del ADN y la expresión de genes claves para la supervivencia y el desarrollo. Este estudio ofrece una nueva visión sobre las consecuencias del cambio climático en los peces a través de modificaciones epigenéticas en todo el genoma

Could evaporation be the next renewable energy?

Source: Reuters - Wind and solar power are growing as sustainable alternatives to fossil fuels, but storing renewable energy through the night, when the sun isn?t shining, or when no wind is rotating the turbines, remains a hurdle.

Figueres: ?Estados Unidos pierde competitividad saliendo del Acuerdo de París?

Source: EFE Verde - La ex secretaria de cambio climático de la ONU que alcanzó el Acuerdo de París y actual directora del proyecto Misión 2020, Christiana Figueres, subraya que EE.UU. "se queda rezagado y pierde competitividad" abandonando el Acuerdo de París y cediendo a otros países el liderazgo de la economía baja en carbono.

Reducir la deforestación e incrementar captura de CO2 en el suelo, una estrategia climática y de seguridad alimentaria

Source: El Periódico - Las políticas climáticas que se centran en la agricultura y los bosques podrían llevar al aumento de los precios de los alimentos, pero reducir la deforestación e incrementar la captura de carbono en la agricultura podría reducir significativamente las emisiones de gases de efecto invernadero, evitando riesgos para la seguridad alimentaria, según un nuevo estudio publicado en 'Environmental Research Letters'.

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska