Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Torstai 24.09.2020

Blogi

Unto Eskelinen:

Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä


03.08.2016 08:20

Luonnonvarakeskus

Suurinta osaa maailman luonnonvaroista ylikulutetaan. Tienviitoiksi vastuullisempaan käyttöön tarvitaan globaaleja indikaattoreita. Niillä kuvataan nykytilanne, ohjataan parempaan ja mitataan onnistumista.

Hienosyisillä malleilla ei pystytä myymään vastuullisempia tuotantotapoja tai kulutustottumuksia maailman kansoille. Luontohuoli pitää kiteyttää yhteen numeroon. Raja-arvo, suhdeluku tai kengännumero kertoo, mikä taso on hyvä ja mikä paha, mikä valinta on parempi kuin toinen ja mikä on yksilön jalanjäljen tuhovoima.

Vaikka tunnusluvut pureutuvat olennaisimpaan, tiivistys väkisinkin luhistaa todellisuutta. Muuttuvat vuorovaikutussuhteet ja alueelliset vaihtelut on sivuutettava. Silloin kun luvun yleispätevyys ontuu, arkiymmärrys hämmentyy: kumpi on eettisempää, opetuksen mukainen vai sen vastainen toiminta.

Hirvi vai ei

Perhe ostaa lihan lähiruokatorilta. Se tuntuu hyvältä ja oikealta, tuottajan tila on ihan naapurissa. Mullikoita näkee lammen rannassa juomassa.

Tuttavaperheen vanhemmat kuuluvat hirviporukkaan. Metsästysmaille on kosolti matkaa, mutta mukava sinne on maasturilla syksyisin ajella. Mieli virkistyy ja perhe saa puhdasta riistalihaa.

Äkkiseltään perheiden valinnat tuntuvat yhtä arvostettavilta. Vastuullisuusero paljastuu vesijalanjäljestä. Kun lähiruokaperhe syö kilon nautaa, se on tullut tärvänneeksi viisitoistatuhatta litraa vesivaroja. Hirvensyöjillä vastaava luku on pyöreä nolla.

Kuluttajan resurssiviisaus

Globaalin mittatikun käyttö niukan luonnonvaran säästämiseksi on järkevää silloin, kun niukkuus on edes joltisesti tasattavissa. Onko veden? Minkä verran maailman kuivuusalueet kostuvat siitä, jos jätämme lähilihan hyllyyn? Veden tuhlaus on kaikkialla pahasta, mutta onko tarpeen karttaa vettä tarvinneita tuotteita siellä, missä tuottamiseen on vettä ylimäärin?

Resurssiviisas kuluttaja osaa ostaa valikoiden, mutta myös kestävyysindikaattoreiden kulutustottumusten tulisi olla vastuullisia. Olisi suosittava niitä, joita seuraamalla voi juuri omassa elämässään ja ympäristössään aidosti vaikuttaa kestävyyteen. Luonnonvara, jota ei kannata säästellä niukkuudenkaan aikoina, on talonpoikaisjärki.

Unto Eskelinen, erityisasiantuntija, Luke

Kirjoitus on alun perin julkaistu Luonnonvarakeskuksen blogissa.

Bookmark and Share






35


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

1 vko   |   2 vko   |   1 kk   |   3 kk

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nokia
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska