Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Torstai 24.09.2020

Ilmastouutisia

Yhä useampi julkinen rakennus on pian rakennettu puusta – tavoitteet puun käytölle julkisessa rakentamisessa asetettu


16.09.2020 08:19

Kuntien rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä on merkittävä, ja puurakentaminen yksi keino vähentää alueellisia päästöjä.

Kuva: Metsäliitto Cooperative

Tavoiteltu puurakentamisen markkinaosuus kaikesta julkisesta uudisrakentamisesta on 31 % vuonna 2022 ja 45 % vuonna 2025. Kansalliset tavoitteet julkiselle puurakentamiselle asetettiin nyt ensimmäistä kertaa. Kunnille tarjotaan tukea tavoitteiden saavuttamiseksi.

Tavoitteet asetettiin myös rakennusmääriltään isoimmille rakennusluokille, eli julkisille opetusrakennuksille (v. 2022 55% ja v. 2025 65 %), hoitoalan rakennuksille (v. 2022 20 % ja v. 2025 35 %), asuinkerrostaloille (v. 2022 21 % ja v. 2025 46 %) ja kokoontumisrakennuksille (v. 2022 20 % ja v. 2025 30 %). Vuonna 2019 julkinen rakennuttaja vastasi noin 18 % kaikesta uudisrakentamisesta, mistä noin 15 % oli puurakentamista.

”Meillä on nyt selkeä tavoite lisätä puun käyttöä julkisessa rakentamisessa ripeästi. Kuntien rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä on merkittävä, ja puurakentaminen yksi keino vähentää alueellisia päästöjä. Suomalaisista kunnista löytyy tahtoa ja osaamista tehdä ilmastoystävällisiä ratkaisuja myös rakentamisessa”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.

Julkiset rakennuttajat näyttävät suuntaa koko rakennusalalle. Panostukset julkiseen puurakentamiseen lisäävät puun käyttöä myös yksityisellä sektorilla, kun puurakentamisen osaaminen vahvistuu ja kasvavat rakennusvolyymit painavat myös kustannustasoa alaspäin. Valitsemalla puurakentamisen julkiset toimijat voivat myös kohdentaa yhteisiä varoja yhteiskunnallisten tavoitteiden toteuttamiseen: vähentää ilmastopäästöjä sitomalla hiilidioksidia rakennuskantaan sekä tukea kotimaan taloutta hyödyntämällä kotimaista materiaalia ja paikallista osaamista.

Ympäristöministeriön johtama, valtioneuvoston yhteinen Puurakentamisen ohjelma laati tavoitteet yhdessä sidosryhmien kanssa. Työtä jatketaan hahmottelemalla seuraavaksi maakunta- ja kuntakohtaiset tavoitteet. Tavoitteiden toteutumista seurataan tiiviisti, ja seurannan mittarina käytetään myönnettyjä rakennuslupia. Ympäristöministeriö julkaisee laajemman tilastollisen tarkastelun julkisesta puurakentamisesta nykyisen hallituskauden lopussa 2023.

”Toivon, että Suomessakin yleistyisi maailmalta tuttu ”puu ensin” -ajattelutapa, jossa puuta tarkastellaan ensisijaisena mahdollisena rakennusmateriaalina. Julkinen sektori voi näyttää esimerkkiä ja viitoittaa tietä koko rakennusalalle kohti tehokkaampaa materiaalien käyttöä ja hiilijalanjäljen alentamista”, kuvaa Puurakentamisen ohjelman ohjelmapäällikkö Petri Heino.
Valtio tukee kuntia tavoitteiden toteuttamisessa. Puurakentamisen ohjelma tarjoaa julkisille rakennuttajille tukea ja työkaluja kuten avustuksia, oppaita, koulutuksia, tietoa hyvistä hanke-esimerkeistä sekä verkostoitumismahdollisuuksia.

Julkista asuntorakentamista vauhditetaan myös esimerkiksi ARA:n myöntämällä puurakennusten korotetulla käynnistysavustuksella. Maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) -sopimusalueilla korotus on 5000 euroa asuntoa kohden. Tukea on laajennettu myös MAL-alueiden ulkopuolelle, jossa avustus on 2000 euroa, kun rakennus on puurunkoinen.

Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmassa 2019 annetaan selkeät linjaukset puurakentamiselle. Tavoitteena on kaksinkertaistaa puun käyttö rakentamisessa hallituskauden aikana, osoittaa puurakentamiselle tavoitteet julkisessa rakentamisessa sekä kirittää osaamista ja koko arvoketjun kehitystä.

Ympärisöministeriö/CO2-raportti

Bookmark and Share






35


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nokia
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska