Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Maanantai 13.07.2020

Ilmastouutisia

YK:n superkokous sopi muovijätettä ja vaarallisia kemikaaleja koskevista toimista


23.05.2019 08:30

Genevessä 29.4.-10.5.2019 järjestetyn kolmen YK:n sopimuksen osapuolikokouksessa sovittiin muun muassa sekalaisen muovijätteen vientikiellosta EU- ja OECD-maiden ulkopuolelle sekä haitallisten PFOA-yhdisteiden käytön ja valmistuksen lopettamisesta vuoteen 2025 mennessä.

Baselin sopimuksen kokouksen osapuolet sopivat toimista, joilla rajoitetaan sekalaisen muovijätteen vientiä EU- ja OECD-maiden ulkopuolelle. Lisäksi osapuolet sopivat tiukentavansa rajat ylittävien muovijätesiirtojen valvontaa. Muutoksilla pyritään varmistamaan muovijätteen asianmukainen käsittely ja vähentämään muovijätteen kulkeutumista meriin estämällä muovijätekuljetukset maihin, joilla ei ole kapasiteettia niiden käsittelyyn tai hyödyntämiseen.

Osapuolikokouksessa hyväksyttiin myös rajoituksia tukeva kumppanuusohjelma, jonka avulla maat voivat parantaa yhteistyötään muovijäteongelman ratkomiseksi.

Kokouksessa saatiin myös väliaikaisesti hyväksyttyä uudistetut sähkö- ja elektroniikkaromua koskevat tekniset ohjeet. Näillä ohjeilla pyritään selventämään, milloin sähkö- ja elektroniikkalaite katsotaan jätteeksi ja milloin kyse on korjattavasta laitteesta. Ohjeella pyritään auttamaan kehitysmaiden viranomaisia tunnistamaan, milloin kyseessä on yritys tuoda laittomasti maahan sähkö- ja elektroniikkaromua. Koska ohjeessa on edelleen tulkinnanvaraisia kohtia, päätettiin jatkaa niiden työstämistä asiantuntijaryhmässä.

Haitallisista kemikaaleista pyritään eroon


Tukholman sopimuksen kokouksessa sovittiin kahden ihmiselle ja ympäristölle erittäin haitallisen pysyvän orgaanisen yhdisteen (ns. POP-yhdisteen) valmistuksen ja käytön lopettamisesta maailmanlaajuisesti. Torjunta-aineena käytetty dikofoli kiellettiin kokonaan. Perfluorattuihin kemikaaleihin kuuluvia PFOA-yhdisteitä rajoitettiin voimakkaasti niin, että kaiken käytön ja valmistuksen pitäisi loppua vuoteen 2025 mennessä. PFOA-yhdisteiden käyttö ja päästöt liittyvät erityisesti sammutusvaahtoihin ja fluorattujen polymeerien tuotantoon.

Rotterdamin yleissopimuksen osalta saavutettiin EU:n pitkäaikainen neuvottelutavoite, kun tämän haitallisten kemikaalien vientiä säätelevän sopimuksen yhteyteen perustettiin usean vuoden neuvottelujen jälkeen sopimuksen valvontamekanismi. Sen tarkoituksena on tukea ja neuvoa maita sopimuksen velvoitteiden toimeenpanossa. Valvonnalla on keskeinen rooli kansainvälisten sopimusten osapuolten keskinäisen luottamuksen ja sitä kautta yhteisiin tavoitteisiin sitoutumisen kannalta.

Kolmen eri sopimuksen yhteisen kokouksen aihe on kestävän kemikaalien ja jätteiden hallinnan merkitys puhtaalle ympäristölle ja ihmisen terveydelle. Yhteisellä kokouksella haluttiin vahvistaa sopimusten keskinäisiä synergioita. Suomen pitkään tekemää työtä sopimussynergioiden edistämiseksi vahvistettiin myös päätöksellä, joka koskee yhteistyön tiivistämistä elohopeaa koskevan Minamatan sopimuksen sihteeristön kanssa.


Baselin vaarallisten jätteiden siirtoja koskevassa yleissopimus

Vaarallisten jätteiden maanrajan ylittävien siirtojen ja niiden käsittelyn valvontaa koskeva Baselin yleissopimus on laajin ja merkittävin jätteitä koskeva kansainvälinen sopimus. Se säätelee vaarallisten jätteiden kansainvälisiä siirtoja tavoitteenaan minimoida vaarallisten jätteiden syntymistä ja jätteiden rajat ylittäviä siirtoja.

Rotterdamin yleissopimus kiellettyjen ja voimakkaasti rajoitettujen kemikaalien viennistä (PIC-sopimus)

Rotterdamin sopimus perustuu ennakkosuostumusmenettelyyn (Prior Informed Consent, PIC). Tämän menettelyn mukaisesti sopimuksen piiriin kuuluvia kemikaaleja saa viedä vain sellaiseen maahan, joka on antanut ennakkoon suostumuksensa niiden tuonnille. Rotterdamin sopimus koskee 43 kemikaalia tai kemikaaliryhmää, mm. lyijy-yhdisteitä ja useita torjunta-aineita. Rotterdamin sopimus tuli voimaan 2004.

Tukholman yleissopimus hitaasti hajoavista orgaanisista yhdisteistä (POP-sopimus)

POP-yhdisteillä (Persistent Organic Pollutant) tarkoitetaan yhdisteitä, jotka ovat erittäin pysyviä, kaukokulkeutuvat kauas päästölähteestä, kertyvät eliöihin ja voivat aiheuttaa jo pieninä pitoisuuksina vakavia haittoja ihmisen terveydelle tai ympäristölle. Sopimuksella säädellään tällä hetkellä noin 30 kemikaalia.

Minamatan elohopeaa koskeva yleissopimus

Minamatan yleissopimuksessa asetetaan rajoituksia uuden elohopean tuotannolle ja kansainväliselle kaupalle, kielletään monien erilaisten lisättyä elohopeaa sisältävien tuotteiden valmistus, tuonti ja vienti, määrätään kielloista tai toimintaolosuhteista monia sellaisia valmistusprosesseja varten, joissa käytetään elohopeaa, ja kehotetaan välttämään elohopean uusia käyttötapoja tuotteissa ja valmistusprosesseissa.

YM/CO2-raportti

Bookmark and Share






23


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nokia
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska