Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Tiistai 18.12.2018


YK:n ilmastokokous Katowicessa käyntiin sunnuntaina 2.12. - Komission visio EU:n pitkän aikavälin ilmastostrategiasta julkaistiin tänään


30.11.2018 08:45

Euroopan komissio julkaisi ilmastokokouksen alla, keskiviikkona 28.11., visionsa EU:n pitkän aikavälin ilmastostrategiasta. Vähähiiliseen yhteiskuntaan siirtymistä hahmotellaan visiossa kahdeksan skenaarion kautta, joista kahdessa on lähtökohtana nettonollapäästöt vuoteen 2050 mennessä.

Kuva: Flickr

YK:n ilmastosopimuksen osapuolet kokoontuvat Puolan Katowiceen 2.-14.12. neuvottelemaan vuonna 2015 solmitun Pariisin ilmastosopimuksen säännöistä. Säännöt koskevat päästöjen ja niiden vähentämisen raportoimista ja seurantaa sekä sitä, miten ilmastotoimien yhteenlaskettua riittävyyttä arvioidaan ja kiritetään. Nykyiset ilmastotoimet eivät riitä rajoittamaan maapallon keskilämpötilan nousua alle kahden, saati alle puolentoista asteen.

Puolaan kokoonnutaan vajaat kaksi kuukautta sen jälkeen, kun Hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC julkaisi raporttinsa maapallon lämpenemisen rajoittamisesta 1,5 asteeseen. IPCC:n viesti on selvä: tarvittava muutos on ennennäkemättömän suuri ja kaikkien on tehtävä enemmän ja nopeammin, jotta lämpeneminen voidaan vielä hillitä siedettäviin lukemiin. IPCC:n mukaan jo 1,5 asteen lämpeneminen aiheuttaa merkittäviä riskejä ekosysteemeille ja yhteiskunnille, ja riskit karkeasti ottaen tuplaantuvat, jos lämpötila nousee vielä puoli astetta enemmän. Juuri kokouksen alla julkaistu YK:n ympäristöohjelman (UNEP) Emissions Gap -raportti kertoi, että hiilidioksidipäästöt ovat jälleen kasvussa ja tavoitteiden ja toimien välinen kuilu suurempi kuin koskaan aiemmin.

‚ÄĚEl√§mme kriittisi√§ aikoja: p√§√§st√∂t on k√§√§nnett√§v√§ laskuun kautta maailman aivan l√§hivuosina, jotta tavoitteiden saavuttaminen viel√§ olisi mahdollista. Se vaatii rohkeutta ja m√§√§r√§tietoisia toimia. Suomi, Pohjoismaat ja EU tekev√§t Katowicessa kaikkensa, jotta laiva k√§√§ntyisi oikeaan suuntaan‚ÄĚ, asunto-, energia- ja ymp√§rist√∂ministeri Kimmo Tiilikainen sanoo.

Tavoitteena yhdet, selkeät säännöt Pariisin sopimuksen toimeenpanolle

Neuvottelut eivät tule olemaan helpot, sillä mailla on varsin erilaisia näkemyksiä siitä, miten ja ketä Pariisin sopimuksen toimeenpanosäännöt koskisivat. Suomen ja EU:n tavoitteena on kuitenkin saada Katowicesta kaikille yhteiset, selkeät säännöt.

‚ÄĚPariisissa sovittiin, ett√§ kaikki maat ovat samalla viivalla. Osa kehittyvist√§ maista ja erityisesti nopeasti kasvavista talouksista haluaa kuitenkin yh√§ luoda erottelua s√§√§nt√∂ihin eri maaryhmien v√§lille, mik√§ on t√§ysin Pariisin sopimuksen hengen vastaista. Selke√§ ja kaikille yhteinen s√§√§nt√∂kirja on my√∂s uskottavuuskysymys Pariisin sopimukselle‚ÄĚ, Suomen ilmastop√§√§neuvottelija Outi Honkatukia ymp√§rist√∂ministeri√∂st√§ sanoo.

Pariisin sopimus tuli voimaan kaksi vuotta sitten ja tähän mennessä sen on ratifioinut 184 osapuolta. USA ilmoitti kesällä 2017 eroavansa Pariisin sopimuksesta, mutta sopimuksesta on mahdollista irtautua aikaisintaan syksyllä 2019, eli USA osallistuu neuvotteluihin osapuolena edellisvuosien tapaan myös Katowicessa.

Kokouksessa käsitellään Pariisin sopimuksen sääntökirjan lisäksi mm. lyhyen aikavälin ilmastotoimia, ilmastorahoitusta sekä ilmastonmuutokseen sopeutumista. Katowicessa käydään myös ns. Talanoa-dialogi, joka tuo yhteen ympäri maailmaa vuoden mittaan käytyjen ilmastokeskustelujen viestejä ja tarkastelee, miten maiden kollektiiviset ilmastotoimet suhteutuvat Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteeseen. IPCC:n 1,5 asteen raportti toimii pohjana vuoropuhelulle. Suomen edustajana Talanoa-dialogissa on ministeri Tiilikainen.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö osallistuu kokouksen avajaisiin 3. joulukuuta. Kokouksen ensimmäisellä viikolla valtuuskuntaa johtaa Suomen ilmastopääneuvottelija Outi Honkatukia ja jälkimmäisellä, korkean tason kokousviikolla ministeri Tiilikainen.

EU-komissiolta visio pitkän aikavälin ilmastostrategiasta ilmastokokouksen kynnyksellä

Euroopan komissio julkaisi ilmastokokouksen alla, keskiviikkona 28.11., visionsa EU:n pitkän aikavälin ilmastostrategiasta. Vähähiiliseen yhteiskuntaan siirtymistä hahmotellaan visiossa kahdeksan skenaarion kautta, joista kahdessa on lähtökohtana nettonollapäästöt vuoteen 2050 mennessä.

‚ÄĚT√§m√§ on EU:lta t√§rke√§ pelinavaus tavoitteiden kirist√§miseksi, oikea-aikainen viesti johtajuudesta kansainv√§lisille kumppaneillemme ja samalla osoitus siit√§, ett√§ Pariisin sopimuksen toimeenpano etenee. On kuitenkin muistettava, ett√§ kyseess√§ on komission visio, jonka k√§sittely j√§senmaiden kesken on vasta alkamassa. Pid√§n t√§rke√§n√§, ett√§ EU:n pitk√§n aikav√§lin strategia on linjassa Pariisin sopimuksen kanssa eli tavoitteeksi tulisi asettaa nettonollap√§√§st√∂t vuonna 2050. My√∂s v√§lietapit on asetettava t√§m√§n mukaisesti, eli EU:n on tiukennettava omaa 2030-tavoitettaan l√§hiaikoina‚ÄĚ, ministeri Tiilikainen painottaa.

Komission visio kattaa kaikki keskeiset sektorit. Skenaariotarkastelut osoittavat, etteivät kustannustehokkaat ratkaisut, kuten uusiutuva energia, energiatehokkuus ja kiertotalouden vauhdittaminen yhdessä yksittäisten teknologisten ratkaisujen kanssa riitä nettonollapäästöjen saavuttamiseksi, vaan niiden lisäksi tarvitaan myös laajamittaista luonnon hiilinielujen hyödyntämistä sekä muutoksia liikkumistottumuksissa. Myös hiilidioksidin talteenotto ja varastointi on välttämätöntä.

Pariisin sopimuksen mukaan osapuolten on laadittava vuoteen 2050 ulottuva vähähiilisyysstrategia 2020 mennessä. Komission visio pohjustaa EU:n strategian laatimista. Pariisin sopimuksen mukaan maiden tulee myös päivittää päästövähennyssitoumuksensa 2020 mennessä. Tämä tarkoittaa käytännössä, että EU:n 2030-tavoitteiden päivittämisestä keskustellaan ensi vuoden, todennäköisesti erityisesti Suomen puheenjohtajakauden (syksy 2019) aikana.

Maailman suurimmat ilmastomessut keräävät osallistujia kaupungeista, yrityksistä ja kansalaisyhteiskunnasta

YK:n osapuolikokouksen ohella Katowicessa järjestetään useita sivutapahtumia, jotka keräävät kaupunkiin yhteensä lähes 30 000 ihmistä kokouspäivien ajaksi. Ministeri Tiilikaisella on useita korkean tason kahdenvälisiä tapaamisia, ja lisäksi Tiilikainen puhuu muun muassa yksityisen sektorin biopolttoainetapahtumassa, Irti hiilestä -liittouman tilaisuudessa, fossiilitukien poistoa ajavassa tilaisuudessa sekä lyhyen aikavälin ilmastotoimia koskevassa rahoitusdialogissa. 10. joulukuuta Arktinen neuvosto, jonka puheenjohtajamaana Suomi parhaillaan toimii, järjestää oman tapahtumansa nokipäästöjen eli mustan hiilen ilmasto- ja terveysvaikutuksista. Myös paikallistoimijat ja yksityissektori ovat ilmastomessuilla vahvasti esillä.

Katowicen kokousta ja Suomen valtuuskunnan kuulumisia voi seurata ympäristöministeriön blogista sekä twitterissä #ilmastoCOP24.

YM/CO2-raportti

Bookmark and Share






47

 +8% +10% +20% +13% +24%

Yhteensä kton CO2 ekv:
756
  - Maatalous:
11
%
  - Jätehuolto:
6
%
  - Lämmitys:
42
%
  - Kuluttajien sähkönkulutus:
11
%
  - Tieliikenne:
30
%
Asukasta kohden:
143
kg
Muutos edelliseen viikkoon:
+19
%

¬ŅQui√©nes son los responsables de afrontar el cambio clim√°tico?

Source: Infobae - El cambio clim√°tico es probablemente el mayor desaf√≠o ambiental y social que enfrenta la humanidad, y que fue generado por el ser humano. Es un problema global que se resuelve en forma global, en donde existen muchos matices que hacen dif√≠cil el consenso entre los pa√≠ses respecto a las decisiones que deben tomarse. Sin embargo, todos reconocen el siguiente principio como marco de discusi√≥n: principio de responsabilidades comunes pero diferenciadas. Este principio reconoce que todos los pa√≠ses tienen responsabilidad com√ļn de solucionar el problema, aunque no todos en el mismo nivel y grado, ya que hist√≥ricamente los pa√≠ses desarrollados han contaminado m√°s a efecto de construir sus econom√≠as que aquellos que est√°n en v√≠as de desarrollo. Y no todos los pa√≠ses tienen la misma capacidad y recursos para enfrentar la problem√°tica.

Consecuencias del cambio clim√°tico en los peces

Source: El tiempo - Una subida de 2¬įC altera la metilaci√≥n del ADN y la expresi√≥n de genes claves para la supervivencia y el desarrollo. Este estudio ofrece una nueva visi√≥n sobre las consecuencias del cambio clim√°tico en los peces a trav√©s de modificaciones epigen√©ticas en todo el genoma

Could evaporation be the next renewable energy?

Source: Reuters - Wind and solar power are growing as sustainable alternatives to fossil fuels, but storing renewable energy through the night, when the sun isn?t shining, or when no wind is rotating the turbines, remains a hurdle.

Figueres: ?Estados Unidos pierde competitividad saliendo del Acuerdo de París?

Source: EFE Verde - La ex secretaria de cambio climático de la ONU que alcanzó el Acuerdo de París y actual directora del proyecto Misión 2020, Christiana Figueres, subraya que EE.UU. "se queda rezagado y pierde competitividad" abandonando el Acuerdo de París y cediendo a otros países el liderazgo de la economía baja en carbono.

Reducir la deforestación e incrementar captura de CO2 en el suelo, una estrategia climática y de seguridad alimentaria

Source: El Peri√≥dico - Las pol√≠ticas clim√°ticas que se centran en la agricultura y los bosques podr√≠an llevar al aumento de los precios de los alimentos, pero reducir la deforestaci√≥n e incrementar la captura de carbono en la agricultura podr√≠a reducir significativamente las emisiones de gases de efecto invernadero, evitando riesgos para la seguridad alimentaria, seg√ļn un nuevo estudio publicado en 'Environmental Research Letters'.

Kunnat CO2-raportissa

Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hamina
Hankasalmi
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Järvenpää
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Kärkölä
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Naantali
Nakkila
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylivieska
Ylöjärvi
√Ą√§nekoski







Etelä-Suomen Lääni Länsi-Suomen lääni Itä-Suomen lääni Oulun lääni Lapin lääni