Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Tiistai 21.01.2020

Ilmastouutisia

YK-raportti peräänkuuluttaa viisinkertaista kunnianhimoa ilmastotoimiin – pohjoismaisissa kunnissa toimivia ratkaisuja


16.12.2019 09:52

YK:n ympäristöohjelman raportin mukaan nykymeno uhkaa johtaa lähes neljän asteen lämpötilannousuun maapallolla. Samaan aikaan Sitran julkaisema kansainvälinen Green to Scale -selvitys osoittaa, että pohjoismaisten kuntien ilmastoratkaisuissa on isot mahdollisuudet: 14 ratkaisua vähentäisi Pohjoismaissa päästöjä vuosittain lähes 26 miljoonaa hiilidioksiditonnia eli puolikkaan Suomen päästöjen verran.

YK:n ympäristöohjelman UNEPin vuosittainen Emissions Gap Report julkaistiin 26.11 yhtä aikaa Genevessä ja Helsingissä. Raportti tarkastelee kuilua valtioiden päästösitoumusten ja Pariisin sopimuksen 1,5 asteen tavoitteen välillä. Päästökuilu kuvaa eroa nykykehityksen ja tavoitellun polun välillä eli sitä, kuinka paljon päästöjä tulisi todellisuudessa vähentää, jotta ilmaston lämpeneminen pysyy alle 1,5 asteen.

Laskelmat kertovat, että päästöjä pitää maailmanlaajuisesti leikata yli seitsemän prosenttia vuosittain, jos ilmaston lämpeneminen halutaan rajata 1,5 asteeseen. Se tarkoittaa kunnianhimon viisinkertaistamista.

”Raportti toisensa jälkeen osoittaa, että valtioiden pitää kiihdyttää ilmastotoimia olennaisesti – ja se pitää tehdä välittömästi. Pieni viilailu ei enää riitä, vaan tarvitaan yhteiskunnan ja talouden rakenteisiin pureutuvia, järjestelmätason muutoksia”, sanoo Sitran vanhempi neuvonantaja Oras Tynkkynen.

Ratkaisuja on valtavasti, mutta ne pitää ottaa käyttöön viipymättä

Vaikka YK-raportin maalaama tilannekuva on karua luettavaa, on sen pääviesti myös tämä: ilmaston lämpeneminen on vielä rajattavissa 1,5 asteeseen.

”Vitkutteluun ei ole aihetta, sillä päästöjen vähentämisessä päästään pitkälle jo hyödyntämällä olemassa olevia ilmastoratkaisuja. Tässä Suomi ja muut Pohjoismaat voivat olla suunnannäyttäjiä”, sanoo pohjoismaisten kuntien ilmastoratkaisuja selvittänyt asiantuntija Mariko Landström Sitrasta.

Sitran tänään Suomessa julkaisema kansainvälinen Nordic Green to Scale for Cities and Communities -selvitys osoittaa, että ottamalla käyttöön 14 pohjoismaista ilmastoratkaisua Pohjoismaiden kaupungit ja kunnat voisivat vähentää vuosittaisia ilmastopäästöjään arviolta 26 miljoonaa hiilidioksiditonnia. Määrä vastaa noin puolta Suomen vuosittaisista päästöistä. Landström muistuttaa, että päästövähennysten ja esimerkiksi paremman ilmalaadun ohella ratkaisujen käyttöönotto toisi myös säästöjä kunnille ja kotitalouksille. ”Analyysimme mukaan vuositasolla jopa 460 miljoonaa euroa.”

Kansainvälisen Green to Scale -projektin eri vaiheissa on jo vuodesta 2015 lähtien selvitetty, paljonko päästöjä voitaisiin vähentää, jos parhaat jo käytössä olevat ratkaisut otettaisiin muualla käyttöön siinä määrin, kuin edelläkävijät jo ovat tehneet.

Kaupungit ja kunnat ovat nyt ajurin paikalla

Selvästi suurin osa pohjoismaisten kuntien alueella syntyvistä päästöistä tulee energiantuotannosta ja liikenteestä, ja suurin osa selvityksessä tarkastelluista ratkaisuista koskee näitä sektoreita. Green to Scale -analyysiin sisältyi esimerkiksi jäteveden hukkalämmön hyödyntäminen kaukolämpöverkossa Turussa, maalämpö omakotitalojen lämmityksessä Tukholmassa sekä pyöräily Kööpenhaminassa.

Selvityksessä tunnistettiin myös paljon uusia mielenkiintoisia ratkaisuja, joita kunnissa tällä hetkellä pilotoidaan. Esimerkkejä näistä ovat uusiutuvan metanolin tuotanto liikennepolttoaineeksi Grindavíkissa Islannissa, syvä maalampö Espoossa ja vanhojen rakennusten remontointi plusenergiataloiksi Sandvikassa Norjassa.

Kansainväliset ilmastoneuvottelut jatkuvat joulukuussa Madridissa. Siinä missä valtioiden riittäviä toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi yhä odotetaan, kaupungit ja kunnat ovat lähteneet aktiivisesti liikkeelle.

”Kaupungit luovat puitteet asukkaidensa kestävämmälle arjelle. Kaupungit ja kunnat voivat olla ilmastokriisin ratkaisijoita, jotka ryhtyvät sanoista tekoihin”, sanoo Landström.

Sitra/CO2-raportti

Bookmark and Share






52


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>