Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Maanantai 21.10.2019

Ilmastouutisia

Viikin ympäristötalosta entistä energiatehokkaampi älykkäällä lämmönsäädöllä


22.07.2019 08:30

Viikin ympäristötalo.

Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Rhinoceros Oy

Viikin ympäristötalo on yksi Suomen energiatehokkaimmista toimistorakennuksista. Älykkäällä huonekohtaisella lämmönsäädöllä pystyttiin vuonna 2018 saavuttamaan vielä kahdeksan prosentin lisäsäästö. Lisäksi rakennuksessa kokeillaan kaukolämmön kulutusjoustoa ensimmäisten joukossa Helsingissä.

Helsingin tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Yli puolet Helsingin kasvihuonekaasupäästöistä muodostuu rakennusten lämmityksestä, minkä takia on tärkeää lisätä päästötöntä energiantuotantoa ja tehostaa energiankäyttöä. Energiankäyttö tehostuu muun muassa lämmityksen älykkäällä säädöllä ja kaukolämmön kulutusjoustolla. Näitä molempia kehitetään Euroopan komission Horisontti 2020 -ohjelman rahoittamassa mySMARTLife-hankkeessa.

Hiilineutraalisuustavoitteen saavuttaminen vaatii kaupungin ja muiden toimijoiden välistä yhteistyötä. Kokeilemalla uusia palveluratkaisuja valmistellaan markkinoita uusille energiansäästöpalveluille. Fourdeg on yksi mySMARTLife-hankkeen yrityskumppaneista, joka tarjoaa ratkaisun lämmityksen säätöön älytermostaattien avulla. Termostaatit optimoivat ja valvovat kaukolämmön vesivirtaa kiinteistössä ajantasaisesti.

Ympäristötalo energiansäästön mallirakennus jo vuodesta 2011


Vuonna 2011 valmistunut Helsingin kaupungin ympäristöpalveluiden käytössä oleva Viikin ympäristötalo valittiin Suomen energiatehokkaimmaksi toimistorakennukseksi vuonna 2013. Rakennuksen energiankulutus on noin 60 prosenttia pienempi tavalliseen toimistorakennukseen verrattuna, ja rakennus tuottaa noin 15 prosenttia energiantarpeestaan uusiutuvilla energialähteillä. Energiatehokkuus on saatu aikaan pääosin yleisesti käytössä olevilla teknisillä ratkaisuilla. Tulokset osoittavat, että kunnianhimoiseen energialuokitukseen on mahdollista päästä hyödyntämällä markkinoilta löytyviä ratkaisuja.

Fourdegin älykkään lämmönsäätöjärjestelmän ansiosta rakennuksen jo ennestään säästeliääseen lämmönkulutukseen pystyttiin saamaan kahdeksan prosentin vähennys verrattuna sääkorjattuun aikaisemman vuoden kulutukseen. Ympäristötalon tapauksessa se tarkoittaa 38 MWh, joka vastaa 45 000 kilometrin matkaa autolla. Yhteensä säästettiin 6,7 tCO2-ekv vuodessa.

Kulutusjoustolla energiapiikit kuriin


Älytermostaatit mahdollistavat huonekohtaisen lämmönsäädön lisäksi lämmön kulutusjouston, jota Helen testaa Viikin ympäristötalossa. Kulutusjouston tarkoituksena on ennakoida ja välttää kaukolämmön kulutuspiikkejä jaksottamalla kiinteistöjen lämmitystä. Kulutusjousto mahdollistaa kiinteistöjen rakenteiden, kuten kiviseinien, lämmönvarauskyvyn hyödyntämisen osana energiajärjestelmää.

Kulutusjouston laajempi käyttöönotto Helsingissä optimoisi lämmöntuotantoa ja vähentäisi energiantuotannosta aiheutuvia päästöjä, koska kulutuspiikkejä tasaamalla voidaan välttyä muun muassa varavoiman käynnistämiseltä. Tällöin vähennettäisiin energiantuotannosta aiheutuvia päästöjä ja säästettäisiin kustannuksissa. Helen tutkii lämmön kulutusjoustoa Viikin ympäristötalon lisäksi Merihaassa sekä Helsingin kaupungin asuntojen (Heka) omistamissa asunnoissa.

Käyttömukavuudesta tinkimättä


Ympäristöpalveluiden työntekijät ovat olleet tyytyväisiä sisäilman lämpötilaan. Kyselyn mukaan lämpötila on koettu tasaiseksi ja mukavaksi. Myös rakennuksen huoltotyöntekijät pystyvät entistä paremmin hallitsemaan rakennuksen lämmitystä Fourdegin pilvipalvelun kautta. Käyttömukavuus säilyy ja energiaa säästyy.

mySMARTLife-hankkeessa testataan lukuisia kestävän kehityksen mukaisia ja älykkäitä rakennus-, liikenne- ja kaupunkiratkaisuja. Hankkeen toteuttavat Helsingin kaupunki, Helen Oy, Forum Virium Helsinki Oy, Metropolia Ammattikorkeakoulu, sekä Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy ja PK-yritykset Fourdeg Oy ja Salusfin Oy. Hankkeessa ovat mukana myös Hampurin ja Nantesin kaupungit kumppaneineen. Euroopan komissio on myöntänyt vuosina 2016–2021 toteutettavalle yhteishankkeelle 18 M€:n rahoituksen. Helsingin toimenpiteiden budjettiosuus on 5,6 M€.

Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristön t

Bookmark and Share






39


Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa
Hanna Hakko:
Hanasaari suljetaan - seuraavaksi Suomen ja maailman muut fossiilivoimalat

Lisää blogeja >>

¿Quiénes son los responsables de afrontar el cambio climático?

Source: Infobae - El cambio climático es probablemente el mayor desafío ambiental y social que enfrenta la humanidad, y que fue generado por el ser humano. Es un problema global que se resuelve en forma global, en donde existen muchos matices que hacen difícil el consenso entre los países respecto a las decisiones que deben tomarse. Sin embargo, todos reconocen el siguiente principio como marco de discusión: principio de responsabilidades comunes pero diferenciadas. Este principio reconoce que todos los países tienen responsabilidad común de solucionar el problema, aunque no todos en el mismo nivel y grado, ya que históricamente los países desarrollados han contaminado más a efecto de construir sus economías que aquellos que están en vías de desarrollo. Y no todos los países tienen la misma capacidad y recursos para enfrentar la problemática.

Consecuencias del cambio climático en los peces

Source: El tiempo - Una subida de 2°C altera la metilación del ADN y la expresión de genes claves para la supervivencia y el desarrollo. Este estudio ofrece una nueva visión sobre las consecuencias del cambio climático en los peces a través de modificaciones epigenéticas en todo el genoma

Could evaporation be the next renewable energy?

Source: Reuters - Wind and solar power are growing as sustainable alternatives to fossil fuels, but storing renewable energy through the night, when the sun isn?t shining, or when no wind is rotating the turbines, remains a hurdle.

Figueres: ?Estados Unidos pierde competitividad saliendo del Acuerdo de París?

Source: EFE Verde - La ex secretaria de cambio climático de la ONU que alcanzó el Acuerdo de París y actual directora del proyecto Misión 2020, Christiana Figueres, subraya que EE.UU. "se queda rezagado y pierde competitividad" abandonando el Acuerdo de París y cediendo a otros países el liderazgo de la economía baja en carbono.

Reducir la deforestación e incrementar captura de CO2 en el suelo, una estrategia climática y de seguridad alimentaria

Source: El Periódico - Las políticas climáticas que se centran en la agricultura y los bosques podrían llevar al aumento de los precios de los alimentos, pero reducir la deforestación e incrementar la captura de carbono en la agricultura podría reducir significativamente las emisiones de gases de efecto invernadero, evitando riesgos para la seguridad alimentaria, según un nuevo estudio publicado en 'Environmental Research Letters'.

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska