Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Torstai 09.07.2020

Ilmastouutisia

Vesiensuojelun tehostamisohjelmasta lähes 8 miljoonaa euroa kunnostushankkeisiin, jätevesien käsittelyn tehostamiseen ja tutkimukseen


01.04.2020 08:26

Ympäristöministeriö jakaa vesiensuojelun tehostamisohjelmasta 7,6 miljoonaa euroa vesistöjen ja Itämeren tilaa parantaviin hankkeisiin. Summasta 4,8 miljoonaa euroa ohjataan vesistöjen kunnostushankkeisiin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksien kautta.

”Vesistöjen tilan parantaminen on teko luonnon parhaaksi. Suomessa on satoja kohteita, joissa voidaan tehdä vesistökunnostuksia yhteistyössä kuntien, alueellisten toimijoiden ja asukkaiden kanssa vesien hyvän tilan saavuttamiseksi. On tärkeää, että voimme ympäristöministeriöstä rahoittaa näitä hankkeita”, ilmasto- ja ympäristöministeri Krista Mikkonen sanoo.

Suomen ympäristökeskus saa noin 1,8 miljoonaa euroa tutkimushankkeelle, joka tutkii ravinteiden, erityisesti fosforin, kulkeutumista Saaristomereen ja sen vaikutuksia rehevöitymiseen. Hankkeessa kehitetään arviointi- ja mallinnustyökaluja, joita voidaan hyödyntää laajemminkin Itämeren tilan seurannassa ja vesien- ja merenhoidon toimia toteutettaessa.

"Tietoperustan vahvistaminen rannikkovesien tilan parantamiseksi Saaristomeren alueella” eli Maameri -hanke toteutetaan vuosina 2020-2022 yhdessä Helsingin Yliopiston, Turun Yliopiston, Åbo Akademin, Geologian tutkimuskeskuksen, Ilmatieteen laitoksen ja Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) kanssa.

Ympäristöministeriö myöntää Etelä-Savon ELY-keskukselle 1 miljoonaa euroa ympäri Suomea toteutettaviin hankkeisiin, joilla vähennetään haitallisten aineiden pääsemistä kaupunkien ja taajamien vesistöihin. Tänä vuonna rahoituksen turvin tuetaan haitallisten aineiden poistamiseen soveltuvien tekniikoiden käyttöönottoa yhdyskuntajätevesien puhdistamojen saneerausten yhteydessä. Rahoituksella etsitään kustannustehokkaimmat keinot, joilla haitallisten aineiden päästöjä voidaan ennaltaehkäistä, rajoittaa tai estää jätevesien käsittelyn keinoin.

Viisivuotisen (2019-2023) vesiensuojelun tehostamisohjelman avulla vähennetään maa-ja metsätalouden ravinteiden päästöjä vesiin, kunnostetaan vesistöjä ja vahvistetaan asiantuntijoiden ja toimijoiden verkostoja, vähennetään kaupunkivesien haitallisten aineiden päätymistä kaupunkivesiin, saneerataan Itämeren ympäristölle vaarallisia hylkyjä sekä rahoitetaan tutkimusta ja kehitystyötä.

Ympärisöministeriö/CO2-rportti

Bookmark and Share






23


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nokia
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska