Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Lauantai 30.05.2020

Ilmastouutisia

Verotus ohjaamaan ilmastotoimia – päästöt alas, nostetta työllisyyteen ja talouteen


26.04.2019 07:31

Verotus on tehokas keino yhteiskunnan ja talouden ohjaamiseen, ja sitä tulisi vielä voimakkaammin hyödyntää myös ilmastopolitiikassa. Kestävän kehityksen verouudistuksella voidaan vähentää päästöjä ja samalla vahvistaa työllisyyttä ja taloutta – sosiaalista oikeudenmukaisuutta unohtamatta. Tämä käy ilmi Sitran 17.4 julkaisemasta selvityksestä.

Ilmastokriisin ratkaiseminen vaatii laaja-alaisia ja nopeita toimia kaikilta maailman mailta. Ilmastotoimien ulkopuolelle ei voida jättää yhtäkään talouden sektoria tai politiikan osa-aluetta. Verotus on tehokas keino yhteiskunnan ja talouden ohjaamiseen ja sitä tulisi vielä voimakkaammin hyödyntää myös ilmastopolitiikassa.

”Maailmanpankki, OECD ja Euroopan komissio ovat suositelleet valtioille kokonaisvaltaisia kestävän kehityksen verouudistuksia päästöjen vähentämiseksi. Lisäksi kestävän kehityksen verouudistus on tutkimusten mukaan tehokas tapa hyödyntää päästöverotusta. Halusimme Sitrassa kartoittaa, millaisista palikoista tällaisen verouudistuksen voisi Suomessa rakentaa”, kertoo johtaja Mari Pantsar Sitrasta.

Kestävän kehityksen verouudistuksella tarkoitetaan verotuksen painopisteen siirtämistä työn ja yritystoiminnan verotuksesta kohti päästöjen ja luonnonvarojen verotusta budjettineutraalisti, eli ilman että valtion budjettia kasvatetaan tai pienennetään. Tänään julkaistun selvityksen perusteella verouudistuksella on myös Suomessa mahdollista vähentää päästöjä ja samalla tukea työllisyyttä ja taloutta.

”Suomi voi menestyä vain ottamalla ilmastonmuutoksen lähtökohdaksi kaikessa poliittisessa päätöksenteossa – siksi ilmastokriisin ratkaisun pitää olla myös talouspolitiikan keskiössä”, Pantsar sanoo.

Verouudistus voi ja sen tulee olla reilu


Selvityksessä kartoitettiin laajasti käytettävissä olevia keinoja valjastaa verotus tukemaan päästövähennyksiä ja kiertotalousratkaisuja. Keinovalikoimasta muodostetiin kolme esimerkkipakettia mallinnettavaksi ja niiden vaikutuksia analysoitiin päästöjen, bruttokansantuotteen, työllisyyden, yritysten kansainvälisen kilpailukyvyn ja tuloerojen näkökulmista. Kaksi ensimmäistä mallinnuspakettia keskittyy eri toimijoihin kohdistuviin veronkiristyksiin ja kolmas tarkastelee veroinstrumentteja erityisesti kiertotalouden edistämisen näkökulmasta.

”Keskeinen kysymys on, miten verotuksella voidaan ohjata päästöjä ja millaisia vaikutuksia tällä on kansantalouteen ja työllisyyteen, tai vaikuttavatko tehdyt valinnat kohtuuttomasti kotitalouksien arkeen tai yksittäisiin toimialoihin. Tyypillisesti ihmisiä on huolettanut esimerkiksi päästöverojen korotusten vaikutukset pienituloisten toimeentuloon ja vientialojen kansainväliseen kilpailukykyyn. Siksi nämä näkökulmat olivat keskeisessä roolissa työssämme”, sanoo selvitystyöstä vastannut johtava asiantuntija Saara Tamminen Sitrasta.

”Alustavien vaikutusarvioiden perusteella laaja-alainen kestävän kehityksen verouudistus olisi Suomelle tehokas ja reilu tapa vauhdittaa päästövähennyksiä. Alentamalla erityisesti työn verotusta yhtä aikaa päästöverojen noston kanssa, saadaan hyvitettyä ihmisille päästöverojen nostosta koituvia lisäkustannuksia ja parannettua työllisyyttä. Ilmastotoimien ei tarvitse erityisesti kohdistua pienituloisiin ja tuloerojen kasvu voidaan välttää huolellisella suunnittelulla. Päästöverojen korotuksen vaikutuksia yritysten kilpailukykyyn voidaan myös hillitä merkittävästi laskemalla samanaikaisesti muita veroja”, Tamminen kertoo.

Verotus ei yksin ratkaise ilmastokriisiä. Se tarvitsee tuekseen muuta sääntelyä, joka tähtää päästöjen nopeaan vähentämiseen. Jotta verouudistuksen vaikutukset todella näkyisivät päästöissä ja työn tarjonnassa, sen kokoluokan tulisi olla miljardeissa.

Verotus ilmastopolitiikan keinovalikoimaan


Ilmastokriisiä voidaan ratkoa myös talouspolitiikan keinoin. Verouudistuksen mallinnukset tarjoavat tulevalle hallitukselle ideoita ja esimerkkejä työkaluista, joilla lähteä toteuttamaan reilua siirtymää kohti päästötöntä Suomea.

Moni asia vaikuttaa siihen, millaisia seurauksia erilaisilla verotuspaketeilla on koko talousjärjestelmään, sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen ja päästöihin. Siksi selvityksessä suositellaan kattavien vaikutusarvioiden tekemistä.

”Ilmastokriisi ei odota. Seuraavan hallituksen kannattaisi suunnitella uudistus, teettää vaikutusarviot ja aloittaa toteutus. Esimerkkipaketit eivät ole valmiita suosituksia tai tarkoitettu toteutettavaksi sellaisenaan, vaan tarjoavat päättäjille näkymää erilaisiin vaihtoehtoihin ja niiden vaikutuksiin. Kestävän kehityksen verouudistuksen tekoon ei ole yhtä oikeaa ratkaisua – se on poliittisten valintojen tekemistä ”, Tamminen painottaa.

Kestävän kehityksen verouudistus

Sitra/CO2-raportti

Bookmark and Share






16


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nokia
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska