Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Maanantai 21.10.2019

Ilmastouutisia

Väliraportti kartoittaa energiatehokkuuden kehittämistä eri toimialoilla


08.04.2019 08:30

Työ- ja elinkeinoministeriön marraskuussa 2018 asettama energiatehokkuustyöryhmä luovutti 29.3.2019 ministeriölle väliraporttinsa. Siinä kuvataan työn edistymistä ja esitetään arvioita alustavista tuloksista ja jatkotyöstä. Työryhmä antaa loppuraporttinsa 30.9.2019 mennessä.

Työryhmän tehtävänä on pohtia mahdollisuuksia tehostaa energiatehokkuustoimia vuosina 2021–2030 sekä arvioida myös nykyisen energiatehokkuuslain uudistamistarve ja aloittaa tarvittaessa lakimuutokseen tähtäävien toimenpiteiden valmistelu. Erityisesti työryhmän tulee tehdä esitykset toimista, joilla Suomi saavuttaa EU:n muutetun energiatehokkuusdirektiivin 7 artiklan edellyttämät tavoitteet kaudelle 2021–2030. Työryhmän yhteydessä toimii viisi temaattista asiantuntijatyöryhmää, joiden jäseniksi kutsuttiin alan keskeiset toimijat.

Väliraportin mukaan keskeisten nykyisin käytössä olevien ohjauskeinojen toimivuus vaihtelee sektoreittain. Vapaaehtoinen energiatehokkuussopimustoiminta ja energiakatselmustoiminta toimivat varsin hyvin energiatuen vauhdittamina.

Teollisuuden asiantuntijatyöryhmät tunnistivat nykyisten ohjauskeinojen ratkaisevan roolin ja mahdollisuuden niiden tehostamiseen. Energiatehokkuussopimusten osalta tämä merkitsisi kattavuuden lisäämistä, raportoinnin tehostamista ja toimeenpanon voimavarojen varmistamista. Tehostamisinvestointien kynnystä voitaisiin madaltaa innovatiivisten ratkaisujen toteutettavuuden ja kannattavuuden selvittämiseen suunnattavalla uudenlaisella energiatuella. Erityistä potentiaalia nähtiin olevan jäljellä ylijäämälämpöjen hyödyntämisessä ja kuivausprosesseissa.

Liikenteen asiantuntijatyöryhmän mukaan sektorilla tällä hetkellä käytössä olevat ohjauskeinot eivät ole riittäneet liikenteen energiankulutuksen pienentämiseen. Liikenteessä on keskeistä ohjata ajoneuvokantaa energiatehokkaampaan suuntaan. Myös liikennevälineiden käytön tehostaminen ja kulku- ja kuljetusmuotovalintoihin vaikuttaminen parantavat liikenteen energiatehokkuutta.

Palvelut-asiantuntijatyöryhmä havaitsi kolme teemaa eli energiatehokkuuden toimintamalleihin, osaamiseen sekä teknologiaan ja dataan liittyvät muutokset ja haasteet. Keskusteluissa sivuttiin myös rahoitusta ja tukia toimintamallien ja teknologioiden kehittämisessä, minkä myötä neljänneksi kokonaisuudeksi nousi esille jokaista asiantuntijatyöryhmää läpileikkaava teema eli rahoitus. Nopeasti muuttuva toimintaympäristö sekä yhteiskunnan sähköistyminen edellyttävät ohjauskeinojen hienosäätöä ja riittävää resursointia.

Kuluttajien asiantuntijatyöryhmä havaitsi kolme jatkoselvitystä kaipaavaa pääteemaa: energiatehokkuuden palveluistuminen, kuten asumisen ja liikkumisen palvelut, teknologioihin ja rahoitukseen liittyvät muutokset ja haasteet sekä kuluttajien tottumuksiin, osaamiseen ja toimintamahdollisuuksiin liittyvät muutokset ja haasteet. Teemat liittyvät käynnissä olevaan energiamurrokseen, jonka vauhdittamisessa kuluttajaryhmillä on merkittävä rooli.

Energiatehokkuustyöryhmän työskentely jatkuu asiantuntijaryhmien sektoreiltaan kokoamien uusien energiatehokkuustoimien ja jo olemassa olevien toimien tehostamistarkasteluilla. Erityistä huomiota kiinnitetään poikkileikkaaviin teemoihin, kuten osaamiseen ja viestintään, jotka ovat perusedellytyksiä muiden toimien toteutumiseen. Jatkotarkasteluun valituista toimista tehdään vaikuttavuusarviot, joissa tarkastellaan niiden energiansäästövaikutuksia, hiilidioksidipäästövähenemiä ja toteutettavuutta. Tarkat kuvaukset työn kuluessa identifioiduista toimista julkaistaan työryhmän loppuraportissa syksyllä.

Työ- ja elinkeinoministeriö/CO2-raportti

Bookmark and Share






39


Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa
Hanna Hakko:
Hanasaari suljetaan - seuraavaksi Suomen ja maailman muut fossiilivoimalat

Lisää blogeja >>

¿Quiénes son los responsables de afrontar el cambio climático?

Source: Infobae - El cambio climático es probablemente el mayor desafío ambiental y social que enfrenta la humanidad, y que fue generado por el ser humano. Es un problema global que se resuelve en forma global, en donde existen muchos matices que hacen difícil el consenso entre los países respecto a las decisiones que deben tomarse. Sin embargo, todos reconocen el siguiente principio como marco de discusión: principio de responsabilidades comunes pero diferenciadas. Este principio reconoce que todos los países tienen responsabilidad común de solucionar el problema, aunque no todos en el mismo nivel y grado, ya que históricamente los países desarrollados han contaminado más a efecto de construir sus economías que aquellos que están en vías de desarrollo. Y no todos los países tienen la misma capacidad y recursos para enfrentar la problemática.

Consecuencias del cambio climático en los peces

Source: El tiempo - Una subida de 2°C altera la metilación del ADN y la expresión de genes claves para la supervivencia y el desarrollo. Este estudio ofrece una nueva visión sobre las consecuencias del cambio climático en los peces a través de modificaciones epigenéticas en todo el genoma

Could evaporation be the next renewable energy?

Source: Reuters - Wind and solar power are growing as sustainable alternatives to fossil fuels, but storing renewable energy through the night, when the sun isn?t shining, or when no wind is rotating the turbines, remains a hurdle.

Figueres: ?Estados Unidos pierde competitividad saliendo del Acuerdo de París?

Source: EFE Verde - La ex secretaria de cambio climático de la ONU que alcanzó el Acuerdo de París y actual directora del proyecto Misión 2020, Christiana Figueres, subraya que EE.UU. "se queda rezagado y pierde competitividad" abandonando el Acuerdo de París y cediendo a otros países el liderazgo de la economía baja en carbono.

Reducir la deforestación e incrementar captura de CO2 en el suelo, una estrategia climática y de seguridad alimentaria

Source: El Periódico - Las políticas climáticas que se centran en la agricultura y los bosques podrían llevar al aumento de los precios de los alimentos, pero reducir la deforestación e incrementar la captura de carbono en la agricultura podría reducir significativamente las emisiones de gases de efecto invernadero, evitando riesgos para la seguridad alimentaria, según un nuevo estudio publicado en 'Environmental Research Letters'.

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska