Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Keskiviikko 21.11.2018


Vähennä, vältä, kierrätä ja korvaa - muovitiekartta Suomelle


24.10.2018 08:15

Suomelle muovitiekarttaa laatinut yhteistyöryhmä luovutti viime viikolla työnsä tulokset ministeri Tiilikaiselle. Muovitiekartta on ensiaskel kohti uutta, kestävää muovitaloutta. Siihen on koottu yli sadan ehdotuksen joukosta joukko keskeisiä toimia muovien aiheuttamien haasteiden ratkaisemiseksi.

"Työryhmä laati muovitiekartan suurella innolla ja todella nopeasti, mistä suuri kiitos. Perehdymme ympäristöministeriössä huolella varsinkin valtiohallintoa koskeviin toimenpide-ehdotuksiin", asunto-, energia ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen sanoo.

"Suomen muovitiekartta voi toimia maailmalla muille valtioille suunnannäyttäjänä, koska se on ensimmäinen laatuaan maailmassa. Tärkeintä tiekartan laadinnassa oli ja toteutuksessa on yhteistyö yli toimialarajojen. Toimeenpanoon tarvitaan meitä kaikkia", muovitiekartan laatineen yhteistyöryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Hanna Kosonen kertoo.

"Muovihaaste on hyvä esimerkki ongelmasta, joka ei ratkea millään yksittäisellä tempulla. Sen selättämiseen tarvitaan kuluttajia, yrityksiä, tutkimusta ja innovaatioita, teknologiaa sekä lainsäädäntöä ja politiikkaa ", ylijohtaja, yhteistyöryhmän varapuheenjohtaja Tuula Varis ympäristöministeriöstä sanoo.

"Muovien käytön jatkuva kasvu maailmassa on saatava kestävälle pohjalle. Valtavat globaalit liiketoimintamahdollisuudet odottavatkin niitä yrityksiä, joilla on tarjota ratkaisuja muovien kehittyneille kierrätysratkaisuille tai öljypohjaisten muovien korvaamiselle kestävillä biopohjaisilla tuotteilla ja käyttökohteen mukaan myös biohajoavilla ratkaisuilla", elinkeinoministeri Mika Lintilä painottaa.

"Suomen on mahdollista olla tässä suunnannäyttäjä. Meillä on vahvaa biomateriaalien osaamista ja uusiutuvia raaka-aineita.
Yhteistyötä tiivistämällä sekä uudella tutkimuksella ja innovoinnilla voimme löytää kustannustehokkaita ja teollisuudelle käyttökelpoisia skaalautuvia ratkaisuja", Lintilä jatkaa.

Muoveilla on hyviä ominaisuuksia. Siksi muoveja käytetään paljon ja niillä on tärkeä merkitys taloudessamme. Muoveista aiheutuu kuitenkin myös ongelmia. Työryhmä haluaa nostaa tiekartassa esiin ratkaisuja muovihaasteeseen vastaamiseksi ja saada laajasti eri tahoja mukaan toimintaan. Roskaamisen ja turhan kulutuksen välttämiseksi haastetaan muun muassa kaupunkeja ja tapahtumajärjestäjiä varmistamaan roskaamattomuus sekä ehdotetaan vapaaehtoisia green deal -sopimuksia kertakäyttö- ja ylipakkaamisen vähentämiseksi.

Yhteistyöryhmä haluaa myös, että muoviveron käyttöönottoa selvitetään kertakäyttömuovien vähentämiseksi ja korvaavien ratkaisujen vauhdittamiseksi.

Uudistuksia erilliskeräilyyn, kuluttajille keräys helpommaksi

Muovijätteen talteenoton tehostamiseksi tulee uudistaa erilliskeräysvaatimuksia ja lisätä merkittävästi pakkausmuovin talteenottoa ja keräyspaikkoja, esimerkiksi laajentamalla kiinteistökohtaista ja alueellista keräysjärjestelmää ja järjestämällä korttelikeräys pientaloille. Erilliskeräyksen vaihtoehtojen selvittämiseksi tarvitaan kokeiluja. Kuluttajat tarvitsevat myös enemmän neuvontaa.

Lisäksi muovitiekartassa esitetään erillistoimia kahdelle sektorille. Muovien tunnistamista rakennuksissa halutaan parantaa, samoin muovijätteen lajittelua rakennustyömailla. Myös maatalous- ja puutarhamuovien osin vielä heikosti toimivaa kierrätystä tulee tehostaa ja korvata muoveja muun muassa kehittämällä ja ottamalla käyttöön uusia biopohjaisia ja täysin biohajoavia katemateriaaleja.

Muovijätteen parempi talteenotto ei kuitenkaan yksinään riitä. Myös kerätyn muovijätteen jatkokäsittelyä ja -käyttöä on parannettava. Työryhmän mukaan tarvitaan lisää ja monipuolisempia, eri arvoketjuille sopivia kierrätysratkaisuja. Esimerkiksi kemiallisen kierrätyksen soveltuvuutta ja vaikutuksia tulisi arvioida. Yhteistyöryhmä arvioi, että Suomeen tarvittaisiin yksi tai kaksi täysimittaista muovijalostamoa lisää sekä kemiallisen kierrätyksen yksikkö tai yksikköjä.

Muovihaaste Suomelle myös mahdollisuus

Muovitiekartan mukaan muovihaaste on Suomelle samalla mahdollisuus. Maailmalla on esimerkiksi suuri tarve turvallisille, biopohjaisille, kierrätettäville ja myös täysin biohajoaville pakkauksille. Suomella on vahvaa biomateriaaliosaamista ja raaka-aineita, jotka tarjoavat mahdollisuuksia muoveja korvaaviksi ratkaisuiksi. Yhteistyöryhmä katsoo, että näihin ratkaisuihin tulisi nyt panostaa isosti ja perustaa kansallinen ohjelmakokonaisuus ja New Plastics Finland -osaamisverkosto. Muoviosaamisen kehittäminen palvelee myös suomalaisten yritysten vientiä.

Suomen tulisi nostaa muovihaaste näkyvästi kansainväliselle asialistalleen. Merten roskaantumiseen pahimmilla alueilla voitaisiin vaikuttaa esimerkiksi perustamalla kummikohde, joka toimisi näyteikkunana ja ponnistuslautana uusille ratkaisuille. Lisäksi yhteistyöryhmän mukaan tarvitaan tutkimushankekokonaisuus selvittämään muovien haitallisia terveys- ja ympäristövaikutuksia ja niiden ratkaisuja.

Tiekartan kullekin toimelle on nimetty toteuttajatahot ja yhteistyökumppanit. Ehdotusten joukossa on myös toimia, joiden toteutus edellyttää pitkää aikaväliä ja lisäresursseja. Toimien käynnistymistä ja etenemistä on tarkoitus arvioida vuoden 2019 keväällä. Tiekartan valmistelussa koottujen lukuisat muut ideat ovat sen liitteenä. Niiden, samoin kuin lisääntyvän tietämyksen, toivotaan innoittavan myös uusiin toimiin.

Tiekartan laati ja luovutti ympäristöministeriön asettama laajapohjainen yhteistyöryhmä, jonka työtä on tukenut asiantuntijasihteeristö. Työssä oli mukana edustajia ministeriöistä, tutkimuslaitoksista, järjestöistä ja elinkeinoelämästä. Lisäksi tiekartan valmisteluun osallistui verkkokeskustelussa ja työpajoissa suuri joukko sidosryhmiä ja kansalaisia.

Ympärisöministeriö/CO2-rportti

Bookmark and Share






42

 +3%  +4%  +6%  +3%  +6%

Yhteensä kton CO2 ekv:
574
  - Maatalous:
15
%
  - Jätehuolto:
7
%
  - Lämmitys:
27
%
  - Kuluttajien sähkönkulutus:
9
%
  - Tieliikenne:
41
%
Asukasta kohden:
108
kg
Muutos edelliseen viikkoon:
 +5
%

¬ŅQui√©nes son los responsables de afrontar el cambio clim√°tico?

Source: Infobae - El cambio clim√°tico es probablemente el mayor desaf√≠o ambiental y social que enfrenta la humanidad, y que fue generado por el ser humano. Es un problema global que se resuelve en forma global, en donde existen muchos matices que hacen dif√≠cil el consenso entre los pa√≠ses respecto a las decisiones que deben tomarse. Sin embargo, todos reconocen el siguiente principio como marco de discusi√≥n: principio de responsabilidades comunes pero diferenciadas. Este principio reconoce que todos los pa√≠ses tienen responsabilidad com√ļn de solucionar el problema, aunque no todos en el mismo nivel y grado, ya que hist√≥ricamente los pa√≠ses desarrollados han contaminado m√°s a efecto de construir sus econom√≠as que aquellos que est√°n en v√≠as de desarrollo. Y no todos los pa√≠ses tienen la misma capacidad y recursos para enfrentar la problem√°tica.

Consecuencias del cambio clim√°tico en los peces

Source: El tiempo - Una subida de 2¬įC altera la metilaci√≥n del ADN y la expresi√≥n de genes claves para la supervivencia y el desarrollo. Este estudio ofrece una nueva visi√≥n sobre las consecuencias del cambio clim√°tico en los peces a trav√©s de modificaciones epigen√©ticas en todo el genoma

Could evaporation be the next renewable energy?

Source: Reuters - Wind and solar power are growing as sustainable alternatives to fossil fuels, but storing renewable energy through the night, when the sun isn?t shining, or when no wind is rotating the turbines, remains a hurdle.

Figueres: ?Estados Unidos pierde competitividad saliendo del Acuerdo de París?

Source: EFE Verde - La ex secretaria de cambio climático de la ONU que alcanzó el Acuerdo de París y actual directora del proyecto Misión 2020, Christiana Figueres, subraya que EE.UU. "se queda rezagado y pierde competitividad" abandonando el Acuerdo de París y cediendo a otros países el liderazgo de la economía baja en carbono.

Reducir la deforestación e incrementar captura de CO2 en el suelo, una estrategia climática y de seguridad alimentaria

Source: El Peri√≥dico - Las pol√≠ticas clim√°ticas que se centran en la agricultura y los bosques podr√≠an llevar al aumento de los precios de los alimentos, pero reducir la deforestaci√≥n e incrementar la captura de carbono en la agricultura podr√≠a reducir significativamente las emisiones de gases de efecto invernadero, evitando riesgos para la seguridad alimentaria, seg√ļn un nuevo estudio publicado en 'Environmental Research Letters'.

Kunnat CO2-raportissa

Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hamina
Hankasalmi
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Järvenpää
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Kärkölä
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Naantali
Nakkila
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylivieska
Ylöjärvi
√Ą√§nekoski







Etelä-Suomen Lääni Länsi-Suomen lääni Itä-Suomen lääni Oulun lääni Lapin lääni