Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Torstai 13.08.2020

Blogi

Jussi Uusivuori:

Väärät verot tulevat kalliiksi


28.12.2015 09:00

Taloustieteeseen pohjautuva politiikkatutkimus tuottaa yhteiskunnallista lisäarvoa monin tavoin. Yksi tärkeä tästä tutkimuksesta kumpuava tieto on se, missä ja milloin politiikkaa ja ohjauskeinoja ylipäänsä tarvitaan, milloin taas ei.

Viime vuosina on valtionhallinnossakin herätty aikaisempaa terävämmin myös turhien tai haitallisten verojen, tukien ja muun regulaation olemassaoloon ja niiden parempaan identifiointiin. Koko yhteiskunnan ja Suomen talouden tasolla hyvinvointitappiot virheellisesti asetetuista ohjauskeinoista saattavat hyvinkin olla miljardeja euroja vuodessa. Suuntaamalla tutkimusta tällaisten politiikkaepäonnistumisten identifiointiin, voitaisiin siten tuottaa mittavia hyötyjä. Myös luonnonvara-alalla olisi tässä suhteessa paljon perattavaa.

Suurimmat tappiot väärin asetetuista ohjauskeinoista eivät yleensä tule suoraan maksetuista tukiaisista tai menetetyistä verotuloista, vaan yleisemmin siitä, että väärä politiikka vääristää talouden resurssien ohjautumista niiden luonnollisesta tasapainosta. Näin tapahtuu, mikäli markkinat ohjaisivat talouden toimijat yhteiskunnallisesti parhaisiin valintoihin, mutta päälle pakotetut ohjauskeinot muuttavat tätä ohjautumista. On tietenkin paljon tapauksia, varsinkin luonnonvara- ja ympäristöalalla, joissa markkinat eivät huomioi eivätkä hinnoittele kaikkia yhteiskunnalliseen hyvinvointiin vaikuttavia asioita. Ilmastoasiat ovat tästä selkeä esimerkki. Tällaisissa tapauksissa ohjauskeinojen tehtävä on korjata markkinoiden ohjausta, ja täten tuottaa yhteiskunnallista hyvinvointia.

Käytännössä on tietenkin niin, että monissa tapauksissa poliittiset intohimot ajavat ohjauskeinojen optimaalisuuden ja yhteiskunnan kokonaishyvinvoinnin edelle. Tällöin tutkimustieto vääristävistä politiikoista ei voi mitenkään johtaa politiikan korjausliikkeisiin. Mutta tässäkin tapauksessa voisi olla hyödyllistä saada hintalappuarvio poliittisten intohimojen noudattamiselle.

Kun Suomessa metsätalouden osalta siirryttiin pinta-alaperusteisesta verotuksesta puun myyntituloverotukseen, uskottiin pitkään, että noudatettava pääomatuloverotus on metsätaloudessa neutraali veromalli, sellainen, joka ei vääristä markkinatoimijoiden päätöksiä. Nyttemmin tiedetään, että näin ei ole, vaan että vero yleensä vähentää metsänomistajien puunmyyntihalukkuutta ja heijastuu jopa negatiivisesti metsätalouden kannattavuuteen. Tämä on pulmallista, koska metsäverotuksen tulisi olla sellaista, joka ei johda vääristymiin.

On huomattava, että paras ja yhteiskunnallisen lisäarvon maksimoiva metsäverotus on sellainen, joka ei toisaalta hillitse mutta ei myöskään pakota metsänomistajia liiallisiin puun myynteihin. Tämä tulisi tiedostaa, mikäli Suomessa päädytään muuttamaan metsätalouden verotusta.

Jussi Uusivuori, metsäekonomian professori, Luonnonvarayritysten talousryhmän päällikkö

Kirjoitus julkaistu Luken sivuilla 16.11.2015.

Bookmark and Share






23


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

1 vko   |   2 vko   |   1 kk   |   3 kk

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nokia
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska