Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Sunnuntai 21.04.2019

Ilmastouutisia

Uusiutuva sähkö entistäkin suositumpaa


11.07.2018 08:15

63 prosenttia suomalaisista pitää aurinkoenergiaa erittäin hyvänä energiamuotona.

Kuva: Öljy- ja Kaasualan Keskusliitto

Suomalaisten asenteet uusiutuvaa energiantuotantoa kohtaan ovat muuttunut koko ajan myönteisemmiksi. Jo lähes kolmasosa kotitalouksista käyttää uusiutuvaa sähköä, kertoo tuore tutkimus. Käsitykset energia-alasta ovat Suomessa myönteisempiä kuin Ruotsissa. Sähkön siirtohinnoittelua ei kuitenkaan pidetä kohtuullisena.

Asenteet uusiutuvia energia-aloja kohtaan ovat muuttuneet koko ajan myönteisemmiksi. Tiedot käyvät ilmi Kantar TNS:n uudesta Energia-alan kuluttajatutkimuksesta, johon haastateltiin 1147 henkilöä toukokuussa 2018.Trendi ei näy pelkästään asenteissa, vaan myös ostokäyttäytymisessä.

Esimerkiksi Kotimaan Energiassa vihreän sähkön suosio on kasvanut viime vuosina merkittävästi. Ympäristöystävällisesti tuotetusta sähköstä ollaan valmiita maksamaan myös hiukan tavallista sekasähköä enemmän, kertoo Kotimaan Energian tuotepäällikkö Kiti Ryytty.

– Kuluttajien kiinnostus vastuullisia valintoja ja ympäristöarvoja kohtaan on meillä kasvanut koko ajan. Vihreä valinta -lisäpalvelun suosio on jopa viisinkertaistunut viimeisen puolen vuoden aikana. Vastuullisten tuotantomuotojen lisäksi teemme jokaisesta ympäristöystävällisestä Aurinkoenergia- tai Vihreä valinta -palvelusta vuosilahjoituksen Itämeren suojeluun.

Tänä vuonna yhtiö lahjoitti asiakkaidensa puolesta yli 40 000 euroa John Nurmisen Säätiön Puhdas Itämeri -hankkeille. Vihreä Valinta -sähkössä käytetään energianlähteenä Guarantee of Origin -alkuperäsertifioitua vesi-, tuuli- ja aurinkovoimaa. Aurinkoenergia-lisäpalvelun ottamalla saa sähkönsä sataprosenttisesti aurinkovoimasta.

Ruotsissa uusiutuvat suositumpia kuin Suomessa

Kantar TNS:n energia-alan tutkimuksen mukaan aurinkoenergialla on energiamuodoista paras maine. 63 prosenttia suomalaisista pitää sitä erittäin hyvänä energiamuotona. Kasvua viime vuodesta on kuusi prosenttiyksikköä. Ruotsin lukuihin on kuitenkin vielä matkaa: siellä peräti 78 prosenttia pitää aurinkoenergiaa erittäin hyvänä energiamuotona.

Toiseksi parhaana uusiutuvana energiamuotona pidetään vesivoimaa, jota 52 prosenttia pitää erittäin hyvänä. Vesivoiman suosio on kasvanut viime vuodesta peräti seitsemän prosenttiyksikköä.

Tuulivoimaa pitää erinomaisena tuotantomuotona lähes puolet suomalaisista, 47 prosenttia. Myös tuulivoiman suosio on kasvanut seitsemän prosenttiyksikköä edellisvuodesta. Ruotsissa 62 prosenttia pitää tuulivoimaa erinomaisena energiamuotona.

– Ruotsissa uusiutuvat energiamuodot ovat jo pidempään olleet hyvin suosittuja. Suomessa aletaan vasta nyt saavuttaa samaa tasoa. Meillä kokonaiskäsitys energia-alasta on kuitenkin selvästi myönteisempi: jopa 70 prosentilla on alasta postitiivinen käsitys, kun Ruotsissa vastaava luku on 47, kertoo Kantar TNS:n kuluttajaymmärryksesta vastaava johtaja Tarja Pentilä.

Ydinvoima on epäsuosituin energian tuotantotapa. Vain neljännes piti sitä erinomaisena tai erittäin hyvänä. Tosin myös ydinvoiman suosio on kasvanut 6 prosenttiyksikköä edellisvuodesta.

Sen sijaan vain 13 prosenttia oli sitä mieltä, että siirtohintojen korotukset ovat olleet kohtuullisia. Laskua viime vuodesta on 5 prosenttiyksikköä.

Omat ilmastoteot kiinnostavat

Kuluttajat näkevät entistä selvemmin oman vastuunsa osana ilmastonmuutoksen torjuntaa. Viimeisen vuoden aikana 19 prosenttia suomalaisista oli tehnyt omia ilmastotekoja aiempaa enemmän. Uusiutuva sähkö oli käytössä 30 prosentissa vastaajien kotitalouksissa.

Uusiutuva sähkö oli käytössä 30 prosentissa vastaajien kotitalouksissa. Lähes neljännes (23 %) vastaajista ilmoitti, että olisi valmis maksamaan uusiutuvasta sähköstä myös ylimääräistä hintaa.

Kotimaan Energia/CO2-raportti

Bookmark and Share






12


Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa
Hanna Hakko:
Hanasaari suljetaan - seuraavaksi Suomen ja maailman muut fossiilivoimalat
Oras Tynkkynen:
Miksi en taputtanut Malesialle

Lisää blogeja >>

¿Quiénes son los responsables de afrontar el cambio climático?

Source: Infobae - El cambio climático es probablemente el mayor desafío ambiental y social que enfrenta la humanidad, y que fue generado por el ser humano. Es un problema global que se resuelve en forma global, en donde existen muchos matices que hacen difícil el consenso entre los países respecto a las decisiones que deben tomarse. Sin embargo, todos reconocen el siguiente principio como marco de discusión: principio de responsabilidades comunes pero diferenciadas. Este principio reconoce que todos los países tienen responsabilidad común de solucionar el problema, aunque no todos en el mismo nivel y grado, ya que históricamente los países desarrollados han contaminado más a efecto de construir sus economías que aquellos que están en vías de desarrollo. Y no todos los países tienen la misma capacidad y recursos para enfrentar la problemática.

Consecuencias del cambio climático en los peces

Source: El tiempo - Una subida de 2°C altera la metilación del ADN y la expresión de genes claves para la supervivencia y el desarrollo. Este estudio ofrece una nueva visión sobre las consecuencias del cambio climático en los peces a través de modificaciones epigenéticas en todo el genoma

Could evaporation be the next renewable energy?

Source: Reuters - Wind and solar power are growing as sustainable alternatives to fossil fuels, but storing renewable energy through the night, when the sun isn?t shining, or when no wind is rotating the turbines, remains a hurdle.

Figueres: ?Estados Unidos pierde competitividad saliendo del Acuerdo de París?

Source: EFE Verde - La ex secretaria de cambio climático de la ONU que alcanzó el Acuerdo de París y actual directora del proyecto Misión 2020, Christiana Figueres, subraya que EE.UU. "se queda rezagado y pierde competitividad" abandonando el Acuerdo de París y cediendo a otros países el liderazgo de la economía baja en carbono.

Reducir la deforestación e incrementar captura de CO2 en el suelo, una estrategia climática y de seguridad alimentaria

Source: El Periódico - Las políticas climáticas que se centran en la agricultura y los bosques podrían llevar al aumento de los precios de los alimentos, pero reducir la deforestación e incrementar la captura de carbono en la agricultura podría reducir significativamente las emisiones de gases de efecto invernadero, evitando riesgos para la seguridad alimentaria, según un nuevo estudio publicado en 'Environmental Research Letters'.

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska