Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Tiistai 18.12.2018


Uusi valtakunnallinen jätesuunnitelma ja esitys jätelaiksi vauhdittavat kiertotaloutta


08.01.2018 08:14

Valtakunnallinen jätesuunnitelma esittelee jätehuollon ja jätteen synnyn ehkäisyn tavoitteet vuoteen 2023 sekä toimet tavoitteiden saavuttamiseksi. Lisäksi suunnitelmassa on asetettu kiertotaloutta tukeva tavoitetila vuodelle 2030.

Erityisesti rakentamisen jätteen, sähkö- ja elektroniikkalaiteromun, yhdyskuntajätteen ja biohajoavan jätteen kierrätystä tullaan lisäämään. Lisäksi tavaroiden ja materiaalien uudelleenkäyttöä edistetään sekä jätteen määrää vähennetään. Esimerkiksi ruokahävikki halutaan puolittaa vuoteen 2030 mennessä.

Asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen mukaan jätehuoltoala on kiertotalouden edelläkävijä kierrätyksen edistäjänä, mutta kiertotaloutta tulee edistää kaikkialla yhteiskunnassa.

"Materiaalien uudelleenkäyttö ja kierrätys säästävät luonnonvaroja sekä hillitsevät ilmastonmuutosta. Kiertotalous ja toimivat kierrätysmarkkinat synnyttävät myös uusia työpaikkoja. Turvallisuuden vuoksi materiaalikierrot tulee saada haitattomiksi", ministeri Tiilikainen sanoo.

Jätesuunnitelman painopisteet ovat rakentamisen jäte, biohajoava jäte, yhdyskuntajäte sekä sähkö- ja elektroniikkaromu. Nämä jätevirrat ovat erityisen haasteellisia jätteen määrän ja haitallisuuden vähentämisen sekä kierrätyksen edistämisen kannalta tulevan kuuden vuoden aikana.

Yhdyskuntajätettä koskevat tavoitteet kiristyvät

Yhdyskuntajätteen kierrätystavoite on 55 prosenttia vuonna 2023, kun tällä hetkellä kierrätysaste on 40 prosenttia. Lisäksi sen sisältämästä biojätteestä tulee kierrättää 60 prosenttia nykyisen noin 40 prosentin sijaan. Myös pakkausjätteiden kierrätystä lisätään juuri hyväksytyn EU:n jätedirektiiviluonnoksen mukaisesti.

Jätesuunnitelmassa esitetään toimia lajittelumahdollisuuksien parantamiseksi. Erilliskeräystä lisätään asettamalla yrityksille ja kunnille velvoitteita biojätteen, paperin, kartongin, lasin, metallin ja muovin keräykselle. Myös tekstiilijätteen erilliskeräyksen mahdollisuutta tullaan selvittämään uuden jätedirektiiviluonnoksen mukaisesti.

Rakentamisessa syntyy kaivannaisteollisuuden jälkeen toiseksi eniten jätettä. Rakentamisen jätemäärää tuleekin vähentää muun muassa tehostamalla rakennusmateriaalien käyttöä. Lisäksi rakennus- ja purkujätteen materiaalina hyödyntämisaste nostetaan 70 prosenttiin. Tätä edistetään esimerkiksi sähköisellä rakennusjäteilmoituksella sekä vapaaehtoisilla sopimuksilla.

Vapaaehtoiset sopimukset (ns. green dealit) valtion ja eri toimialojen yritysten kesken ovat uusi toimenpide jätesuunnitelmassa. Toimialajärjestöt voivat edistää kiertotaloutta vapaaehtoisilla ministeriöiden kanssa tehdyillä sopimuksilla, joissa asetetaan tavoitteet alan kiertotaloustoimille.

"Vapaaehtoisilla sopimuksilla rohkaistaan eri toimialoja edistämään kiertotaloutta. Sitouttamalla toimijat laajapohjaiseen yhteistyöhön yhdessä sovittujen tavoitteiden saavuttamiseksi voidaan joskus saavuttaa jopa parempia tuloksia kuin ohjaavalla lainsäädännöllä", ministeri Tiilikainen sanoo.

Sähkö- ja elektroniikkalaiteromussa olevat harvinaiset raaka-aineet ja arvokkaat materiaalit tulee saada tehokkaammin talteen ja kiertoon sekä haitalliset aineet pois kierrosta. Materiaalien talteenoton edistämiseksi jätesuunnitelmassa esitetään tutkimus- ja kokeilurahoituksen suuntaamista kiertotaloutta edistäviin hankkeisiin. Viestintääkin tulee lisätä, sillä kuluttajat eivät tiedä kylliksi laitteiden keräyspisteistä eivätkä kaupan velvollisuudesta vastaanottaa laitteita. Jätesuunnitelman mukaan myös valvontaa on tehostettava laittoman jätteen viennin kuriin saamiseksi.

Yhdyskuntajätehuoltoa uudistetaan jätelain muutoksella

Jätelain muutosesityksellä kunnan vastuu yhdyskuntajätehuollon järjestämisestä rajattaisiin hallitusohjelman mukaisesti asumisessa syntyvään yhdyskuntajätteeseen. Kunta vastaisi niin ikään kunnan hallinto- ja palvelutoiminnassa syntyvän yhdyskuntajätteen jätehuollosta.

Esityksen mukaan kunnan jätehuoltoyhtiö voisi harjoittaa markkinaehtoisesti enintään 10 prosenttia liiketoiminnastaan vaarantamatta sidosyksikköasemaansa. Vuoden 2030 alusta lähtien raja olisi pysyvästi 5 prosenttia. Sidosyksikköasemansa kautta kunnan jätehuoltoyhtiö voi tarjota omistajakunnilleen jätehuoltopalveluja ilman kilpailutusta.

Yhdessä kunnan jätehuoltovastuun rajaamisen kanssa ehdotetut ulosmyyntirajat johtaisivat markkinoiden avautumiseen ja parantaisivat kilpailuneutraliteettia jätealalla.

"Uudistuksella edistetään kilpailua sekä jätealan yritystoiminnan ja uusien kiertotalousratkaisujen kehittymistä. Samalla varmistetaan julkisen jätehuollon toimivuus koko maassa", ministeri Kimmo Tiilikainen toteaa.

Lain ehdotetaan tulevan voimaan 1.1.2019. Lakiesityksen toisessa vaiheessa jätealan markkinoita kehitetään luomalla jätteiden ja sivuvirtojen virtuaalinen markkinapaikka. Toisessa vaiheessa myös täsmennetään kunnan järjestämään jätehuoltoon liittyviä kirjanpitovaatimuksia.

Ympäristöministeriö/CO2-raportti

Bookmark and Share






47

 +8% +10% +20% +13% +24%

Yhteensä kton CO2 ekv:
756
  - Maatalous:
11
%
  - Jätehuolto:
6
%
  - Lämmitys:
42
%
  - Kuluttajien sähkönkulutus:
11
%
  - Tieliikenne:
30
%
Asukasta kohden:
143
kg
Muutos edelliseen viikkoon:
+19
%

¬ŅQui√©nes son los responsables de afrontar el cambio clim√°tico?

Source: Infobae - El cambio clim√°tico es probablemente el mayor desaf√≠o ambiental y social que enfrenta la humanidad, y que fue generado por el ser humano. Es un problema global que se resuelve en forma global, en donde existen muchos matices que hacen dif√≠cil el consenso entre los pa√≠ses respecto a las decisiones que deben tomarse. Sin embargo, todos reconocen el siguiente principio como marco de discusi√≥n: principio de responsabilidades comunes pero diferenciadas. Este principio reconoce que todos los pa√≠ses tienen responsabilidad com√ļn de solucionar el problema, aunque no todos en el mismo nivel y grado, ya que hist√≥ricamente los pa√≠ses desarrollados han contaminado m√°s a efecto de construir sus econom√≠as que aquellos que est√°n en v√≠as de desarrollo. Y no todos los pa√≠ses tienen la misma capacidad y recursos para enfrentar la problem√°tica.

Consecuencias del cambio clim√°tico en los peces

Source: El tiempo - Una subida de 2¬įC altera la metilaci√≥n del ADN y la expresi√≥n de genes claves para la supervivencia y el desarrollo. Este estudio ofrece una nueva visi√≥n sobre las consecuencias del cambio clim√°tico en los peces a trav√©s de modificaciones epigen√©ticas en todo el genoma

Could evaporation be the next renewable energy?

Source: Reuters - Wind and solar power are growing as sustainable alternatives to fossil fuels, but storing renewable energy through the night, when the sun isn?t shining, or when no wind is rotating the turbines, remains a hurdle.

Figueres: ?Estados Unidos pierde competitividad saliendo del Acuerdo de París?

Source: EFE Verde - La ex secretaria de cambio climático de la ONU que alcanzó el Acuerdo de París y actual directora del proyecto Misión 2020, Christiana Figueres, subraya que EE.UU. "se queda rezagado y pierde competitividad" abandonando el Acuerdo de París y cediendo a otros países el liderazgo de la economía baja en carbono.

Reducir la deforestación e incrementar captura de CO2 en el suelo, una estrategia climática y de seguridad alimentaria

Source: El Peri√≥dico - Las pol√≠ticas clim√°ticas que se centran en la agricultura y los bosques podr√≠an llevar al aumento de los precios de los alimentos, pero reducir la deforestaci√≥n e incrementar la captura de carbono en la agricultura podr√≠a reducir significativamente las emisiones de gases de efecto invernadero, evitando riesgos para la seguridad alimentaria, seg√ļn un nuevo estudio publicado en 'Environmental Research Letters'.

Kunnat CO2-raportissa

Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hamina
Hankasalmi
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Järvenpää
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Kärkölä
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Naantali
Nakkila
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylivieska
Ylöjärvi
√Ą√§nekoski







Etelä-Suomen Lääni Länsi-Suomen lääni Itä-Suomen lääni Oulun lääni Lapin lääni