Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Perjantai 20.09.2019

Etel-Suomen lni

UPM-Kymmene Oy:n biojalostamohankkeen YVA päättynyt


18.12.2009 14:31

UPM-Kymmene Oyj:n biojalostamohankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostus on ollut kuulemiskierroksella elokuusta lähtien. Biojalostamon ympäristövaikutusten arvioinnissa tarkasteltiin kahta vaihtoehtoista sijoituspaikkaa, joista toinen on Kymin tehtaalla Kouvolassa ja toinen Rauman tehtaalla.

Ympäristökeskus on antanut arviointiselostuksesta lausunnon, johon ympäristövaikutusten arviointimenettely päättyi. Arviointimenettelyn päätyttyä yhtiö voi tehdä päätöksen laitoksen sijoituspaikkakunnasta ja hakea sille tarvittavia lupia.

Ympäristökeskus toteaa, että merkittäviä eroavaisuuksia Kouvolan ja Rauman välillä ympäristönäkökulmasta ei ole löydetty. Molemmat vaihtoehdot ovat toteuttamiskelpoisia. Biojalostamon rakentamisen ja käytön aikaiset vaikutukset eivät muuta merkittävästi sijoituspaikkakuntien ympäristöä tehdasalueen ulkopuolella.

Bioenergian tuotannolle on asetettu merkittäviä kasvutavoitteita. Taustalla ovat ennen kaikkea ilmaston muutoksen haitallisten vaikutusten ehkäisyyn tähtäävät kansainväliset sitoumukset kasvihuonekaasupäästöjen leikkaamiseksi. Biojalostamohankeen toteuttaminen tukee osaltaan asetettujen tavoitteiden saavuttamista.

Arviointimenettelyn tulosten esitystapa on hyvä ja merkittävyyden arviointi on myös yhteysviranomaisen mielestä oikein arvioitu. Vaikutusten merkittävyyden arviointi ja vaihtoehtojen vertailu on tehty tasapuolisesti, samalla tarkkuudella eri toteutusvaihtoehtojen osalta. Yhteysviranomainen katsoo, että arviointiselostus täyttää hyvin näiltä osin YVA-lain sille asettamat tavoitteet.

Hankepaikkakuntien ilmanlaatu on mittauksin todettu hyväksi ohjearvoihin verrattuna. Biojalostamon tuottamien rikki- ja typpipäästöjen määrät ja pitoisuudet ovat suuruudeltaan niin pieniä, etteivät ne aiheuta muutosta kaupunkien ilmanlaatuun. Suunnitteilla olevan biojalostamon jätevedet ohjataan puhdistettavaksi olemassa olevalle sellu- ja/tai paperitehtaan biologiselle puhdistamolle. Jätevesien sisältämät haitta-aineet ovat pääosin samoja ja laadultaan samankaltaisia kuin sellu- ja paperitehtaiden. Biojalostamon jätevesimäärä on pieni (noin 1–2 %) sellu- ja paperitehtaaseen verrattuna. Biojalostamon jätevesillä ei arvioida olevan havaittavissa olevaa vaikutusta vesistöön tai vesistökuormitukseen. Jätevesien määrän lisääntyminen ei muuta merkittävästi nykyistä vesistön käyttökelpoisuutta tai talviajan jäätilannetta.

Toteutusvaihtoehdot sijoittuvat olemassa oleville teollisuustonteille. Vaihtoehdot eivät ole ristiriidassa kaavoituksen, eikä olemassa olevien maankäytön suunnitelmien kanssa. Hankealue Kymin tehdasalueella on tällä hetkellä varastokenttiä ja metsää ja Rauman tehdasalue sijoittuva alue on kaavoitettu teollisuustarkoituksiin.

Hankkeen merkittävin kiinteä jäte on puuperäinen tuhka. Tuhkan määrä tulee lisääntymään vuositasolla noin 9 000 tonnilla, mutta sen määrä voi vaihdella raaka-aineena käytettävien kantojen määristä ja kantojen mukana tulevan maa-aineksen määrästä riippuen. Riippuen tuhkan hyötykäyttöasteesta kaatopaikkojen kapasiteetti riittää nykyisellään 10–20 vuotta.

Sijoituspaikkakunnilla ei ole merkittäviä eroja liikennevaikutusten osalta. Molemmilla sijoituspaikkakunnilla biojalostamon liikenne kulkee olemassa olevia liikenneväyliä pitkin ja liikennemäärien kasvu on vähäistä eikä liikenneväylien kapasiteetti ylity. Liikennemäärien lisäyksillä ei ole oleellista vaikutusta liikenteen turvallisuuteen tai sujuvuuteen eikä liikenteestä aiheutuvan pölyn tai melun määrään.

Energiapuun käsittelyssä syntyy pölyä, joka ei kuitenkaan leviä tehdasalueen ulkopuolelle. Vaikutukset näkyvät talviaikana lumen likaantumisena ja mahdollisena ilmanlaadun heikkenemisenä kuivureiden välittömässä läheisyydessä tehdasalueella.

Suurimmat epävarmuudet hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnissa liittyvät metsäenergian korjuun vaikutuksiin. Tutkimukseen perustuva tieto hakkuutähteiden ja kantojen korjuun ympäristövaikutuksista on vielä puutteellista. On vielä mahdotonta luotettavasti arvioida kuinka merkittäviä ympäristövaikutukset ovat. Kasvattamalla biomassan talteenottovolyymia voidaan hidastaa globaalia ympäristöongelmaa eli ilmastonmuutosta, mutta samalla aiheutamme ehkä merkittäviä alueellisia ympäristövaikutuksia.

CO2-raportti

Bookmark and Share






34


Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa
Hanna Hakko:
Hanasaari suljetaan - seuraavaksi Suomen ja maailman muut fossiilivoimalat

Lisää blogeja >>

1 vko   |   2 vko   |   1 kk   |   3 kk

¿Quiénes son los responsables de afrontar el cambio climático?

Source: Infobae - El cambio climático es probablemente el mayor desafío ambiental y social que enfrenta la humanidad, y que fue generado por el ser humano. Es un problema global que se resuelve en forma global, en donde existen muchos matices que hacen difícil el consenso entre los países respecto a las decisiones que deben tomarse. Sin embargo, todos reconocen el siguiente principio como marco de discusión: principio de responsabilidades comunes pero diferenciadas. Este principio reconoce que todos los países tienen responsabilidad común de solucionar el problema, aunque no todos en el mismo nivel y grado, ya que históricamente los países desarrollados han contaminado más a efecto de construir sus economías que aquellos que están en vías de desarrollo. Y no todos los países tienen la misma capacidad y recursos para enfrentar la problemática.

Consecuencias del cambio climático en los peces

Source: El tiempo - Una subida de 2°C altera la metilación del ADN y la expresión de genes claves para la supervivencia y el desarrollo. Este estudio ofrece una nueva visión sobre las consecuencias del cambio climático en los peces a través de modificaciones epigenéticas en todo el genoma

Could evaporation be the next renewable energy?

Source: Reuters - Wind and solar power are growing as sustainable alternatives to fossil fuels, but storing renewable energy through the night, when the sun isn?t shining, or when no wind is rotating the turbines, remains a hurdle.

Figueres: ?Estados Unidos pierde competitividad saliendo del Acuerdo de París?

Source: EFE Verde - La ex secretaria de cambio climático de la ONU que alcanzó el Acuerdo de París y actual directora del proyecto Misión 2020, Christiana Figueres, subraya que EE.UU. "se queda rezagado y pierde competitividad" abandonando el Acuerdo de París y cediendo a otros países el liderazgo de la economía baja en carbono.

Reducir la deforestación e incrementar captura de CO2 en el suelo, una estrategia climática y de seguridad alimentaria

Source: El Periódico - Las políticas climáticas que se centran en la agricultura y los bosques podrían llevar al aumento de los precios de los alimentos, pero reducir la deforestación e incrementar la captura de carbono en la agricultura podría reducir significativamente las emisiones de gases de efecto invernadero, evitando riesgos para la seguridad alimentaria, según un nuevo estudio publicado en 'Environmental Research Letters'.

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska