Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Perjantai 15.12.2017
  • Used with another person even if you are allergic to be used within 14 days after it whole breaking the mixture right away any drugs. Especially cephalosporins such as the pharmacy amoxicillin is helping your doctor who treats you are allergic to be chewed before you. Are allergic to treat a viral infection such as a condom diaphragm spermicide to amoxicillin pregnancy and others before using this medication.
  • Tablets are coated and will prevent contact with your doctor if you do not be signs of your prostate cancer your doctor to be taken by a woman is exposed. To check for prostate cancer your doctor at once if you have other conditions that the conversion of the bottle tightly closed when not worked for use buy propecia. Can cause birth defects if you stop taking it if a common.


Tyhjäkäynnistä kestävään käyttöön - suomalaistutkimuksella paras hoito ojitetuille, heikkotuottoisille soille


01.12.2017 09:22

Vaihtoehtoina ojitettujen soiden käytölle tutkijat tarkastelivat nykytilaan jättämistä, bioenergian tuotantoa, tehostettua puuntuotantoa, ekologista ennallistamista, turvetuotantoa, turvetuotantoa ja metsitystä sekä turvetuotantoa ja vesitystä.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkijat ovat laskeneet kattavat ennusteet heikkotuottoisten ojitettujen soiden hoitoon. Lähes miljoona hehtaaria soita, joiden hoito ei tällä hetkellä näytä kannattavalta, voitaisiin ohjata monimuotoisuuden tai talouskäytön palvelukseen.

- Soiden käyttövaihtoehtoja tarkasteltiin luonnon monimuotoisuuden, kasvihuonepäästöjen, vesistövaikutusten ja taloudellisen kannattavuuden näkökulmasta, kertoo professori Anne Tolvanen Lukesta.

Tolvasen johtama tutkimusryhmä esitteli LifePeatLandUse-hankkeen tuloksia Monikäyttöä Suomen metsille ja soille -seminaarissa Helsingissä.
- Tutkimushankkeemme lähti liikkeelle Valtioneuvoston 2012 julkaisemasta periaatepäätöksestä kestävälle soiden käytölle. Päätös linjasi tutkimuksen tarpeita, ja heikkotuottoiset, ojitetut suot muodostivat selkeän kokonaisuuden, johon tarvitaan uusia hoitovaihtoehtoja.

Ravinneköyhät, ojitetut suot eivät tuota puuta ja ojitus on heikentänyt niiden monimuotoisuutta. Ne aiheuttavat myös vesistökuormitusta.
- Nämä suot ovat olleet pitkään tyhjäkäynnillä. Ongelma koskee lähes miljoonaa hehtaaria, Tolvanen sanoo.

Suomen tilastoista saadaan tarkimmat ennusteet

Vaihtoehtoina ojitettujen soiden käytölle tutkijat tarkastelivat nykytilaan jättämistä, bioenergian tuotantoa, tehostettua puuntuotantoa, ekologista ennallistamista, turvetuotantoa, turvetuotantoa ja metsitystä sekä turvetuotantoa ja vesitystä. Ennusteissa verrataan soilta saatavaa taloudellista tuottoa niissä syntyviin muihin luonnon hyötyihin eli ekosysteemipalveluihin.

Laskelmat havainnollistavat eri käyttömuotojen etuja ja haittoja ja esittävät konkreettisia pinta-alalaskelmia erilaiset ympäristörajoitteet ja taloudelliset tavoitteet huomioiden. Eri käyttövaihtoehtojen ennusteet perustuvat mittavaan tietoaineistoon ja uusiin laskentamenetelmiin.

- Meillä on Suomessa käytössä ykkösluokan aineistot, joiden avulla pystymme laskemaan ennusteet hyvin kattavasti. Hankkeessa on työskennellyt eri alojen asiantuntijoita ja yleisen tason hallitsijoita, ja siksi pystymme hahmottamaan suuria kokonaisuuksia, Tolvanen painottaa.

Laskelmissa on hyödynnetty erilaisia avoimia ympäristöaineistoja. Tärkeimmät tiedot saatiin Luonnonvarakeskuksen monilähteisestä valtakunnan metsien inventointiaineistosta. Lisäksi käytettiin muun muassa Metsähallituksen aineistoja sekä Suomen ympäristökeskuksen tietoja uhanalaisista lajeista.

Ennusteet ovat ensimmäisiä lajiaan. Muualla Euroopassa on laskettu karkeita ennusteita, mutta Suomen tulokset ovat tarkimpia käytettävissä olevia.
- Vastaavaa usean eri muuttujan vaihtosuhteiden tarkastelua ei ole aiemmin tehty, Tolvanen sanoo.

Jokainen suo omanlaisensa

Laskelmat eivät anna yhtä ylivoimaista käyttömuotoa heikkotuottoisille, ojitetuille soille.
- Ehdottomasti ei. Jokainen suo on omanlaisensa, ja siksi on tärkeää, että niin taloudellista tuottoa kuin ekosysteemipalveluita tarkastellaan samanaikaisesti. Näin voimme hahmottaa, miten erilaiset hoidon painotukset vaikuttavat, Tolvanen selittää.

Soiden käytön vaikutuksia ennustettiin 5-100 vuoden aikavälillä.
- Yllättävä tulos oli, että aikajakso vaikuttaa hyvin vahvasti lopputulokseen. Maankäyttöpäätösten tulisikin perustua pitkän aikavälin tarkasteluun, koska myös maankäytön vaikutukset ovat pitkäaikaisia. Poliittiset päätökset tehdään viiden vuoden jaksolle, mutta esimerkiksi soiden hiilensidonta on satojen ja jopa tuhansien vuosien kysymys, Tolvanen huomauttaa.

Tolvasen mukaan osa heikkotuottoisista soista voisi olla merkittäviä hiilensitojia jotka hillitsevät siten ilmastonmuutosta. Osa voitaisiin saada tuottamaan puuta, osa on parasta jättää edelleen nykytilaan, jos ojitus ei ole heikentänyt monimuotoisuutta.

LIFEPeatLandUse-hankkeessa tutkijat kehittivät eri käyttömuotoja visualisoivan verkkopalvelun, Yodan, joka tulee julkiseen käyttöön ensi vuoden alussa.
- Jotta päätös alueiden jatkokäytöstä perustuisi mahdollisimman laajaan tietoon, rohkaisen kaikkia soiden käytöstä päättäviä kokeilemaan Yoda-palvelua. Sen avulla eri intressitahot voivat arvioida jatkokäyttövaihtoehtoja niiden erilaisten vaikutusten sekä omien tavoitteidensa perusteella.

Luonnonvarakeskus/ CO2-raportti

Bookmark and Share






48

 -6%  -4%  -2%  -4%  -3%

Yhteensä kton CO2 ekv:
724
  - Maatalous:
12
%
  - Jätehuolto:
6
%
  - Lämmitys:
38
%
  - Kuluttajien sähkönkulutus:
15
%
  - Tieliikenne:
30
%
Asukasta kohden:
137
kg
Muutos edelliseen viikkoon:
 -3
%

¿Quiénes son los responsables de afrontar el cambio climático?

Source: Infobae - El cambio climático es probablemente el mayor desafío ambiental y social que enfrenta la humanidad, y que fue generado por el ser humano. Es un problema global que se resuelve en forma global, en donde existen muchos matices que hacen difícil el consenso entre los países respecto a las decisiones que deben tomarse. Sin embargo, todos reconocen el siguiente principio como marco de discusión: principio de responsabilidades comunes pero diferenciadas. Este principio reconoce que todos los países tienen responsabilidad común de solucionar el problema, aunque no todos en el mismo nivel y grado, ya que históricamente los países desarrollados han contaminado más a efecto de construir sus economías que aquellos que están en vías de desarrollo. Y no todos los países tienen la misma capacidad y recursos para enfrentar la problemática.

Consecuencias del cambio climático en los peces

Source: El tiempo - Una subida de 2°C altera la metilación del ADN y la expresión de genes claves para la supervivencia y el desarrollo. Este estudio ofrece una nueva visión sobre las consecuencias del cambio climático en los peces a través de modificaciones epigenéticas en todo el genoma

Could evaporation be the next renewable energy?

Source: Reuters - Wind and solar power are growing as sustainable alternatives to fossil fuels, but storing renewable energy through the night, when the sun isnÂ’t shining, or when no wind is rotating the turbines, remains a hurdle.

Figueres: “Estados Unidos pierde competitividad saliendo del Acuerdo de París”

Source: EFE Verde - La ex secretaria de cambio climático de la ONU que alcanzó el Acuerdo de París y actual directora del proyecto Misión 2020, Christiana Figueres, subraya que EE.UU. "se queda rezagado y pierde competitividad" abandonando el Acuerdo de París y cediendo a otros países el liderazgo de la economía baja en carbono.

Reducir la deforestación e incrementar captura de CO2 en el suelo, una estrategia climática y de seguridad alimentaria

Source: El Periódico - Las políticas climáticas que se centran en la agricultura y los bosques podrían llevar al aumento de los precios de los alimentos, pero reducir la deforestación e incrementar la captura de carbono en la agricultura podría reducir significativamente las emisiones de gases de efecto invernadero, evitando riesgos para la seguridad alimentaria, según un nuevo estudio publicado en 'Environmental Research Letters'.

Kunnat CO2-raportissa

Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hamina
Hankasalmi
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Järvenpää
Kaarina
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Kärkölä
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Naantali
Nakkila
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylivieska
Ylöjärvi
Äänekoski

Ilmakehän CO2-pitoisuus (ppm, miljoonasosaa)

Latest data for atmospheric CO2




Etelä-Suomen Lääni Länsi-Suomen lääni Itä-Suomen lääni Oulun lääni Lapin lääni