Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Lauantai 30.05.2020

Ilmastouutisia

Työryhmältä ehdotukset biokaasun kannattavuuden kohentamiseksi


07.02.2020 08:49

Biokaasun maatilahankkeiden kokoa on rajoittanut Euroopan komission valtiontukisääntelyn linjaus siitä, että maatalouden investointituella rahoitetuissa laitoksissa tuotettua energiaa ei voi myydä tilan ulkopuolelle.

Kuva: Dreamstime

Biokaasualan kehityksen merkittävimmät haasteet liittyvät toiminnan heikkoon kannattavuuteen. Sitä voitaisiin parantaa investointikustannuksia alentamalla, lopputuotteista saatavaa myyntihintaa parantamalla sekä tehostamalla maataloudesta saatavien raaka-aineiden hankintaa. Korkeat investointikustannukset ovat hidaste etenkin pienille laitoksille.

Muun muassa nämä johtopäätökset sisältyvät kansallista biokaasuohjelmaa valmistelleen työryhmän loppuraporttiin, joka luovutettiin elinkeinoministeri Mika Lintilälle. TEM:n asettama työryhmä etsi keinoja, joilla lisätä fossiilisia polttoaineita korvaavan biokaasun tuotantoa ja käyttöä Suomessa.

Työryhmän raportissa kuvataan biokaasualan nykytilaa ja siihen liittyvät ohjauskeinot. Työryhmä ehdottaa joukon toimenpiteitä alan tunnistettujen esteiden ja hidasteiden ratkaisemiseksi. Raporttiin sisältyy myös Biokaasuohjelman toimeenpanosuunnitelma.

– Biokaasun tuotanto ja käyttö edistävät monia myönteisiä asioita: maatalouden ravinnekierto tehostuu ja liikenteen päästöt vähenevät. Näiden hyötyjen saaminen edellyttää kuitenkin alan toimintaedellytysten kehittämistä tukien, sääntelyn ja neuvonnan avulla. Haluan kiittää työryhmää kattavista toimenpide-ehdotuksista, elinkeinoministeri Mika Lintilä vastaanottaessaan raportin.

– Biokaasu-ala heijastaa ilmasto- ja energiapolitiikassa laajemminkin tarvittavaa toimintatapaa: toimialojen integrointi mahdollistaa tehokkaan päästöjen vähentämisen, korosti työryhmän puheenjohtaja Riku Huttunen työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Työryhmä pitää tärkeänä, että biokaasulaitosten tukemista jatketaan ja investointitukiohjelmille varataan myös jatkossa riittävät määrärahat. Alaan liittyvää epävarmuutta on vähennettävä pitkäjänteisellä politiikalla. Tukiohjelmien pysyvyyteen, ennakoitavuuteen ja yhteensovitukseen tulee jatkossa kiinnittää entistä enemmän huomioita.

Biokaasun roolia liikenteen päästöjen vähentämisessä

Työryhmä pitää tärkeänä, että vuoden 2030 kaasuajoneuvotavoitetta tarkistetaan Fossiilittoman liikenteen tiekartta -työssä.

Työryhmä ehdottaa, että biokaasun jakeluverkostoa kasvatetaan suuntaamalla Biokaasuohjelmalle varattua määrärahaa myös kaasun tankkausasemien jakeluinfrastruktuuritukeen.

Kestävästi tuotettu biokaasu sisällytetään biopolttoaineiden jakeluvelvoitteen piiriin. Jakeluvelvoitteen ja biometaanin veron yhteisvaikutukseen liittyy suuri epävarmuus ja siten siitä tulee tehdä selvitys mahdollisimman pian.

Panostusta lopputuotteiden tuotannon teknologioiden kehittämiseen ja tutkimukseen

Biokaasualan arvokkaimmat lopputuotteet ovat tällä hetkellä sähkö, lämpö sekä liikenteessä käytettävä biometaani. Lisäksi laitosten mädätteestä voidaan tuottaa lannoitevalmisteita ja muita ravinnetuotteita, mutta kierrätyslannoitevalmisteiden markkinat ovat vasta kehittymässä.

Oleellisin teknologian kehityspotentiaali liittyy näihin lopputuotteisiin. Työryhmä ehdottaa, että biokaasun ympärille kehitetään yrityksistä ja tutkimuslaitoksista klusteri pilottihankkeita, tutkimushankkeiden koordinointia ja parhaiden käytänteiden jakamista varten.

Biokaasun maatilatuotannon ja ulosmyynnin rajoituksia tulisi lieventää

Biokaasun maatilahankkeiden kokoa on rajoittanut Euroopan komission valtiontukisääntelyn linjaus siitä, että maatalouden investointituella rahoitetuissa laitoksissa tuotettua energiaa ei voi myydä tilan ulkopuolelle. Tällä on vaikutus laitoskokoihin ja hankkeiden kannattavuuteen ja komission säännöksiin tulee pyrkiä vaikuttamaan ulosmuunnin mahdollistamiseksi.

Työryhmän mukaan tulevan CAP-rahastokauden suunnittelussa tulee etsiä ratkaisuja, jotka edistävät maatilojen ja maaseutuyritysten mahdollisuuksia tuottaa ja markkinoida biokaasua sekä käyttää ja jalostaa prosessissa syntyneitä ravinnejakeita.

Biokaasun tuotantotuesta potkua maatalouden ravinnekierron tehostamiseen

Maatalouden biomassoilla on keskeinen rooli biokaasutuotannon lisäämisessä. Hallitusohjelmaan on kirjattu ravinnekierron toimenpidekokonaisuus, jolla edistetään kierrätyslannoitevalmisteiden markkinoiden kehittämistä. Näin tehostetaan myös ravinteiden tarkoituksenmukaista käyttöä ja materiaalitehokkuutta sekä vähennetään ilmasto- ja vesistöpäästöjä.

Hallitusohjelman mukaan käyttöön otetaan ravinnekiertoon perustuva biokaasun tuotantotuki. Biokaasuinvestointien lisäksi tuetaan myös uusia lannankäsittelytekniikoita sekä pyritään sujuvoittamaan biokaasulaitosten sääntelyä mm. luvituksen ja energian ulosmyynnin osalta.

Työryhmässä oli edustus viidestä ministeriöstä (TEM, MMM, YM, LVM ja VM). Työryhmän pysyvät asiantuntijat tulivat Bioenergia ry:stä, Energiateollisuus ry:stä, Envitecpolis Oy:stä, Gasum Oy:stä, Luonnonvarakeskus Lukesta, MTK ry:stä, SEO:sta, Suomen Biokierto ja Biokaasu ry:stä, Suomen Kaasuyhdistys ry:stä ja SYKE:stä. Työryhmä järjesti myös asiantuntijoiden kuulemistilaisuuden ja kaikille avoimen verkkokyselyn, joissa esille nousseita näkökulmia on huomioitu laajasti työryhmän raportissa.

Työryhmän suositukset esitellään ilmasto- ja energiapoliittiselle ministerityöryhmälle keväällä.

Työ- ja elinkeinoministeriö/CO2-raportti

Bookmark and Share






16


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nokia
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska