Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Sunnuntai 31.05.2020

Ilmastouutisia

Työryhmä selvitti energiatehokkuustoimia 2021–2030 – sopimukset toimialojen kanssa edelleen avainroolissa


28.10.2019 08:00

Työ- ja elinkeinoministeriön marraskuussa 2018 asettama energiatehokkuustyöryhmä luovutti loppuraporttinsa 4.10.2019 elinkeinoministeri Katri Kulmunille. Ryhmä selvitti mahdollisuuksia tehostaa energiatehokkuustoimia vuosina 2021–2030 EU:n vaatimusten täyttämiseksi.

Energiatehokkuusdirektiivissä EU:n energiatehokkuuden yleistavoitteeksi on säädetty yhteinen 32,5 % tavoite, joka huomioiden jäsenvaltioiden on asetettava ohjeelliset kansalliset energiatehokkuustavoitteet ja toimenpiteet. Lisäksi jäsenmaille on säädetty sitova vuotuinen energiansäästövelvoite jaksolle 2021–2030, joka Suomelle on noin 1,90–2,36 TWh/vuosi.

Työryhmä kartoitti energiatehokkuustoimia sektoreittain apunaan temaattiset asiantuntijatyöryhmät. Osoittautui, että käytössä olevat toimet ovat olleet varsin kattavia, mutta tehostamisen tarvetta on. Esimerkiksi energiatehokkuussopimusten toimeenpanoa voidaan parantaa lisäämällä ja kehittämällä energiakatselmustoimintaa, energiatukea, viestintää ja raportointia.

Asiantuntijaryhmät tunnistivat yhteensä 53 energiatehokkuustoimea, jotka koottiin toimenpidekorteiksi, joille laadittiin myös vaikutusarviot. Nämä energiatehokkuustyöryhmän toimenpidekortteihin tunnistetut toimet muodostavat Suomen tulevien vuosien energiatehokkuustyön perustan.

Energiatehokkuussopimuksilla on yhä keskeinen merkitys myös EU:n energiatehokkuusdirektiivin tavoitteiden saavuttamisessa. Nykyinen sopimuskausi päättyy vuonna 2025, mutta sen jatko on varmistettava hyvissä ajoin, jotta Suomi saavuttaisi tavoitteensa – joko jatkamalla nykyistä sopimuskautta vuoteen 2030 tai neuvotellen sopimustoiminnalle saumaton jatko vuoden 2026 alusta.

Energiatehokkuussopimukset ovat ensisijainen keino edistää energian tehokasta käyttöä Suomessa.

Vapaaehtoiset sopimukset valtion ja toimialojen (teollisuus, palvelu- ja kiinteistöala, energia-ala, kunnat jne.) välillä ovat yhdessä valittu tapa täyttää Suomen kansainväliset energiatehokkuusvelvoitteet. Ne ovat Suomen tehokkuustoimien kivijalka myös energiatehokkuussopimuskaudella 2017–2025.

Täysin uusia energiatehokkuustoimia löydettiin muutamia. Työryhmä nostaa esille esimerkiksi ylijäämälämpöjen tehokkaamman hyödyntämisen, myös kaukolämpönä. Työryhmän tunnistamista toimenpiteistä laajimmat energiansäästöt arvioidaan saatavan liikennepolttoaineiden verotuksella, pien- ja rivitalojen lämpöpumpuilla ja maatilojen energiaratkaisuilla. Informaatio-ohjauksen, osaamisen sekä hankintojen ja investointien merkitystä energiasäästössä ja -tehokkuudessa ei voi sivuttaa.

Kuluttajien energiatehokkuuden edistämisen pääteemat ovat 1) energiatehokkuuden palveluistuminen, kuten asumisen ja liikkumisen palvelut, 2) teknologioihin ja rahoitukseen liittyvät muutokset sekä 3) kuluttajien tottumuksiin, osaamiseen ja toimintamahdollisuuksiin liittyvät muutokset. Teemat liittyvät käynnissä olevaan energiamurrokseen, jonka vauhdittamisessa kuluttajilla on merkittävä rooli: kotitalouksien kulutusjoustossa kulutusta voidaan siirtää ajallisesti niihin ajankohtiin, jolloin energiaa saadaan markkinoilta puhtaasti tuotettuna.

Palvelut-sektorin energiatehokkuuden edistämistoimet ovat voidaan jakaa viiteen teemaan: 1) energiatehokkuuden menetelmät ja toimintamallit, 2) osaaminen 3) informaatio-ohjaus, 4) teknologia ja dataan liittyvät toimenpiteet, muutokset ja haasteet sekä 5) rahoitus. Sektorin toimet ovat edellytyksiä luovia, kuten energiajohtamisen toimintamallien kehittäminen, tilankäytön tehostaminen tai liiketoimintamallien, taloudellisten tukien ja rahoitusmallien kehittäminen. Olemassa olevien rakennusten energiatehokkuuden parantaminen sekä tilojen käyttäjien ja ylläpidon osaamisen lisääminen ovat tulevaisuudessakin keskeisiä säästötoimia, joten niihin tulisi kohdentaa resursseja nykyistä laajemman toimijajoukon aktivoimiseksi. Vaikeammin arvioitavissa ovat älykkäiden ratkaisujen sekä teknologian ja datan hyödyntämisen lisääminen sekä energiayhteisöjen kautta avautuvat mahdollisuudet.

Maataloussektorin energiatehokkuustoimiin vaikuttavat paljon tulevalla rahastokaudella toteutuvat EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) linjaukset ja käytettävissä oleva rahoitus. Uuden kauden on suunniteltu alkavan vuoden 2021 alusta. Pääosa maatalouden energiatehokkuustoimista toteutetaan jatkossakin ohjelman kautta. Tähänastisessa valmistelussa maatalouden energiatehokkuustoimien on suunniteltu jatkuvan pääosin nykyisellään. Laskennallisesti merkittävin toimi ovat maatilojen uusiutuvan energian investointituet, joiden on suunniteltu jatkuvan.

Liikenteen energiatehokkuuden kehittämisen keskeiset keinot voidaan jakaa neljään luokkaan: 1) henkilö- ja pakettiautokannan energiatehokkuuden parantaminen, 2) raskaan kaluston energiatehokkuuden parantaminen, 3) henkilöauton käytön tehostaminen ja kulkutapavalintoihin vaikuttaminen sekä 4) tavaraliikenteen energiatehokkuuden parantaminen ja kuljetusmuotojakaumaan vaikuttaminen.

Liikenteen osalta keskeiseksi nousevat verotukselliset kysymykset, joita tämä työryhmä ei käsitellyt. Työryhmä otti liikenteen toimet suoraan viime syyskuussa valmistuneesta Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän loppuraportista ja laski sille säästöarvion.

Energian käytön sektorikytkennöissä avainasemaan nousee sähköistyminen. Liikennejärjestelmä on murroksen alkutaipaleella, ja etsii ratkaisuja etenkin sähköstä. Myös teollisuuden prosessit ovat sähköistymässä, esimerkkinä polttoaineiden korvaaminen tehokkailla lämpöpumpuilla. Sähköistymisen ja energiatehokkuustoimien välillä ei ole ristiriitaa vaan ne tukevat toinen toisiaan. Sähköistyminen lisää energiatehokkuustoimien potentiaalisia mahdollisuuksia ja energiatehokkuus puolestaan lisää sähköistymisen kannattavuutta.

Työryhmän arvioi myös nykyisen lainsäädännön uudistamistarpeita. EU:n energiatehokkuussääntelyn uudistus aiheuttaa muutostarpeita energiatehokkuuslakiin ja asumiseen liittyvään kansalliseen lainsäädäntöön.

Energiatehokkuustyöryhmän raportti (TEM:n julkaisuja 53/2019)
Energiatehokkuustyöryhmän raportin liite: Toimenpidekortit

Työ- ja elinkeinoministeriö/CO2-raportti

Bookmark and Share






16


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nokia
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska