Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Maanantai 18.06.2018


Tuulivoiman terveys- ja ympäristövaikutusten selvitykset alkavat


10.03.2017 08:00

Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) teettää kevään aikana riippumattoman selvityksen tuulivoiman terveys- ja ympäristöhaitoista.

Kuva: Euroopan komissio

Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) teettää kevään aikana riippumattoman selvityksen tuulivoiman terveys- ja ympäristöhaitoista. Hallitus sopi selvityksen teosta marraskuussa annetun, vuoteen 2030 tähtäävän kansallisen energia- ja ilmastostrategian yhteydessä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tekee yhteistyössä Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n ja Säteilyturvakeskuksen kanssa terveyshaittoja koskevan selvityksen. Selvitystyöhön osallistuu myös asiaan perehtyneitä erikoislääkäreitä. Ensi vaiheessa selvitys koostuu infraäänten mittauskampanjasta ja kirjallisuuskatsauksesta.

Infraäänten mittauskampanjan tavoitteena on selvittää, mitkä ovat tuulivoiman tuotantoalueiden ympäristössä esiintyvät keskimääräiset infraäänitasot ja ovatko ne korkeammat kuin muualla. VTT vastaa mittausten laadun varmistamisesta ja kertyvän mittausaineiston analysoinnista.

Mittauksia tehdään useista pisteistä kahden tuulituotantoalueen välittömästä läheisyydestä ja eri etäisyyksiltä voimaloista. Vertailun vuoksi infraääniä mitataan myös luonnonhiljaisella alueella, kaupunkialueella ja kadun varrella.

Kirjallisuuskatsauksessa selvitetään sekä tuulivoiman kuultavan melun että infraäänen haittoja. Katsauksen tavoitteena on muun muassa koota yhteen olemassa oleva tieto kuultavan melun ja infraäänen terveyshaittojen mahdollisista vaikutusmekanismeista sekä arvioida terveyshaittoihin liittyviä epävarmuuksia ja lisätutkimustarpeita.

Ympäristöhaittojen osalta Luonnontieteellinen keskusmuseo (LUOMUS) tekee kirjallisuusselvityksen linnusto- ja lepakkovaikutuksista. Tavoitteena on käsitellä sekä suorista törmäyskuolemista johtuvia vaikutuksia että epäsuoria vaikutuksia, esimerkiksi elinympäristön muutoksiin liittyviä epäsuoria vaikutuksia.

Terveys- ja ympäristöhaittoja koskevat selvitykset on tarkoitus julkaista toukokuun aikana.

Selvityksen tekoa ohjaa ja valvoo ohjausryhmä, johon kuuluvat elinkeinoministerin, oikeus- ja työministerin, perhe- ja peruspalveluministerin, ulkomaankauppa- ja kehitysministerin ja ympäristöministerin (asumisesta ja rakentamisesta vastaava) erityisavustajat, Säteilyturvakeskuksen säteilytoiminnan valvonnan apulaisjohtaja sekä virkamiesedustajat työ- ja elinkeinoministeriöstä, sosiaali- ja terveysministeriöstä ja ympäristöministeriöstä.

Ohjausryhmä on arvioinut, että etenkin terveyshaittojen osalta jatkoselvitykset ovat tarpeen. Näistä tarpeista päätetään, kun terveys- ja ympäristöhaittoja koskevat selvitykset ovat valmistuneet.

Kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa linjatun mukaisesti Suomen uusiutuvan energian potentiaalin hyödyntäminen teollisen mittakaavan sähkön tuotannossa on yksi keskeisistä kysymyksistä pitkän aikavälin energia- ja ilmastotavoitteiden kannalta. Ylimenokauden ratkaisuna toteutetaan vuosina 2018-2020 teknologianeutraalit tarjouskilpailut, joiden perusteella maksetaan sähkön tuotantotukea kustannustehokkaimmille ja kilpailukykyisille uusiutuvan sähkön tuotantoinvestoinneille. Strategian mukaan TEM teettää riippumattoman ja kattavan selvityksen tuulivoiman terveys- ja ympäristöhaitoista ennen tuotantotukea koskevan lain valmistelua.

Työ- ja elinkeinoministeriö/CO2-raportti

Bookmark and Share






22

 +4%  +1%   0%  +2%  +2%

Yhteensä kton CO2 ekv:
495
  - Maatalous:
22
%
  - Jätehuolto:
8
%
  - Lämmitys:
7
%
  - Kuluttajien sähkönkulutus:
11
%
  - Tieliikenne:
51
%
Asukasta kohden:
94
kg
Muutos edelliseen viikkoon:
 +1
%

ŅQuiťnes son los responsables de afrontar el cambio climŠtico?

Source: Infobae - El cambio climŠtico es probablemente el mayor desafŪo ambiental y social que enfrenta la humanidad, y que fue generado por el ser humano. Es un problema global que se resuelve en forma global, en donde existen muchos matices que hacen difŪcil el consenso entre los paŪses respecto a las decisiones que deben tomarse. Sin embargo, todos reconocen el siguiente principio como marco de discusiůn: principio de responsabilidades comunes pero diferenciadas. Este principio reconoce que todos los paŪses tienen responsabilidad comķn de solucionar el problema, aunque no todos en el mismo nivel y grado, ya que histůricamente los paŪses desarrollados han contaminado mŠs a efecto de construir sus economŪas que aquellos que estŠn en vŪas de desarrollo. Y no todos los paŪses tienen la misma capacidad y recursos para enfrentar la problemŠtica.

Consecuencias del cambio climŠtico en los peces

Source: El tiempo - Una subida de 2įC altera la metilaciůn del ADN y la expresiůn de genes claves para la supervivencia y el desarrollo. Este estudio ofrece una nueva visiůn sobre las consecuencias del cambio climŠtico en los peces a travťs de modificaciones epigenťticas en todo el genoma

Could evaporation be the next renewable energy?

Source: Reuters - Wind and solar power are growing as sustainable alternatives to fossil fuels, but storing renewable energy through the night, when the sun isn?t shining, or when no wind is rotating the turbines, remains a hurdle.

Figueres: ?Estados Unidos pierde competitividad saliendo del Acuerdo de ParŪs?

Source: EFE Verde - La ex secretaria de cambio climŠtico de la ONU que alcanzů el Acuerdo de ParŪs y actual directora del proyecto Misiůn 2020, Christiana Figueres, subraya que EE.UU. "se queda rezagado y pierde competitividad" abandonando el Acuerdo de ParŪs y cediendo a otros paŪses el liderazgo de la economŪa baja en carbono.

Reducir la deforestaciůn e incrementar captura de CO2 en el suelo, una estrategia climŠtica y de seguridad alimentaria

Source: El Periůdico - Las polŪticas climŠticas que se centran en la agricultura y los bosques podrŪan llevar al aumento de los precios de los alimentos, pero reducir la deforestaciůn e incrementar la captura de carbono en la agricultura podrŪa reducir significativamente las emisiones de gases de efecto invernadero, evitando riesgos para la seguridad alimentaria, segķn un nuevo estudio publicado en 'Environmental Research Letters'.

Kunnat CO2-raportissa

Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hamina
Hankasalmi
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Järvenpää
Kaarina
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Kärkölä
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Naantali
Nakkila
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylivieska
Ylöjärvi
√Ą√§nekoski







Etelä-Suomen Lääni Länsi-Suomen lääni Itä-Suomen lääni Oulun lääni Lapin lääni