Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Maanantai 25.03.2019

Ilmastovinkit

Tutkimus: Joutsenmerkki on Suomen tunnetuin ja pidetyin ympäristömerkki


18.03.2015 12:47

Joutsenmerkki on ylivoimainen, kun suomalaisilta kuluttajilta kysyttiin mitä ympäristömerkkejä he tietävät. Haastatelluista 54 % mainitsi Joutsenmerkin ensimmäisenä mieleen tulevana ympäristömerkkinä. Joutsenmerkki on myös pidetyin ympäristömerkki.

Muun muassa nämä asiat selviävät pohjoismaisen ympäristömerkin eli Joutsenmerkin tuoreesta kuluttajatutkimuksesta, joka toteutettiin kaikissa Pohjoismaissa.

Kun suomalaisilta kuluttajilta kysyttiin, mitä ympäristömerkkejä he tuntevat, jonkun muun kuin Joutsenmerkin mainitsi 21 % haastatelluista ja 25 % ei osannut mainita mitään ympäristömerkkiä.

Vielä suurempi osa tunnisti Joutsenmerkki-logon, kun heille näytettiin logoa ilman tekstiä - yhteensä 88 % haastatelluista.

Kuluttajien keskuudessa Joutsenmerkki on myös pidetyin ympäristömerkki. Seuraaville sijoille ylsivät Luomu-, Yhteistyössä Allergia- ja Astmaliitto- ja Reilu Kauppa -merkit.

Kenen väitteisiin luotetaan?

Tutkimuksessa selvitettiin myös Joutsenmerkin vaikutusta ostokäyttäytymiseen. 71 % kuluttajista on kiinnostunut siitä, mitä voi henkilökohtaisesti tehdä ympäristön suojelemiseksi. Ostotilanteessa 22 % kuluttajista tarkistaa aina tai usein onko tuotteella tai palvelulla Joutsenmerkki. Vähintään silloin tällöin tämän tekee 65 %.

Kenen väitteisiin kuluttajat sitten luottavat? 80 % kuluttajista luottaa siihen, että tuote tai palvelu on hyvä valinta ympäristölle, kun se on Joutsenmerkitty. Kun saman asian sanoo tuotteen valmistaja, luku on 40 %. Viranomaisiin luottaa 50 % kuluttajista.

Kuluttajat liittävät Joutsenmerkkiin tiiviisti myös tuotteiden ja palveluiden laadukkuuden. Joutsenmerkitty on myös hyvä valinta ilmaston kannalta.

Pohjoismaisen kuluttajatutkimuksen toteutti YouGov Joutsenmerkin toimeksiannosta. Suomen tiedot kerättiin sähköisenä web-kyselynä tammi-helmikuussa YouGov Finlandin kuluttajapaneelissa, johon kuuluu yli 20 000 suomalaista. Tutkimuksen vastaajamäärä oli 1007; kohderyhmänä olivat 18 vuotta täyttäneet suomalaiset.

CO2-raportti

Bookmark and Share






8


25.03.2019
Maailman ympäristöministerit: Kulutus- ja tuotantotapojen on muututtava, jos haluamme säilyttää planeetan elinkelpoisena

22.03.2019
Ympäristöministeriö selvittää kannusteita ja lakimuutoksia kertakäyttöisten muovien käytön vähentämiseksi

21.03.2019
Uusi ohjelma vauhdittamaan vesiensuojelua - 45 miljoonaa vesien tilan parantamiseen

20.03.2019
Valtioneuvosto sitoutuu pienentämään hiilijalanjälkeään viidenneksellä vuoteen 2026 mennessä

19.03.2019
Uhanalaisten lajien määrä kasvaa edelleen: luonnonsuojelun rahoitus on turvattava

18.03.2019
Uusi arvio - joka yhdeksäs Suomen eliölajeista on uhanalainen

15.03.2019
Kansallisella ilmansuojeluohjelmalla vuoteen 2030 parannetaan ilmanlaatua ja vähennetään terveyshaittoja

14.03.2019
Valtioneuvosto myönsi käyttöluvan Olkiluoto 3 -ydinvoimalaitosyksikölle

13.03.2019
TEM:n virkamiesten energianäkemys viitoittaa kohti hiilineutraalia Suomea

11.03.2019
Soidensuojelun parantamista vaati yli 12 000 ihmistä

07.03.2019
Selvitys: Miten Suomi saavuttaa hiilineutraaliuden vuoteen 2040 mennessä?

06.03.2019
METSO-ohjelman väliarviointi kertoo vapaaehtoisen suojelun onnistumisesta

05.03.2019
EU:n ympäristöministerit keskustelevat tänään pitkän aikavälin ilmastostrategiasta

04.03.2019
Ilmastonmuutos vaikuttaa lintujen muuttorytmiin Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa

01.03.2019
Valtioneuvosto vahvisti päivitetyn kansallisen metsästrategian

28.02.2019
Etelä-Savoon 11 600 hehtaaria luonnonsuojelualueita valtion maille

28.02.2019
Etelä-Savoon 11 600 hehtaaria luonnonsuojelualueita valtion maille

27.02.2019
Kuntien kestävän kehityksen seurantaa helpotetaan – tarjolla ilmainen seurantatyökalu vuodelle 2019

26.02.2019
HSY kehittää uusia innovatiivisia käsittelymenetelmiä jätevesilietteiden hyödyntämiseksi

25.02.2019
Jätteiden kierrätys kuntoon ja vauhtia kiertotalouteen - ympäristöministeriö uudistaa jätelainsäädäntöä

Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa
Hanna Hakko:
Hanasaari suljetaan - seuraavaksi Suomen ja maailman muut fossiilivoimalat
Oras Tynkkynen:
Miksi en taputtanut Malesialle

Lisää blogeja >>

1 vko   |   2 vko   |   1 kk   |   3 kk

¬ŅQui√©nes son los responsables de afrontar el cambio clim√°tico?

Source: Infobae - El cambio clim√°tico es probablemente el mayor desaf√≠o ambiental y social que enfrenta la humanidad, y que fue generado por el ser humano. Es un problema global que se resuelve en forma global, en donde existen muchos matices que hacen dif√≠cil el consenso entre los pa√≠ses respecto a las decisiones que deben tomarse. Sin embargo, todos reconocen el siguiente principio como marco de discusi√≥n: principio de responsabilidades comunes pero diferenciadas. Este principio reconoce que todos los pa√≠ses tienen responsabilidad com√ļn de solucionar el problema, aunque no todos en el mismo nivel y grado, ya que hist√≥ricamente los pa√≠ses desarrollados han contaminado m√°s a efecto de construir sus econom√≠as que aquellos que est√°n en v√≠as de desarrollo. Y no todos los pa√≠ses tienen la misma capacidad y recursos para enfrentar la problem√°tica.

Consecuencias del cambio clim√°tico en los peces

Source: El tiempo - Una subida de 2¬įC altera la metilaci√≥n del ADN y la expresi√≥n de genes claves para la supervivencia y el desarrollo. Este estudio ofrece una nueva visi√≥n sobre las consecuencias del cambio clim√°tico en los peces a trav√©s de modificaciones epigen√©ticas en todo el genoma

Could evaporation be the next renewable energy?

Source: Reuters - Wind and solar power are growing as sustainable alternatives to fossil fuels, but storing renewable energy through the night, when the sun isn?t shining, or when no wind is rotating the turbines, remains a hurdle.

Figueres: ?Estados Unidos pierde competitividad saliendo del Acuerdo de París?

Source: EFE Verde - La ex secretaria de cambio climático de la ONU que alcanzó el Acuerdo de París y actual directora del proyecto Misión 2020, Christiana Figueres, subraya que EE.UU. "se queda rezagado y pierde competitividad" abandonando el Acuerdo de París y cediendo a otros países el liderazgo de la economía baja en carbono.

Reducir la deforestación e incrementar captura de CO2 en el suelo, una estrategia climática y de seguridad alimentaria

Source: El Peri√≥dico - Las pol√≠ticas clim√°ticas que se centran en la agricultura y los bosques podr√≠an llevar al aumento de los precios de los alimentos, pero reducir la deforestaci√≥n e incrementar la captura de carbono en la agricultura podr√≠a reducir significativamente las emisiones de gases de efecto invernadero, evitando riesgos para la seguridad alimentaria, seg√ļn un nuevo estudio publicado en 'Environmental Research Letters'.

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska