Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Torstai 23.05.2019

Ilmastovinkit

Tutkimus: Joutsenmerkki on Suomen tunnetuin ja pidetyin ympäristömerkki


18.03.2015 12:47

Joutsenmerkki on ylivoimainen, kun suomalaisilta kuluttajilta kysyttiin mitä ympäristömerkkejä he tietävät. Haastatelluista 54 % mainitsi Joutsenmerkin ensimmäisenä mieleen tulevana ympäristömerkkinä. Joutsenmerkki on myös pidetyin ympäristömerkki.

Muun muassa nämä asiat selviävät pohjoismaisen ympäristömerkin eli Joutsenmerkin tuoreesta kuluttajatutkimuksesta, joka toteutettiin kaikissa Pohjoismaissa.

Kun suomalaisilta kuluttajilta kysyttiin, mitä ympäristömerkkejä he tuntevat, jonkun muun kuin Joutsenmerkin mainitsi 21 % haastatelluista ja 25 % ei osannut mainita mitään ympäristömerkkiä.

Vielä suurempi osa tunnisti Joutsenmerkki-logon, kun heille näytettiin logoa ilman tekstiä - yhteensä 88 % haastatelluista.

Kuluttajien keskuudessa Joutsenmerkki on myös pidetyin ympäristömerkki. Seuraaville sijoille ylsivät Luomu-, Yhteistyössä Allergia- ja Astmaliitto- ja Reilu Kauppa -merkit.

Kenen väitteisiin luotetaan?

Tutkimuksessa selvitettiin myös Joutsenmerkin vaikutusta ostokäyttäytymiseen. 71 % kuluttajista on kiinnostunut siitä, mitä voi henkilökohtaisesti tehdä ympäristön suojelemiseksi. Ostotilanteessa 22 % kuluttajista tarkistaa aina tai usein onko tuotteella tai palvelulla Joutsenmerkki. Vähintään silloin tällöin tämän tekee 65 %.

Kenen väitteisiin kuluttajat sitten luottavat? 80 % kuluttajista luottaa siihen, että tuote tai palvelu on hyvä valinta ympäristölle, kun se on Joutsenmerkitty. Kun saman asian sanoo tuotteen valmistaja, luku on 40 %. Viranomaisiin luottaa 50 % kuluttajista.

Kuluttajat liittävät Joutsenmerkkiin tiiviisti myös tuotteiden ja palveluiden laadukkuuden. Joutsenmerkitty on myös hyvä valinta ilmaston kannalta.

Pohjoismaisen kuluttajatutkimuksen toteutti YouGov Joutsenmerkin toimeksiannosta. Suomen tiedot kerättiin sähköisenä web-kyselynä tammi-helmikuussa YouGov Finlandin kuluttajapaneelissa, johon kuuluu yli 20 000 suomalaista. Tutkimuksen vastaajamäärä oli 1007; kohderyhmänä olivat 18 vuotta täyttäneet suomalaiset.

CO2-raportti

Bookmark and Share






19


23.05.2019
YK:n superkokous sopi muovijätettä ja vaarallisia kemikaaleja koskevista toimista

22.05.2019
Ämmässuon Ekomossa suojellaan hyönteisiä: HSY ja NCC rakensivat Pörriäisbaarin luonnon tärkeille pölyttäjille

21.05.2019
Tutkimus: Hallittu ruokavaliomuutos voisi tuoda ilmastohyötyjä, parantaa ravitsemusta ja säilyttää maatalouden Suomessa

20.05.2019
Suomalaiset selvittävät pienhiukkasten ilmastovaikutuksia uudessa projektissa

17.05.2019
Kansainvälinen raportti: Valtava kuilu nykyisten elämäntapojemme ja 1,5 asteen tavoitteen välillä

15.05.2019
Ennennäkemättömän laaja koalitio vaatii välittömiä toimia ilmastokriisin pysäyttämiseksi

14.05.2019
Kansainvälinen raportti: Luonnon monimuotoisuus köyhtyy ennennäkemättömällä vauhdilla

13.05.2019
Autobarometri: Suomalaisten halu hankkia sähkö-, kaasu- tai hybridiauto kaksinkertaistunut muutamassa vuodessa – dieselin suosio edelleen laskussa

09.05.2019
Oli­sit­ko val­mis luo­pu­maan ko­ti­maan len­nois­ta?

07.05.2019
Puupohjaisen biokiertotalouden ratkaisut esillä Arktisen neuvoston ulkoministerikokouksessa

06.05.2019
Pohjois-Karjalaan perusteilla luonnonsuojelualueita valtion maille

03.05.2019
Ilmastonmuutos lisää järviin valuvaa hiilikuormaa ja muuttaa pohjaeliöstöä

30.04.2019
Sekalaisen muovijätteen vientikielto esillä Genevessä

29.04.2019
Aurinkosähkön suosio räjähdysmäisessä kasvussa

26.04.2019
Verotus ohjaamaan ilmastotoimia – päästöt alas, nostetta työllisyyteen ja talouteen

24.04.2019
Ilmastonmuutoksen torjunta edellyttää valtion ja kuntien vahvaa kumppanuutta

23.04.2019
Ympäristöministeriöltä 1,93 miljoonaa euroa avustuksia järjestöille ja ympäristönhoitoon

18.04.2019
Kestävää kehitystä annos kerrallaan

17.04.2019
Ympäristöministeriö selvitti muovien käyttöä rakennuksissa - ARA, Senaatti-kiinteistöt ja Helsingin yliopisto tutkivat muovien käytön vähentämistä rakennuskohteissaan

16.04.2019
Lumme Energian, Etelä-Savon Energian ja Tiedon energiaratkaisu pienentää päästöjä ja energialaskua - ensimmäisenä Suomessa

Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa
Hanna Hakko:
Hanasaari suljetaan - seuraavaksi Suomen ja maailman muut fossiilivoimalat
Oras Tynkkynen:
Miksi en taputtanut Malesialle

Lisää blogeja >>

1 vko   |   2 vko   |   1 kk   |   3 kk

¬ŅQui√©nes son los responsables de afrontar el cambio clim√°tico?

Source: Infobae - El cambio clim√°tico es probablemente el mayor desaf√≠o ambiental y social que enfrenta la humanidad, y que fue generado por el ser humano. Es un problema global que se resuelve en forma global, en donde existen muchos matices que hacen dif√≠cil el consenso entre los pa√≠ses respecto a las decisiones que deben tomarse. Sin embargo, todos reconocen el siguiente principio como marco de discusi√≥n: principio de responsabilidades comunes pero diferenciadas. Este principio reconoce que todos los pa√≠ses tienen responsabilidad com√ļn de solucionar el problema, aunque no todos en el mismo nivel y grado, ya que hist√≥ricamente los pa√≠ses desarrollados han contaminado m√°s a efecto de construir sus econom√≠as que aquellos que est√°n en v√≠as de desarrollo. Y no todos los pa√≠ses tienen la misma capacidad y recursos para enfrentar la problem√°tica.

Consecuencias del cambio clim√°tico en los peces

Source: El tiempo - Una subida de 2¬įC altera la metilaci√≥n del ADN y la expresi√≥n de genes claves para la supervivencia y el desarrollo. Este estudio ofrece una nueva visi√≥n sobre las consecuencias del cambio clim√°tico en los peces a trav√©s de modificaciones epigen√©ticas en todo el genoma

Could evaporation be the next renewable energy?

Source: Reuters - Wind and solar power are growing as sustainable alternatives to fossil fuels, but storing renewable energy through the night, when the sun isn?t shining, or when no wind is rotating the turbines, remains a hurdle.

Figueres: ?Estados Unidos pierde competitividad saliendo del Acuerdo de París?

Source: EFE Verde - La ex secretaria de cambio climático de la ONU que alcanzó el Acuerdo de París y actual directora del proyecto Misión 2020, Christiana Figueres, subraya que EE.UU. "se queda rezagado y pierde competitividad" abandonando el Acuerdo de París y cediendo a otros países el liderazgo de la economía baja en carbono.

Reducir la deforestación e incrementar captura de CO2 en el suelo, una estrategia climática y de seguridad alimentaria

Source: El Peri√≥dico - Las pol√≠ticas clim√°ticas que se centran en la agricultura y los bosques podr√≠an llevar al aumento de los precios de los alimentos, pero reducir la deforestaci√≥n e incrementar la captura de carbono en la agricultura podr√≠a reducir significativamente las emisiones de gases de efecto invernadero, evitando riesgos para la seguridad alimentaria, seg√ļn un nuevo estudio publicado en 'Environmental Research Letters'.

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska