Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Keskiviikko 15.08.2018


Ilkka Savolainen:

Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää


05.06.2018 07:58

Alussa olivat suo, kuokka - ja Jussi, näin alkaa Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla trilogia. Maassamme on paljon suota, ja sitä on pyritty hyödyntämään tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan. Soiden raivaaminen pelloksi oli ennen tärkeä tehtävä. Suomen nykyisestä peltoalasta yli kymmenen prosenttia on eloperäistä turvemaata, entistä suota (EU:ssa keskimäärin 2 %).

Maailma kuitenkin muuttuu. Nykyisin turvemaan käyttö voidaan nähdä myös haitallisena vaihtoehtona, joka aiheuttaa kasvihuonekaasujen päästöjä ja voimistaa ilmastonmuutosta. Suopeltojen käytössä puretaan ilmakehään satojen ja tuhansien vuosien kuluessa ekosysteemiin varastoitunutta hiiltä.

Turvepelloilla tapahtuu jatkuvasti voimakasta vanhan eloperäisen aineksen hajoamista, joka aiheuttaa Tilastokeskuksen mukaan Suomessa vuosittain lähes seitsemän miljoonan tonnin hiilidioksidipäästön (7 Mt CO2). Se on jopa hiukan suurempi kuin maataloussektorin varsinaiset metaani- ja dityppioksidipäästöt (6 Mt CO2-ekv) eläinten ruuansulatuksesta, lannankäsittelystä ja maaperästä. Suomen kokonaispäästöt päästösektorilta vuonna 2016 olivat 59 Mt CO2-ekv.

Peltojen turpeen hajoamisesta tulevia päästöjä ei yleensä oteta huomioon elintarvikkeiden elinkaaritarkastelujen päästöarvioissa. Jos turvepeltojen tuottamat päästöt olisivat mukana, suomalaisen maataloustuotteen päästöarvio keskimäärin kaksinkertaistuisi, vaikka turvepeltoja on vain vähän. Jos verrattaisiin vaikka maitolitran päästöjä, kun lehmän rehu on kasvatettu ja lanta levitetty joko turvemaata tai kivennäismaata käyttäen, ero olisi vielä paljon suurempi.

Turvepeltojen päästöjä voitaisiin vähentää jossain määrin esimerkiksi kasvattamalla nurmea ja nostamalla pellon pohjaveden pinnan tasoa, jolloin turpeen hapettuminen vähenee. Myös uusien turvemaiden raivaaminen pelloksi tulisi lopettaa. Nykyisiä turvepeltoja voitaisiin metsittää tai soistaa. Suoksi ennallistettu turvepelto voisi kääntää päästöt pitkäaikaiseksi hiilinieluksi.

Päästöjä pienentäviä toimia voitaisiin edistää kahdella tavalla. Ensiksikin suopeltojen käyttöä voitaisiin ohjata ja vähentää. Olisi tärkeää, että toimet olisivat kohtuullisia ja reiluja suopeltoja omistaville viljelijöille.

Toinen tapa vähentää päästöjä perustuisi kuluttajien valintoihin. Kuluttajat ovat nykyisin kiinnostuneita tuotteen alkuperästä ja tuotanto-olosuhteista. Pakkausmerkinnöillä voitaisiin kertoa, jos ruoan tuotannossa ei ole käytetty suopeltoja. Kun kuluttajat haluaisivat tällaisia tuotteita, kysyntä painottuisi näihin ja suopeltojen hyödyntämiseen perustuvien tuotteiden kysyntä vähenisi. Valistuneet kuluttajat voisivat jopa olla valmiita maksamaan korkeamman hinnan tuotteista, jotka eivät perustuisi suopeltojen hyödyntämiseen ja siitä seuraaviin varsin suuriin kasvihuonekaasujen päästöihin.

Kuluttajan valinnoilla pyritään esimerkiksi vähentämään naudanlihan käyttöä ja lihantuotannosta seuraavia päästöjä. Turvepeltojen päästöt - ja myös vähennyspotentiaali - ovat moninkertaiset karjatalouden suoriin päästöihin nähden. Suopeltojen vuosittaiset päästöt ylittävät bensiinin (4 Mt CO2) ja dieselöljyn (6 Mt CO2) käytön päästöt.

Turvepeltojen päästöt ovat heikosti tunnettu asia, vaikka joitakin toimia on pantu alulle. Vastuulliseen maatalouteen ja vastuulliseen kuluttamiseen kuuluu pienentää päästöjä ruoantuotantoon liittyvästä suurimmasta päästönlähteestä.

Ilkka Savolainen, tutkimusprofessori emeretius
Kirjoitus on julkaistu Suomen Kuvalehdessä 11.5.2018 Puheenvuoro-kirjoituksena

Bookmark and Share






¬ŅQui√©nes son los responsables de afrontar el cambio clim√°tico?

Source: Infobae - El cambio clim√°tico es probablemente el mayor desaf√≠o ambiental y social que enfrenta la humanidad, y que fue generado por el ser humano. Es un problema global que se resuelve en forma global, en donde existen muchos matices que hacen dif√≠cil el consenso entre los pa√≠ses respecto a las decisiones que deben tomarse. Sin embargo, todos reconocen el siguiente principio como marco de discusi√≥n: principio de responsabilidades comunes pero diferenciadas. Este principio reconoce que todos los pa√≠ses tienen responsabilidad com√ļn de solucionar el problema, aunque no todos en el mismo nivel y grado, ya que hist√≥ricamente los pa√≠ses desarrollados han contaminado m√°s a efecto de construir sus econom√≠as que aquellos que est√°n en v√≠as de desarrollo. Y no todos los pa√≠ses tienen la misma capacidad y recursos para enfrentar la problem√°tica.

Consecuencias del cambio clim√°tico en los peces

Source: El tiempo - Una subida de 2¬įC altera la metilaci√≥n del ADN y la expresi√≥n de genes claves para la supervivencia y el desarrollo. Este estudio ofrece una nueva visi√≥n sobre las consecuencias del cambio clim√°tico en los peces a trav√©s de modificaciones epigen√©ticas en todo el genoma

Could evaporation be the next renewable energy?

Source: Reuters - Wind and solar power are growing as sustainable alternatives to fossil fuels, but storing renewable energy through the night, when the sun isn?t shining, or when no wind is rotating the turbines, remains a hurdle.

Figueres: ?Estados Unidos pierde competitividad saliendo del Acuerdo de París?

Source: EFE Verde - La ex secretaria de cambio climático de la ONU que alcanzó el Acuerdo de París y actual directora del proyecto Misión 2020, Christiana Figueres, subraya que EE.UU. "se queda rezagado y pierde competitividad" abandonando el Acuerdo de París y cediendo a otros países el liderazgo de la economía baja en carbono.

Reducir la deforestación e incrementar captura de CO2 en el suelo, una estrategia climática y de seguridad alimentaria

Source: El Peri√≥dico - Las pol√≠ticas clim√°ticas que se centran en la agricultura y los bosques podr√≠an llevar al aumento de los precios de los alimentos, pero reducir la deforestaci√≥n e incrementar la captura de carbono en la agricultura podr√≠a reducir significativamente las emisiones de gases de efecto invernadero, evitando riesgos para la seguridad alimentaria, seg√ļn un nuevo estudio publicado en 'Environmental Research Letters'.

Kunnat CO2-raportissa

Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hamina
Hankasalmi
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Järvenpää
Kaarina
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Kärkölä
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Naantali
Nakkila
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylivieska
Ylöjärvi
√Ą√§nekoski







Etelä-Suomen Lääni Länsi-Suomen lääni Itä-Suomen lääni Oulun lääni Lapin lääni