Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Sunnuntai 31.05.2020

Ilmastovinkit

Tulevaisuuden energiaratkaisuja yhdessä asukkaiden kanssa


13.11.2012 11:06

Asukas vaikuttaa merkittävästi rakennuksen energiatehokkuuteen ja hiilijalanjälkeen. VTT alkaa seurata Otaniemen uuden tutkijahotellin energiatehokkuutta yhdessä Espoon kaupungin kanssa.

Tuloksena saadaan luotua uusi, vastavuoroinen energiatehokkuusmalli. Mallissa korostuu asukkaan rooli ja rakennusautomaation luomat vastavuoroiset mahdollisuudet.

VTT kehittää tulevaisuuden energiaratkaisuja yhteistyössä Otaniemen uuden tutkijahotellin asukkaiden kanssa. Tutkijahotelli tarjoaa Espoon Otaniemessä vieraileville ulkomaisille tutkijoille kalustettuja vuokra-asuntoja. Kansainväliset tutkijat muuttavat uuteen rakennukseen marraskuussa. Nelikerroksinen tutkijahotelli sijaitsee Espoon Otaniemessä merenrannalla, osoitteessa Otaranta 4. Hotellissa on 52 huoneistoa, jotka ovat kooltaan noin 30 - 80 m² ja joiden lisäksi on kerroskohtaisia yhteistiloja.

Asukkaan energiakäyttäytymisellä on väliä - kulutuserot jopa nelinkertaiset

Tutkimusprofessori Miimu Airaksinen kertoo, että asukkaan rooli on merkittävä. Asiasta on jo olemassa aiempaa tutkimustietoa, ja asukkaiden energiankäytön kulutuserot voivat olla jopa nelinkertaiset. Tällä on merkitystä energiasäästön kannalta.

VTT seuraa tulevasta talvesta alkaen tutkijahotellin energiatehokkuutta: miten ja mihin asukkaan käyttämä energia kuluu. Tutkijahotellin rakennusautomaatio seuraa ja jakaa tietoa eri asioiden energiavaikutuksista suoraan asukkailleen.

Tavoitteena on luoda uusi vastavuoroinen seurantamalli, jossa asukkaat saavat ja antavat tietoa omasta energiankulutuksestaan ja oppivat vaikuttamaan siihen.

Rakennukselle on asetettu korkeat ympäristö- ja energiavaatimukset, ja sille haetaan gold-tason LEED-sertifikaatti. VTT on kehittänyt Espoon kaupungille energiatehokkuusratkaisujen arviointimenetelmää jo rakennuksen suunnitteluvaiheessa.

Tutkijahotelli on rakennettu huomattavasti nykymääräysten edellyttämää energiankulutustasoa paremmaksi. Kiinteistö tuottaa itse noin kolmanneksen tarvittavasta sähköstä ja lämpöenergiasta. Rakennuksen energiatehokkuusluku on hyvin alhainen 92 (kWh/brm²/vuosi). Hyvin eristetty rakennus lämpiää ensisijaisesti kaukolämmöllä ja osittain maalämmöllä. Koneellinen ilmanvaihto on varustettu lämmön talteenotolla. Katolle tulee 35 m² aurinkopaneeleja, joilla on tarkoitus tuottaa osa käytetystä sähköenergiasta.

Aurinkokeräimillä puolestaan lämmitetään noin puolet tarvittavasta lämpimästä käyttövedestä. Poistuvasta jätevedestä kerätään lämpöä talteen lämpöpumpulla. Kesällä tilojen jäähdytykseen saadaan maalämpökaivoista lähes 120 kW ilmaista jäähdytysenergiaa pelkän kiertovesipumpun teholla. Huoneiden lämpiämistä estetään myös ikkunoiden kaihtimilla ja säleiköillä.

Projekti alkoi kaksi vuotta sitten ja jatkuu asukkaiden marraskuussa tapahtuvan muuton jälkeen seurantatutkimuksella. Seurantatutkimuksen ensimmäisiä tuloksia on luvassa noin reilun vuoden kuluttua.

Tutkijahotellin rakennuttajana on Espoon kaupunki, ja hanke on toteutettu yhteistyössä VTT:n ja Espoon kaupungin kanssa sekä tutkijahotellin suunnitteluryhmän kanssa.

CO2-raportti

Bookmark and Share






16


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

1 vko   |   2 vko   |   1 kk   |   3 kk

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nokia
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska