Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Torstai 20.09.2018


Anne Tolvanen:

Terve luonto osaksi maankäyttöä


01.03.2017 08:15

Ihminen hyötyy terveestä ja monimuotoisesta luonnosta. Luontoarvojen huomioimiselle maankäytössä löytyy tietoa ja keinoja ja nyt on aika siirtää ne käytäntöön.

Hyviä uutisia: terveen ja monimuotoisen luonnon merkitys ihmisen hyvinvoinnille tunnistetaan. Tiedämme, että elinympäristöjen ennallistamisella voidaan torjua ilmastonmuutosta ja aavikoitumista, parantaa ihmisten elinolosuhteita sekä ehkäistä heikentyneen ympäristön aiheuttamaa inhimillistä kärsimystä, ristiriitoja ja niistä aiheutuvaa muuttoliikettä.

Lisää hyviä uutisia: terveen luonnon merkityksestä ja elinympäristöjen ennallistamisesta keskustellaan, kirjoitetaan ja sovitaan paljon. Uunituoreimpana esimerkkinä kaksi Luken toimittamaa kansainvälistä erikoisjulkaisua, joissa pohditaan, kuinka luonnon monimuotoisuus voitaisiin turvata samalla kun luonnonvarojen käyttö tehostuu. Sekä Meksikossa joulukuussa 2016 järjestetty jättimäinen biodiversiteettikonferenssi, jossa myös Suomen edustajat olivat mukana neuvottelemassa käytännön toimenpiteistä luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi.

Strategiat ja käytäntö elävät omaa elämäänsä

Huonompia uutisia: terve toimiva luonto ja lajiston sekä elinympäristöjen monimuotoisuus jäävät vain kauniiksi tavoitteiksi käytännön toiminnassa. Jo nyt voi alkaa päätellä, ettei esimerkiksi EU:n biodiversiteettistrategia 2020:n asettamia tavoitteita saavuteta - kuten ei ammoin saavutettu myöskään biodiversiteettistrategia 2010:n tavoitteita.

Miksi näin? Onko biodiversiteettistrategioilla liian kunnianhimoiset tavoitteet? Mietittiinkö samanaikaisia tarpeita päästä eroon talouden taantumasta? Esimerkiksi EU:n biotalousstrategia pyrkii tehostamaan uusiutuvien luonnonvarojen käyttöä ja EU:n raaka-ainestrategia mineraalivarojen käyttöä. Huolimatta näiden toimintaohjelmien ympäristö- ja kestävyysnäkökohdista, niillä on lähes väistämättä heikentävä vaikutus luonnon monimuotoisuuteen.

Jos strategioilla on ristiriitaiset tavoitteet, on lähes selvää, että talous voittaa luonnon. Pitäisikö siis muuttaa strategioita vai itse toimintaa, jotta ristiriita vähenee?

Luontoarvojen kytkeminen osaksi kaikkea maankäyttöä

Kun eri maankäyttömuotojen ekologisia, taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia arvioidaan samanaikaisesti, saadaan kokonaisvaltainen kuva keskenään sovussa olevista ja toisaalta vaikutuksiltaan ristiriitaisista maankäyttömuodoista. Näin selkeästi ristiriitaiset käyttömuodot, kuten esimerkiksi luonnonsuojelu ja kaivostoiminta, voidaan sijoittaa suunnittelussa toisistaan erilleen.

Vaikuttaa helpolta, mutta nämäkin rajat ovat hämärtymässä, koska paine taloudellisesti tuottavalle toiminnalle kasvaa. Yhä useammin tulee esiin tarve myös luonnonympäristöjen monikäytölle, jossa samanaikaisesti huolehditaan sekä raaka-aineen tuotannosta että luonnon muista arvoista, kuten monimuotoisuudesta, luonnontuotteista ja virkistysympäristöstä. Onko tämä oikeasti mahdollista?

Metsien hoidossa monikäyttö ja talousmetsien luonnonhoito on tunnettu aiheina jo pitkään, mutta nekin tarvitsevat vielä jalansijaa käytännön toiminnassa, jotta edulliset vaikutukset luontoon alkaisivat näkyä. Sen sijaan soiden energiakäyttö ja kaivostoiminta nähdään edelleen täysin ristiriitaisena luontoarvojen kanssa.

Maailmalta löytyy kuitenkin jo esimerkkejä, jossa rahoitusta on ohjattu ennaltaehkäiseviin toimiin ja tehokkaaseen luonnon ennallistamiseen. Silloin nämäkin maankäyttömuodot on saatu luontoystävällisemmiksi - ja sitä kautta hyväksyttävämmiksi.

Meilläkin voitaisiin suunnata nykyistä isompi rahoitusosa luonnon- tai mineraalivarojen avulla saavutetusta taloudellisesta hyödystä luontoympäristöjen turvaamiseen ja ennallistamiseen. Jos terve ja toimiva luonto sisällytettäisiin osaksi kaikkea maankäyttöä, ehkäpä 15 prosenttia tavoitteita ei tarvitsisi jatkossa edes laatia.


Kirjoittaja Anne Tolvanen toimii metsien monikäytön ekologian professorina Lukessa.

Kirjoitus on julkaistu Luonnonvarakeskuksen sivuilla tammikuussa 2017.

Kuva: Luke

Bookmark and Share






¬ŅQui√©nes son los responsables de afrontar el cambio clim√°tico?

Source: Infobae - El cambio clim√°tico es probablemente el mayor desaf√≠o ambiental y social que enfrenta la humanidad, y que fue generado por el ser humano. Es un problema global que se resuelve en forma global, en donde existen muchos matices que hacen dif√≠cil el consenso entre los pa√≠ses respecto a las decisiones que deben tomarse. Sin embargo, todos reconocen el siguiente principio como marco de discusi√≥n: principio de responsabilidades comunes pero diferenciadas. Este principio reconoce que todos los pa√≠ses tienen responsabilidad com√ļn de solucionar el problema, aunque no todos en el mismo nivel y grado, ya que hist√≥ricamente los pa√≠ses desarrollados han contaminado m√°s a efecto de construir sus econom√≠as que aquellos que est√°n en v√≠as de desarrollo. Y no todos los pa√≠ses tienen la misma capacidad y recursos para enfrentar la problem√°tica.

Consecuencias del cambio clim√°tico en los peces

Source: El tiempo - Una subida de 2¬įC altera la metilaci√≥n del ADN y la expresi√≥n de genes claves para la supervivencia y el desarrollo. Este estudio ofrece una nueva visi√≥n sobre las consecuencias del cambio clim√°tico en los peces a trav√©s de modificaciones epigen√©ticas en todo el genoma

Could evaporation be the next renewable energy?

Source: Reuters - Wind and solar power are growing as sustainable alternatives to fossil fuels, but storing renewable energy through the night, when the sun isn?t shining, or when no wind is rotating the turbines, remains a hurdle.

Figueres: ?Estados Unidos pierde competitividad saliendo del Acuerdo de París?

Source: EFE Verde - La ex secretaria de cambio climático de la ONU que alcanzó el Acuerdo de París y actual directora del proyecto Misión 2020, Christiana Figueres, subraya que EE.UU. "se queda rezagado y pierde competitividad" abandonando el Acuerdo de París y cediendo a otros países el liderazgo de la economía baja en carbono.

Reducir la deforestación e incrementar captura de CO2 en el suelo, una estrategia climática y de seguridad alimentaria

Source: El Peri√≥dico - Las pol√≠ticas clim√°ticas que se centran en la agricultura y los bosques podr√≠an llevar al aumento de los precios de los alimentos, pero reducir la deforestaci√≥n e incrementar la captura de carbono en la agricultura podr√≠a reducir significativamente las emisiones de gases de efecto invernadero, evitando riesgos para la seguridad alimentaria, seg√ļn un nuevo estudio publicado en 'Environmental Research Letters'.

Kunnat CO2-raportissa

Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hamina
Hankasalmi
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Järvenpää
Kaarina
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Kärkölä
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Naantali
Nakkila
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylivieska
Ylöjärvi
√Ą√§nekoski







Etelä-Suomen Lääni Länsi-Suomen lääni Itä-Suomen lääni Oulun lääni Lapin lääni