Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Maanantai 18.02.2019

Blogi

Anne Tolvanen:

Terve luonto osaksi maankäyttöä


01.03.2017 08:15

Ihminen hyötyy terveestä ja monimuotoisesta luonnosta. Luontoarvojen huomioimiselle maankäytössä löytyy tietoa ja keinoja ja nyt on aika siirtää ne käytäntöön.

Hyviä uutisia: terveen ja monimuotoisen luonnon merkitys ihmisen hyvinvoinnille tunnistetaan. Tiedämme, että elinympäristöjen ennallistamisella voidaan torjua ilmastonmuutosta ja aavikoitumista, parantaa ihmisten elinolosuhteita sekä ehkäistä heikentyneen ympäristön aiheuttamaa inhimillistä kärsimystä, ristiriitoja ja niistä aiheutuvaa muuttoliikettä.

Lisää hyviä uutisia: terveen luonnon merkityksestä ja elinympäristöjen ennallistamisesta keskustellaan, kirjoitetaan ja sovitaan paljon. Uunituoreimpana esimerkkinä kaksi Luken toimittamaa kansainvälistä erikoisjulkaisua, joissa pohditaan, kuinka luonnon monimuotoisuus voitaisiin turvata samalla kun luonnonvarojen käyttö tehostuu. Sekä Meksikossa joulukuussa 2016 järjestetty jättimäinen biodiversiteettikonferenssi, jossa myös Suomen edustajat olivat mukana neuvottelemassa käytännön toimenpiteistä luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi.

Strategiat ja käytäntö elävät omaa elämäänsä

Huonompia uutisia: terve toimiva luonto ja lajiston sekä elinympäristöjen monimuotoisuus jäävät vain kauniiksi tavoitteiksi käytännön toiminnassa. Jo nyt voi alkaa päätellä, ettei esimerkiksi EU:n biodiversiteettistrategia 2020:n asettamia tavoitteita saavuteta - kuten ei ammoin saavutettu myöskään biodiversiteettistrategia 2010:n tavoitteita.

Miksi näin? Onko biodiversiteettistrategioilla liian kunnianhimoiset tavoitteet? Mietittiinkö samanaikaisia tarpeita päästä eroon talouden taantumasta? Esimerkiksi EU:n biotalousstrategia pyrkii tehostamaan uusiutuvien luonnonvarojen käyttöä ja EU:n raaka-ainestrategia mineraalivarojen käyttöä. Huolimatta näiden toimintaohjelmien ympäristö- ja kestävyysnäkökohdista, niillä on lähes väistämättä heikentävä vaikutus luonnon monimuotoisuuteen.

Jos strategioilla on ristiriitaiset tavoitteet, on lähes selvää, että talous voittaa luonnon. Pitäisikö siis muuttaa strategioita vai itse toimintaa, jotta ristiriita vähenee?

Luontoarvojen kytkeminen osaksi kaikkea maankäyttöä

Kun eri maankäyttömuotojen ekologisia, taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia arvioidaan samanaikaisesti, saadaan kokonaisvaltainen kuva keskenään sovussa olevista ja toisaalta vaikutuksiltaan ristiriitaisista maankäyttömuodoista. Näin selkeästi ristiriitaiset käyttömuodot, kuten esimerkiksi luonnonsuojelu ja kaivostoiminta, voidaan sijoittaa suunnittelussa toisistaan erilleen.

Vaikuttaa helpolta, mutta nämäkin rajat ovat hämärtymässä, koska paine taloudellisesti tuottavalle toiminnalle kasvaa. Yhä useammin tulee esiin tarve myös luonnonympäristöjen monikäytölle, jossa samanaikaisesti huolehditaan sekä raaka-aineen tuotannosta että luonnon muista arvoista, kuten monimuotoisuudesta, luonnontuotteista ja virkistysympäristöstä. Onko tämä oikeasti mahdollista?

Metsien hoidossa monikäyttö ja talousmetsien luonnonhoito on tunnettu aiheina jo pitkään, mutta nekin tarvitsevat vielä jalansijaa käytännön toiminnassa, jotta edulliset vaikutukset luontoon alkaisivat näkyä. Sen sijaan soiden energiakäyttö ja kaivostoiminta nähdään edelleen täysin ristiriitaisena luontoarvojen kanssa.

Maailmalta löytyy kuitenkin jo esimerkkejä, jossa rahoitusta on ohjattu ennaltaehkäiseviin toimiin ja tehokkaaseen luonnon ennallistamiseen. Silloin nämäkin maankäyttömuodot on saatu luontoystävällisemmiksi - ja sitä kautta hyväksyttävämmiksi.

Meilläkin voitaisiin suunnata nykyistä isompi rahoitusosa luonnon- tai mineraalivarojen avulla saavutetusta taloudellisesta hyödystä luontoympäristöjen turvaamiseen ja ennallistamiseen. Jos terve ja toimiva luonto sisällytettäisiin osaksi kaikkea maankäyttöä, ehkäpä 15 prosenttia tavoitteita ei tarvitsisi jatkossa edes laatia.


Kirjoittaja Anne Tolvanen toimii metsien monikäytön ekologian professorina Lukessa.

Kirjoitus on julkaistu Luonnonvarakeskuksen sivuilla tammikuussa 2017.

Kuva: Luke

Bookmark and Share






3


Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa
Hanna Hakko:
Hanasaari suljetaan - seuraavaksi Suomen ja maailman muut fossiilivoimalat
Oras Tynkkynen:
Miksi en taputtanut Malesialle

Lisää blogeja >>

1 vko   |   2 vko   |   1 kk   |   3 kk

¿Quiénes son los responsables de afrontar el cambio climático?

Source: Infobae - El cambio climático es probablemente el mayor desafío ambiental y social que enfrenta la humanidad, y que fue generado por el ser humano. Es un problema global que se resuelve en forma global, en donde existen muchos matices que hacen difícil el consenso entre los países respecto a las decisiones que deben tomarse. Sin embargo, todos reconocen el siguiente principio como marco de discusión: principio de responsabilidades comunes pero diferenciadas. Este principio reconoce que todos los países tienen responsabilidad común de solucionar el problema, aunque no todos en el mismo nivel y grado, ya que históricamente los países desarrollados han contaminado más a efecto de construir sus economías que aquellos que están en vías de desarrollo. Y no todos los países tienen la misma capacidad y recursos para enfrentar la problemática.

Consecuencias del cambio climático en los peces

Source: El tiempo - Una subida de 2°C altera la metilación del ADN y la expresión de genes claves para la supervivencia y el desarrollo. Este estudio ofrece una nueva visión sobre las consecuencias del cambio climático en los peces a través de modificaciones epigenéticas en todo el genoma

Could evaporation be the next renewable energy?

Source: Reuters - Wind and solar power are growing as sustainable alternatives to fossil fuels, but storing renewable energy through the night, when the sun isn?t shining, or when no wind is rotating the turbines, remains a hurdle.

Figueres: ?Estados Unidos pierde competitividad saliendo del Acuerdo de París?

Source: EFE Verde - La ex secretaria de cambio climático de la ONU que alcanzó el Acuerdo de París y actual directora del proyecto Misión 2020, Christiana Figueres, subraya que EE.UU. "se queda rezagado y pierde competitividad" abandonando el Acuerdo de París y cediendo a otros países el liderazgo de la economía baja en carbono.

Reducir la deforestación e incrementar captura de CO2 en el suelo, una estrategia climática y de seguridad alimentaria

Source: El Periódico - Las políticas climáticas que se centran en la agricultura y los bosques podrían llevar al aumento de los precios de los alimentos, pero reducir la deforestación e incrementar la captura de carbono en la agricultura podría reducir significativamente las emisiones de gases de efecto invernadero, evitando riesgos para la seguridad alimentaria, según un nuevo estudio publicado en 'Environmental Research Letters'.

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska