Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Sunnuntai 07.06.2020

Lnsi-Suomen lni

Tampere pyrkii hiilineutraaliksi kaupungiksi


24.05.2010 18:28

Tampere haluaa eroon ilmastoa lämmittävistä fossiilisista polttoaineista vuoteen 2050 mennessä. Tampereen kaupunki ja Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra ovat käynnistäneet laaja-alaisen ECO2 - Ekotehokas Tampere 2020 -hankkeen, jonka tavoitteena on kehittää vähähiilistä ja hiilineutraalia kaupunkisuunnittelua.

Tampere lämpiää ja saa sähkönsä tänä päivänä noin 90-prosenttisesti maakaasusta ja turpeesta. Jos tänään julkistetut tavoitteet toteutuvat, vuonna 2040 kaupungin omistama Tampereen Sähkölaitos Oy tuottaa lämpöä ja sähköä asukkaille lähes 90-prosenttisesti uusiutuvalla energialla.

- Uusiutuvasta energiasta noin kaksi kolmasosaa olisi metsähaketta ja muuta puuenergiaa, jota toivomme saavamme omasta ja lähimaakuntien metsistä, sanoi Tampereen pormestari Timo P. Nieminen ECO2-hankkeen avaustilaisuudessa Tampereella perjantaina. Muita merkittäviä energialähteitä olisivat tuulivoima, jäteveden lämmöstä, jätelietteestä ja jätteiden poltosta saatava energia. Näitä Tampere aikoo hyödyntää suunnitteilla olevassa keskusjäteveden puhdistamossa ja Tammervoima-hyötyjätevoimalassa.

- Energialaitoksemme uudistaminen niin, että voimme nostaa uusiutuvan energian osuuden 30 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä, maksaa investointeina 220 - 250 miljoonaa euroa, sanoi pormestari Nieminen.

- Odotamme valtiovallalta tukea uusiutuvan energian tukipaketista näihin suurinvestointeihin.

Suurimmat kaupunkiseudut ovat avainasemassa yhdyskuntien energiankäytön ja kasvihuonekaasujen vähentämisessä. Yhdyskunnat vastaavat yli 40 prosentista energiankäytöstä ja yli 30 prosentista kaikista kasvihuonekaasupäästöistä. Kasvavilla kaupunkiseuduilla on tärkeä rooli olla näyttämässä Suomelle suuntaa kohti hiilineutraalia kehitystä. Toimenpiteitä tarvitaan mm. yhdyskuntarakenteiden jatkuvan hajautumisen pysäyttämiseksi, rakentamisen edistämiseksi kaupunkien sisällä, julkisen ja kevyen liikenteen toimintaedellytysten parantamiseksi, energiatehokkaan uudisrakentamisen ja korjaamisen vauhdittamiseksi sekä asukkaiden ja yritysten kannustamiseksi toimintaan.

- Sitran Energiaohjelma on mukana useissa valtakunnallisesti ja paikallisesti merkittävissä hankkeissa kannustamassa energian käytön vähentämiseen. Tampere on mukana myös kansainvälisissä ympäristöaloitteissa. Jo Ilmankos-hanke osoitti osaltaan tamperelaisten halua mennä eteenpäin. Tampereella onkin erinomainen mahdollisuus nousta kansalliseksi ja kansainväliseksi esimerkiksi, toteaa johtaja Jukka Noponen Sitran Energiaohjelmasta.

Rakentajia kannustetaan energiatehokkuuteen

Tampere ei pääse hiilineutraalin kaupungin tavoitteeseen pelkästään energialaitoksen polttoainetta vaihtamalla, sillä kaupunki kasvaa noin 2000 asukkaan vuosivauhtia. Energiankasvun taittamiseksi pyritään energiatehokkuutta lisäämään mm. kannustamalla rakennusyhtiöitä energiaa säästävään rakentamiseen ja peruskorjaukseen.

- Tampere sitoutuu rakentamaan kaikki uudet kiinteistönsä A-energialuokan tasoon ja haastamme mukaan kaikki yksityiset rakentajat, sanoi pormestari Nieminen.

- Lisäksi liitämme jatkossa peruskorjauksiin aina energiatehokkuuden parantamisen. Se on tärkeää, koska Tampereella on erittäin paljon kerrostaloalueita ja myös pientaloalueita peruskorjausiässä. Jos tätä mahdollisuutta ei nyt käytetä hyväksi, seuraava tulee vasta muutaman vuosikymmenen päästä.

ECO2-hankkeessa kehitetään energiatehokasta rakentamista eri muodoissa. Tampereen Vuoreksen asuntomessuille 2012 kannustetaan rakentajia tonttivuokra-alennuksen voimin kehittämään passiivi- ja nollaenergiataloja ja ottamaan käyttöön uusiutuvaa energiaa. Vuorekseen kaavaillaan Suomen suurinta aurinkoenergian keskittymää ja myös puukerrostalojen aluetta suunnitellaan Koukkujärven alueelle.

Asukkaita houkutellaan energiaremontteihin kilpailuilla. Vuoden paras energiaremontti ja vähiten energiaa kuluttava uudistalo palkitaan.

Tampereen keskustaan junaradan päälle suunniteltu Keskusareena ja liiketalojen kortteli aiotaan toteuttaa energiatehokkaan rakentamisen esimerkkikohteeksi. Tampereelle nousee ensi vuonna myös Suomen ensimmäisen passiivienergiapäiväkoti, joka hyödyntää aurinkoenergiaa.

Myös liikenteen päästöjä pyritään hillitsemään. Tampere on tehnyt periaatepäätöksen kehittää raideliikennettä bussien rinnalle. Lähijunien ja katuraitiotien toivotaan houkuttelevan auton käyttäjiä joukkoliikenteen kyytiin. Ensimmäistä raidelinjaa aletaan tänä vuonna suunnitella Hervannasta keskustaan.

- ECO2-hanke koordinoi ja kokoaa yhteen kaupunkikehityksen toimijoita ja edistää uusia menettelytapoja, kuten asuinalueiden hiilijalanjäljen laskentaa, ekotehokasta liikkumista ja uusiutuvien energiamuotojen hajautettua tuottamista, sanoi ECO2-hankkeen johtaja Pauli Välimäki.

Uutta hankkeessa on Välimäen mukaan myös se, että tavoitteet on asetettu kaupungin ylimmässä johdossa ja niitä toteutetaan yhdessä kaikkien energia- ja ilmastokehitykseen vaikuttavien toimijoiden kanssa.

- Haemme ensi sijassa hyviksi havaittuja käytäntöjä, joita sovellamme mahdollisimman laajasti. Silloin ilmastotekojen vaikuttavuus on suuri. Toiseksi haemme myös innovaatioita ja uusia pilotteja, koska ne näyttävät tulevaisuudelle suuntaa ja auttavat kehittämään kaupungin toimintatapoja hiilineutraalimmaksi.

CO2-raportti

Bookmark and Share






16


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

1 vko   |   2 vko   |   1 kk   |   3 kk

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nokia
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska