Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Torstai 20.02.2020

Etel-Suomen lni

Suomen ensimmäinen sähköautojen katulatauspiste avattiin Helsingissä


16.12.2009 16:52

Helsingin Energian sähköauton latauspiste Kampissa Runeberginkatu 1.

Kuva: Helen

Helsingin Energia avasi Suomen ensimmäisen sähköautojen katulatauspisteen Helsingin Kampissa. Ensimmäiseksi lataajaksi kurvasi Peugeotin uudella sähköautolla toimitusjohtaja Seppo Ruohonen.

Ensimmäisen julkisen latauspisteen lisäksi Helsingin Energia on ottanut käyttöön myös ensimmäiset sähköautonsa: kaksi Peugeotia, Expert ja Expert Tepee, alkavat liikkua Helsingissä normaaleissa työajoissa. Autot omistaa Helsingin Energian autokumppani Easy Km Oy, joka on rahoittanut asiakkailleen ensimmäisen sukupolven sähköautoja jo 1990-luvun alkupuolelta lähtien.

Autovalmistajakin on tosissaan sähköautoistumisen suhteen.

- Uskomme siihen, että sähköautot yleistyvät ja aiomme olla kehityksessä etunenässä. Yhteishanke Helsingin Energian kanssa on meille erinomainen avaus Suomessa, kertoo maailman johtaviin sähköautonvalmistajiin kuuluvan Peugeotin Suomen maahantuojan, Maan Auto Oy:n toimitusjohtaja Vesa Tikka.

Sähköautoistuminen on mahdollisuus myös latausteknologiaa valmistaville yrityksille. Suomalainen Ensto on toimittanut latauspisteen Helsingin Energialle ja tähtää lataustuotteillaan kansainvälisille markkinoille.

- Tämä on meille pilottiasennus, jolla kehitysalustamme toimivuuttatestataan käytännössä ennen laajempaa kaupallistamista. Ratkaistavana on standardointiin liittyviä kysymyksiä, myös lataamisen maksamiseen onmonia vaihtoehtoja, Enston teknologiapäällikkö Matti Rae sanoo.

Enston Helsingin Energialle toimittamassa pilottiratkaisussa kokeillaan kännykkäohjausta ja kerätään kokemuksia julkisen latauspaikan toiminnasta jatkokehityksen pohjaksi. Ensimmäisten kuukausien ajan lataaminen tosin on ilmaista, ja kaikki Suomen sähköautoilupioneerit ovatkin tervetulleita "tankkaamaan".

- Jotta sähköautot voivat yleistyä, niille pitää olla latauspisteitä. Tämä on pilottihanke, jolla testataan lataustoimintaa. Tavoitteemme on luoda tilanne, jossa pystymme hyvinkin nopeasti tuottamaan sähköautojen latauspalveluita isossa mittakaavassa, kertoo Helsingin Energian kehityspäällikkö Jussi Palola.

Millainen on sähköautojen Helsinki vuonna 2030?

Helsingin Energia, Peugeot, Easy Km Oy ja Teknillinen Korkeakoulu ovat löytäneet toisensa Helsingin sähköautoinfrastruktuurihankkeessa. Konkreettisten toimien lisäksi työryhmä on pohtinut Helsingin sähköautoistumisen edellytyksiä ja mahdollisuuksia.

Työryhmän vaihtoehtoisissa kehitysmalleissa Helsingissä ennustetaan olevan vähintään 75 000 sähköautoa vuoteen 2030 mennessä. Helsingin nykyinen autokanta on noin 250 000 autoa. Hurjimmassa mallissa autoja olisi peräti 170 000 ja näiden väliin asettuvassa perusskenaariossa sähköautojen määrä ylittää nippa nappa 100 000 auton rajan.

Sähköautoistumisella on erittäin huomattava vaikutus kaupunkiliikenteen päästöihin. Myös kaupunki-ilman laatu paranisi merkittävästi ja liikenteen melu vähenisi.

- Ennustaminen on vaikeaa, mutta kaikki edellytykset Helsingin yllättävänkin nopealle sähköautoistumiselle ovat olemassa. Paljon riippuu toimista, joita tehdään sähköautojen yleistymisen edistämiseksi. Ihan ensin tarvitaan latauspisteiden verkosto ja sitten sähköautoilua suosivia päätöksiä, Jussi Palola tiivistää.

CO2-raportti

Bookmark and Share






7


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

1 vko   |   2 vko   |   1 kk   |   3 kk

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nokia
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska