Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Torstai 09.07.2020

Ilmastouutisia

Suomalaistutkijat tekivät historiaa: pohjoisen pallonpuoliskon lumen määrä pystytään nyt selvittämään luotettavasti


03.06.2020 08:16

Kuluvana talvena lumipeitteen laajuus on ollut merkittävästi keskimääräistä pienempi varsinkin Euroopassa.

Kuva: Flickr/ezioman

Ilmatieteen laitoksen tutkijat ovat ensimmäistä kertaa maailmassa määrittäneet luotettavasti pohjoisen pallonpuoliskon vuotuisen lumimassan määrän ja lumipeitteen muutokset vuosina 1980–2018. Nature-tiedelehdessä julkaistusta tutkimuksesta selviää, että lumen massa on tutkitulla ajanjaksolla pysynyt Euraasiassa samana ja pienentynyt Pohjois-Amerikassa, vaikka lumipeitteen laajuus on samanaikaisesti pienentynyt kummallakin manneralueella.

Lumen määrää ja siinä tapahtuvia muutoksia selvitetään satelliittihavaintojen ja maanpinnalta tehtyjen mittausten avulla. Aiemmin eri menetelmillä saadut arviot lumen määrästä pohjoisilla leveyspiireillä ovat vaihdelleet niin suuresti, että lumen määrästä ei ole pystytty saamaan yhtenäistä ja luotettavaa kokonaiskuvaa. Ilmatieteen laitoksen tutkijat kehittivät menetelmän, joilla eri havaintojen virhemarginaaleja saadaan pienennettyä.

"Menetelmän avulla eri havainnot voidaan yhdistää ja lumen määrästä saadaan tarkempaa tietoa kuin koskaan aiemmin. Aiempi huomattavan suuri 33 prosentin epävarmuus lumen määrässä on pienentynyt arvoon 7,4 prosenttia", sanoo artikkelin pääkirjoittaja, Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Jouni Pulliainen.

Lumipeitteen määrä ja sen muutokset vaikuttavat esimerkiksi ilmastojärjestelmään ja makean veden varantoihin. Tarkempien tietojen avulla kausittaisen lumen merkitystä hiilidioksidin ja metaanin kiertoon sekä vesivaroihin voidaan arvioida aiempaa paremmin. Tietojen avulla voidaan myös parantaa sääennusteiden laatua ja saada tarkempaa tietoa tulvariskeistä. Lisäksi tarkempaa historiallista aikasarjaa voidaan käyttää ilmastomallien luotettavuuden analysointiin ja edelleen kehittämiseen.

Lumen massa on pysynyt samana, mutta lumipeitteen laajuus on pienentynyt

Tutkijat havaitsivat, että lumen massa ei ole juurikaan vähentynyt 40 vuoden aikana pohjoisella pallonpuoliskolla, kun tarkastellaan lumen vuotuista enimmäismäärää helmi-maaliskuun vaihteessa.

Lumipeitteen laajuus on kuitenkin samalla aikavälillä pienentynyt merkittävästi etenkin loppukeväästä. Lumipeitteen laajuuden muutos näkyy sekä koko pohjoisen pallonpuoliskon mittakaavassa että arktisilla alueilla.

"Arviot lumimäärän maailmanlaajuisesta ja alueellisista kehitystrendeistä ovat olleet aiemmin vain suuntaa-antavia. Tulokset osoittavat, että sateiden määrä on kasvanut pohjoisilla alueilla, etenkin Aasian pohjoisosissa", Jouni Pulliainen kertoo.

Pohjoisilla alueilla, joilla sateet tulevat talvisin pääsääntöisesti edelleen lumena, lumen massa on pysynyt samana tai jopa kasvanut.

Etelämmässä, jossa sateet tulevat myös talvisin vetenä, sekä lumipeitteen laajuus että lumen massa ovat pienentyneet.

Tänä talvena lunta on pohjoisessa keskimääräistä enemmän

Kuluvana talvena lumipeitteen laajuus on ollut merkittävästi keskimääräistä pienempi varsinkin Euroopassa. Euroopassa lumiraja on ollut satoja, paikoin jopa tuhansia, kilometrejä normaalia pohjoisempana. Toisaalta Euroopan ja Euraasian pohjoisimmissa osissa lunta on ollut merkittävästi keskimääräistä enemmän.

Myös Pohjois-Amerikassa lumen määrä on pohjoisilla leveyspiireillä ollut keskimääräistä suurempi. Alkutalvesta alueella oli lukuisia suuria lumimyrskyjä, jotka toivat alueelle kerralla suuren määrän lunta.

"Lumiraja on koko maapallolla ollut tänä talvena ollut pohjoisempana kuin normaalisti, samalla kun pohjoisilla leveyspiireillä lunta on monin paikoin selvästi enemmän kuin keskimääräisinä vuosina", summaa Ilmatieteen laitoksen ryhmäpäällikkö, Nature-artikkelin kanssakirjoittaja Kari Luojus.

Ilmatieteen laitos/CO2-raportti

Bookmark and Share






23


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nokia
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska