Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Tiistai 19.06.2018


Suomalaisten ympäristötietoisuus siirtyy hitaasti sanoista tekoihin


30.06.2017 10:28

Ympäristön puolesta kannattaa toimia, vaikka muut eivät näin tekisikään. Näin ajattelee yli puolet Sitran tuoreen, Resurssiviisas kansalainen -kyselytutkimuksen vastaajista.

Valtaosa pitää toimimista ympäristöä säästäen tärkeänä jo esimerkin vuoksi, kertoo Sitran teettämä tuore kyselytutkimus. Suomalaisten ympäristötietoisuus siirtyy kuitenkin vielä hitaasti sanoista tekoihin.

Ympäristön puolesta kannattaa toimia, vaikka muut eivät näin tekisikään. Näin ajattelee yli puolet Sitran tuoreen, Resurssiviisas kansalainen -kyselytutkimuksen vastaajista. Lisäksi 72 prosenttia on sitä mieltä, että toimiminen ympäristöä säästävästi on tärkeää jo esimerkin vuoksi. Suomalaisten kestävään kuluttamiseen ja valintoihin liittyviä asenteita ja toimia kartoittanut tutkimus perustuu 2000 henkilön vastauksiin. Aineiston keräsi Kantar TNS huhtikuun aikana.

"On positiivinen uutinen, että suomalaiset arvottavat ympäristöstä huolehtimisen korkealle ja yksilön vastuu korostuu", sanovat johtavat asiantuntijat Anu Mänty ja Lari Rajantie Sitrasta. Mänty ja Rajantie työskentelevät Sitrassa Resurssiviisas kansalainen -avainalueella, jonka tavoitteena on innostaa suomalaisia tekemään kestäviä valintoja arjessa.

Suomessa 68 prosenttia kasvihuonekaasupäästöistä liittyy kotitalouksien kulutukseen. Kyselytutkimuksen mukaan kuitenkin hiukan alle puolet kertoo pyrkivänsä vastuullisiin valintoihin arjessa. Esimerkiksi 65 prosenttia vastaajista pitää jätteiden määrän vähentämistä tuotevalintojen kautta tärkeänä, mutta vain alle puolet vastaajista kertoo tekevänsä niin. Toinen ristiriita näkyy siinä, että vajaa puolet vastaajista pitää ympäristösertifioitujen tuotteiden suosimista tärkeänä, mutta vain kolmasosa kertoo todellisuudessa suosivansa niitä.

"Tulokset osoittavat, että ihmiset ovat hyvin tietoisia ympäristöön ja ekologiseen kestävyyteen liittyvistä asioista, mutta asenteet ja arvot siirtyvät hitaasti teoiksi", sanoo Rajantie. Rajantien mukaan ympäristöstä huolehtiminen on ihmisille tärkeää, mutta siihen liitetään usein niukkuus, uhrautuminen ja luopuminen. Arjen valintoja tehdessämme meitä houkuttelevat pikemminkin esimerkiksi helppous, terveellisyys, uutuus, sosiaaliset kontaktit tai rahan säästö.

"Jotta ihmiset muuttavat valintojaan tai käyttäytymistään, pitää ympäristöystävällisemmän vaihtoehdon olla parempi ja houkuttelevampi. Uusille, ekologisesti kestävämmille palveluille ja tuotteille on tilausta", Rajantie täsmentää.

Jakamistalous ei ole vielä lyönyt läpi

Maailmalla jakamistalous on kasvava ilmiö. Kyselytutkimuksen valossa näyttää kuitenkin siltä, ettei uusi, omistamisen sijaan käyttömahdollisuuteen keskittyvä jakamistalous ole vielä Suomessa lyönyt läpi - ainakaan asennetasolla. Vain 15 prosenttia vastaajista kertoo lisänneensä tavaroiden lainaamista muille, kun samaan aikaan yli puolet ei lainaa tai vuokraa tavaroita usein niiden omistamisen sijaan.

"Vaikka jakamistalouden kasvu perustuu pitkälti uusille verkossa toimiville palveluille, on ihmisten oma sosiaalinen panos vielä tärkeämpää. Eli jos ihmiset eivät ole kiinnostuneita jakamisesta ja näe siinä välittömiä hyötyjä, uuden ostaminen tuskin vähenee", perustelee Anu Mänty.

Männyn mukaan kiinnostusta tavaroiden ja palveluiden jakamiseen on, mutta tarvitaan enemmän edullisia, houkuttelevampia ja turvallisia palveluita, jotka ratkaisevat kuluttajan arkisia tarpeita.

Harva haluaa vähentää lomalentoja, mutta kesämökki voisi tuottaa energiaa

Lentämisellä on suuri vaikutus yksittäisen henkilön liikkumisen aiheuttamiin kasvihuonekaasupäästöihin. Lomia suunnitellessa ympäristönäkökulmat ovat kuitenkaan harvalla päällimmäisenä mielessä: vain viidennes vastanneista kertoo huomioivansa ympäristövaikutukset lomasuunnitelmia tehdessään.

Tutkimukseen osallistuneista yli neljännes omistaa tai on mukana omistamassa vapaa-ajan asuntoa. Heistä lähes puolet olisi valmis muuttamaan sen tuottamaan uusiutuvaa energiaa omaan käyttöön. Erityisesti 18-55 -vuotiaissa vastaajissa olisi eniten innokkuutta tähän.

Kyselyaineistosta tehdyn analyysin perusteella näyttää myös siltä, että vastaajien tyytyväisyydellä omaan elämäänsä ja kestävillä elämäntavoilla on vahva yhteys, mutta syy-seuraussuhteen suunta ei ole selvillä.

"Tyytyväisyydestä voi seurata kestävien elämäntapojen vahvistumista tai kestävistä elämäntavoista voi seurata tyytyväisyyden lisääntymistä. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että satsaamalla aineettomiin asioihin, onnellisuus lisääntyy", Mänty kertoo. Sitra julkaisee syksyllä kyselytutkimuksen aineistoon perustuvan laajemman selvityksen siitä, miten vahva yhteys kestävillä elämäntavoilla ja onnellisuudella on suomalaisten arjessa.

Sitra/ CO2-raportti

Bookmark and Share






22

 +4%  +1%   0%  +2%  +2%

Yhteensä kton CO2 ekv:
495
  - Maatalous:
22
%
  - Jätehuolto:
8
%
  - Lämmitys:
7
%
  - Kuluttajien sähkönkulutus:
11
%
  - Tieliikenne:
51
%
Asukasta kohden:
94
kg
Muutos edelliseen viikkoon:
 +1
%

ŅQuiťnes son los responsables de afrontar el cambio climŠtico?

Source: Infobae - El cambio climŠtico es probablemente el mayor desafŪo ambiental y social que enfrenta la humanidad, y que fue generado por el ser humano. Es un problema global que se resuelve en forma global, en donde existen muchos matices que hacen difŪcil el consenso entre los paŪses respecto a las decisiones que deben tomarse. Sin embargo, todos reconocen el siguiente principio como marco de discusiůn: principio de responsabilidades comunes pero diferenciadas. Este principio reconoce que todos los paŪses tienen responsabilidad comķn de solucionar el problema, aunque no todos en el mismo nivel y grado, ya que histůricamente los paŪses desarrollados han contaminado mŠs a efecto de construir sus economŪas que aquellos que estŠn en vŪas de desarrollo. Y no todos los paŪses tienen la misma capacidad y recursos para enfrentar la problemŠtica.

Consecuencias del cambio climŠtico en los peces

Source: El tiempo - Una subida de 2įC altera la metilaciůn del ADN y la expresiůn de genes claves para la supervivencia y el desarrollo. Este estudio ofrece una nueva visiůn sobre las consecuencias del cambio climŠtico en los peces a travťs de modificaciones epigenťticas en todo el genoma

Could evaporation be the next renewable energy?

Source: Reuters - Wind and solar power are growing as sustainable alternatives to fossil fuels, but storing renewable energy through the night, when the sun isn?t shining, or when no wind is rotating the turbines, remains a hurdle.

Figueres: ?Estados Unidos pierde competitividad saliendo del Acuerdo de ParŪs?

Source: EFE Verde - La ex secretaria de cambio climŠtico de la ONU que alcanzů el Acuerdo de ParŪs y actual directora del proyecto Misiůn 2020, Christiana Figueres, subraya que EE.UU. "se queda rezagado y pierde competitividad" abandonando el Acuerdo de ParŪs y cediendo a otros paŪses el liderazgo de la economŪa baja en carbono.

Reducir la deforestaciůn e incrementar captura de CO2 en el suelo, una estrategia climŠtica y de seguridad alimentaria

Source: El Periůdico - Las polŪticas climŠticas que se centran en la agricultura y los bosques podrŪan llevar al aumento de los precios de los alimentos, pero reducir la deforestaciůn e incrementar la captura de carbono en la agricultura podrŪa reducir significativamente las emisiones de gases de efecto invernadero, evitando riesgos para la seguridad alimentaria, segķn un nuevo estudio publicado en 'Environmental Research Letters'.

Kunnat CO2-raportissa

Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hamina
Hankasalmi
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Järvenpää
Kaarina
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Kärkölä
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Naantali
Nakkila
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylivieska
Ylöjärvi
√Ą√§nekoski







Etelä-Suomen Lääni Länsi-Suomen lääni Itä-Suomen lääni Oulun lääni Lapin lääni