Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Torstai 20.02.2020

Etel-Suomen lni

Sipooseen uusiutuvaa energiaa käyttävä hybridilaitos


27.08.2009 11:44

SOK:n uuden logistiikkakeskuksen energiaratkaisuksi on valittu lähes yksinomaan uusiutuvia ja hiilidioksidivapaita energiamuotoja käyttävä yhdistelmälaitos. Laitos tuottaa kaiken logistiikkakeskuksen vaatiman lämmitys- ja jäähdytysenergian.

Geo- ja bioenergiaa käyttävä hybridilaitos on suurin Suomessa toteutettu geoenergiaa hyödyntävä laitos. Aiemmin vastaavaa tekniikkaa on maassamme hyödynnetty vain pienessä mittakaavassa, ja lähin vastaavan mittaluokan laitos sijaitsee Oslossa.

Energiaratkaisun taustalla on selvitys, jossa Suomessa ensimmäisen kerran vertailtiin perusteellisesti ison laitoksen tarpeisiin soveltuvia energiaratkaisuja. Paraikaa ovat käynnissä neuvottelut yhdistelmälaitoksen toimittajasta.

SOK:n kiinteistöjohtaja Janne Rytkösen mukaan SOK on tehnyt energiaratkaisunsa pohjaksi ainutlaatuisen kehitystyön.

- Olemme olleet tienavaajia, sillä näin isoa, useaan uusiutuvaan energiamuotoon perustuvaa hybridilämmitysjärjestelmää ei ole aiemmin Suomessa suunniteltu eikä toteutettu. Tehty kehitystyö näkyy myös merkittävänä energiansäästönä ja erittäin pieninä hiilidioksidipäästöinä. Olemme siis ottaneet valtavan askeleen ympäristöystävällisyydessä.

Lämmitysenergiaa logistiikkakeskus käyttää suhteessa puolet vähemmän kuin tavallinen omakotitalo. Hiilidioksidipäästöissä ero on vielä suurempi: hybridilaitoksen ansiosta sen hiilidioksidipäästöt ovat suhteessa alle sadasosan omakotitalon päästöistä.

Vuodessa hybridilaitoksesta syntyy hiilidioksidia vain 400 tonnia, kun vastaavan energiamäärän tuottaminen kaukolämmöllä aiheuttaisi 6000 tonnin vuotuiset hiilidioksidipäästöt.

Hybridijärjestelmän takaisinmaksuaika on seitsemän vuotta pidempi kuin perinteisen kaukolämpöjärjestelmän, mutta sen jälkeen laitoksen toiminta on hyvin edullista.

Logistiikkakeskus vastaa kymmentä eduskuntataloa

Sipoon Bastukärriin vuonna 2012 valmistuvan logistiikkakeskuksen kokonaisinvestointi on noin 150 miljoonaa euroa. Rakennus on kooltaan noin 75 000 bruttoneliömetriä ja tilavuudeltaan yli miljoona bruttokuutiometriä. Sen koko vastaa kymmentä eduskuntataloa tai noin 2350 omakotitaloa.

Rakennuksen vuotuinen lämpöenergiantarve on noin 27 gigawattituntia, ja jäähdytysenergiaa sen arvioidaan käyttävän vajaat kaksi gigawattituntia vuodessa.

Logistiikkakeskuksen vaatimasta lämpöenergiasta noin puolet tuotetaan geoenergialla ja vajaat puolet pelleteillä tai muilla biopolttoaineilla. Öljyllä lämmöntarpeesta tuotetaan vain muutama prosentti. Laitoksen jäähdytykseen käytetään yksinomaan maaperästä saatavaa geoenergiaa.

Hybridilaitoksen geoenergiakenttä koostuu 150 kaivosta, joiden kunkin syvyys on 300 metriä. Kenttä muodostaa pitkäaikaisen energiavarannon, eräänlaisen energiapankin, jota hyödynnetään sekä lämmitykseen että jäähdytykseen. Pankkia ladataan kiinteistön ilmaisenergioilla ja kesäaikana aurinkoenergian keräimenä toimivalla pihalämmitysputkistolla.

Geologian tutkimuskeskuksen kanssa tehdyllä selvitystyöllä on varmistettu, että alueen energiakenttä ei ehdy ja että siitä saadaan taloudellisesti kannattava tuotto vuosikymmenien ajan.

Hybridijärjestelmän rakentamisesta saatuja tietoja ja kokemuksia hyödynnetään jatkossa myös muissa SOK:n hankkeissa. Yhdistelmälaitos on saanut Tekesin kehitystukea ja sille on haettu investointitukea työ- ja elinkeinoministeriöstä.

CO2-raportti.fi

Bookmark and Share






7


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

1 vko   |   2 vko   |   1 kk   |   3 kk

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nokia
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska