Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Tiistai 19.06.2018


Selvitys: Kivihiilikiellosta vuonna 2030 vaikutuksia vain muutamalle energiayhtiölle, kielto vuonna 2025 toisi merkittäviä kustannuksia usealle


04.04.2018 08:10

Kivihiilen energiakäytön kieltämisellä vuonna 2030 olisi kustannusvaikutuksia lähinnä Vaasassa ja Helsingissä, jossa se edellyttäisi korvausinvestointien aikaistamista.

Kuva: CO2-raportti.fi

Työ- ja elinkeinoministeriön tilaaman selvityksen mukaan kivihiilen käytön kieltäminen energiantuotannossa vuonna 2030 aiheuttaisi energiayhtiöille vain vähäisiä vaikutuksia. Tämä kuitenkin edellyttää, että biomassaa kivihiilen korvaamiseksi on saatavilla myös pääkaupunkiseudulle kohtuulliseen hintaan. Sen sijaan vuonna 2025 voimaan tullessaan kielto aiheuttaisi huomattavia taloudelliset vaikutuksia erityisesti Helsingissä, Vaasassa, Espoossa ja Vantaalla, ja kivihiiltä korvattaisiin biomassa lisäksi merkittävissä määrin myös kaasulla.

Pöyry Management Consulting Oy:n selvitys kivihiilen energiakäytön kieltämisen vaikutuksista luovutettiin asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaiselle 27.3.2018. Ministeri arvioi selvityksen tuloksia ja hankkeen jatkoaskelia luovutustilaisuuden tiedotteessaan.

Pöyry arvioi kivihiilen kiellon vaikutuksia erityisesti kaukolämpöverkoissa ja teollisuuskohteissa, joissa sitä on käytetty viime vuosina merkittäviä määriä. Isompia käyttökohteita on kahdeksalla paikkakunnalla, ja ne kattavat 90 prosenttia energiantuotannossa käytetystä kivihiilestä. Suurimpia näistä vuonna 2016 olivat Helsinki, Naantali, Espoo, Vantaa, Vaasa ja Lahti.

Kivihiilen energiakäytön kieltämisellä vuonna 2030 olisi kustannusvaikutuksia lähinnä Vaasassa ja Helsingissä, jossa se edellyttäisi korvausinvestointien aikaistamista. Muut kivihiiltä pääpolttoaineena käyttävät energiantuotantolaitokset arvioidaan korvattavan ennen vuotta 2030.

Kivihiilen energiakäytön kieltäminen vuonna 2025 aiheuttaisi merkittäviä vaikutuksia kaukolämmön tuotannossa erityisesti Vaasassa ja Helsingissä. Kielto vuonna 2025 aiheuttaisi lisäkustannuksia myös Espoossa, Vantaalla ja Turun seudulla, mutta huomattavasti vähemmän kuin Vaasassa ja Helsingissä. Kiellon yhteenlaskettu kokonaisvaikutus voisi selvityksessä käytettyjen oletusten perusteella nousta 200 miljoonaan euroon vuosina 2024-2033.

Arvion mukaan kivihiilen hintakilpailukyky heikkenee tulevaisuudessa. Sen kieltämisestä aiheutuisi kuitenkin yhtiöille kustannuksia ennenaikaisista korvausinvestoinneista, mahdollisesti korkeammista tuotantokustannuksista, nykyisten laitteistojen ennenaikaisesta käytöstä poistosta ja lisäinvestoinneista olemassa oleviin laitoksiin.

Kiellon taloudellisia vaikutuksia vähentää se, että kivihiiltä käyttävän lämmöntuotannon kapasiteetti laskee markkinaehtoisestikin merkittävästi vuoteen 2030 mennessä, korvausinvestointien ajoittuessa kuitenkin pääosin 2020-luvun loppupuoliskolle. Kivihiilen energiakäyttö vuonna 2016 oli 22 TWh, mutta vähenisi vuoteen 2025 mennessä arviolta 5-7 terawattituntiin ja olisi enää 3,5 TWh vuonna 2030. Kivihiiltä käyttävä kaukolämmöntuotantokapasiteetti laskisi vastaavasti 2 055 MW:stä, 1 100 megawattiin vuonna 2025 ja 480 megawattiin vuonna 2030.

Nykyisen hallitusohjelman mukaan kivihiilen käytöstä luovutaan energiantuotannossa 2020-luvun aikana. Kansallisen energia- ja ilmastostrategian mukaan nykyisen hallituskauden aikana valmistellaan hallituksen esitys laiksi, jolla säädetään siirtymäaika kivihiilen energiakäytöstä luopumiselle vuoteen 2030 mennessä. Ministeri Tiilikainen pyysi Pöyryä tarkastelemaan myös tilannetta, jossa kivihiilen käytöstä luovuttaisiin jo vuonna 2025.

Työ- ja elinkeinoministeriö/CO2-raportti

Bookmark and Share






22

 +4%  +1%   0%  +2%  +2%

Yhteensä kton CO2 ekv:
495
  - Maatalous:
22
%
  - Jätehuolto:
8
%
  - Lämmitys:
7
%
  - Kuluttajien sähkönkulutus:
11
%
  - Tieliikenne:
51
%
Asukasta kohden:
94
kg
Muutos edelliseen viikkoon:
 +1
%

ŅQuiťnes son los responsables de afrontar el cambio climŠtico?

Source: Infobae - El cambio climŠtico es probablemente el mayor desafŪo ambiental y social que enfrenta la humanidad, y que fue generado por el ser humano. Es un problema global que se resuelve en forma global, en donde existen muchos matices que hacen difŪcil el consenso entre los paŪses respecto a las decisiones que deben tomarse. Sin embargo, todos reconocen el siguiente principio como marco de discusiůn: principio de responsabilidades comunes pero diferenciadas. Este principio reconoce que todos los paŪses tienen responsabilidad comķn de solucionar el problema, aunque no todos en el mismo nivel y grado, ya que histůricamente los paŪses desarrollados han contaminado mŠs a efecto de construir sus economŪas que aquellos que estŠn en vŪas de desarrollo. Y no todos los paŪses tienen la misma capacidad y recursos para enfrentar la problemŠtica.

Consecuencias del cambio climŠtico en los peces

Source: El tiempo - Una subida de 2įC altera la metilaciůn del ADN y la expresiůn de genes claves para la supervivencia y el desarrollo. Este estudio ofrece una nueva visiůn sobre las consecuencias del cambio climŠtico en los peces a travťs de modificaciones epigenťticas en todo el genoma

Could evaporation be the next renewable energy?

Source: Reuters - Wind and solar power are growing as sustainable alternatives to fossil fuels, but storing renewable energy through the night, when the sun isn?t shining, or when no wind is rotating the turbines, remains a hurdle.

Figueres: ?Estados Unidos pierde competitividad saliendo del Acuerdo de ParŪs?

Source: EFE Verde - La ex secretaria de cambio climŠtico de la ONU que alcanzů el Acuerdo de ParŪs y actual directora del proyecto Misiůn 2020, Christiana Figueres, subraya que EE.UU. "se queda rezagado y pierde competitividad" abandonando el Acuerdo de ParŪs y cediendo a otros paŪses el liderazgo de la economŪa baja en carbono.

Reducir la deforestaciůn e incrementar captura de CO2 en el suelo, una estrategia climŠtica y de seguridad alimentaria

Source: El Periůdico - Las polŪticas climŠticas que se centran en la agricultura y los bosques podrŪan llevar al aumento de los precios de los alimentos, pero reducir la deforestaciůn e incrementar la captura de carbono en la agricultura podrŪa reducir significativamente las emisiones de gases de efecto invernadero, evitando riesgos para la seguridad alimentaria, segķn un nuevo estudio publicado en 'Environmental Research Letters'.

Kunnat CO2-raportissa

Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hamina
Hankasalmi
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Järvenpää
Kaarina
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Kärkölä
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Naantali
Nakkila
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylivieska
Ylöjärvi
√Ą√§nekoski







Etelä-Suomen Lääni Länsi-Suomen lääni Itä-Suomen lääni Oulun lääni Lapin lääni