Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Torstai 09.07.2020

Lnsi-Suomen lni

Ruokohelven viljelyä edistetään Keski-Suomessa


09.11.2009 10:27

Keski-Suomessa on tänä vuonna käynnistynyt hanke, jonka tavoitteena on ruokohelven viljelyn lisääminen polttoaineeksi maakunnan alueella. Potentiaalista käyttöä on jopa 8000–9000 ha viljelyalalle, kun nykyinen helpiala on 1400 ha.

Helpi on sekä viljelyn että polton kannalta ympäristöystävällinen lisäpolttoaine polttolaitoksille käytettäväksi pääpolttoaineiden kanssa seoksena.

Voimalaitokset hyötyvät myös päästökaupassa ruokohelven käytöstä, sillä helvellä voidaan korvata fossiilisia polttoaineita. Ruokohelpeä on tarkoitus käyttää muun muassa Jyväskylän Energian voimalaitoksissa.

Helven viljelymahdollisuudet hyvät Keski-Suomessa

Keski-Suomessa on huomattava määrä ylimääräistä peltoa, jota on luontevaa käyttää helven viljelyyn. Täysin viljelemätöntä peltoa on lähes 9000 ha. Lisäksi käytettävissä ovat noin 2500 hehtaarin kesantopellot. Keski-Suomen kokonaispeltopinta-ala on lähes 100 000 ha. Helpi sopii myös turvetuotannosta poistuneille suoalueille.

Kun rehuviljasta on ylituotantoa, markkinat ovat tukkoiset ja hinta alhainen, voi ruokohelpi tarjota järkevän vaihtoehdon viljelijöille. Myös eläintenpidon lopettaville tiloille tai osa-aikaisille viljelijöille helpi on vaihtoehto. Helven ostajat, kuten Vapo, ovat yleensä taanneet menekin viljelijöiden helvelle.

Ruokohelpi soveltuu viljeltäväksi useimmilla maalajeilla, mutta se menestyy parhaiten multa- ja turvemailla. Ruokohelpeä ei kannata laittaa aivan pienimmille peltolohkoille eikä kivisille ja metsäisille kuvioille. Helpikään ei tuota hyvää satoa ilman riittävää panostusta viljelyyn ja korjuuseen. Erityisesti viljelmän perustamiseen kannattaa satsata, koska samasta kasvustosta voidaan korjata satoa yli kymmenen vuotta.

Tuotanto tavallista viljelyä halvempaa

Ruokohelven viljelyn tuotantokustannukset ovat alhaisemmat ja työmäärä vähäisempi kuin viljojen viljelyssä. Verrattuna rehuohran viljelyyn ruokohelpi onkin kannattavampi vaihtoehto, kun huomioidaan kaikki kustannukset (työ-, kone-, rakennus-, yleis- ja pellon kustannukset). Helvestä saatava hinta hehtaaria kohti on Keski-Suomen oloissa tyypillisesti 100–200 €/ha. Tämä on pienempi kuin rehuohralla, 300–500 €/ha, mutta kannattavuuden kannalta olennaista on kuitenkin tulojen ja menojen erotus, mikä helvellä on suurempi.

Ruokohelven polttoainehankinta keskisuomalaisille voimalaitoksille -hanke sisältää koko helven tuotanto- ja toimitusketjun, jossa kehittämiskohteita ovat korjuu, varastointi ja toimitukset voimalaitokselle. Hanke kestää vuoteen 2011 saakka. Hankkeessa järjestetään viljelijätilaisuuksia ja neuvontakäyntejä, joiden tavoite on tiedon jakaminen helvestä. Hankkeen päärahoittajia ovat Keski-Suomen TE-keskus ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto. Muita rahoittajia ovat Jyväskylän Energia ja Vapo. Hankkeen toteuttavat VTT, ProAgria Keski-Suomi, MTT ja YTY-Konsultointi.

Hankkeessa tehdään myös kysely ruokohelven viljelyn kiinnostuksen kartoittamiseksi. VTT toivoo, että kaikki viljelijät vastaisivat kyselyyn.

CO2-raportti

Bookmark and Share






23


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

1 vko   |   2 vko   |   1 kk   |   3 kk

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nokia
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska