Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Maanantai 18.06.2018


Ruokaketjun hävikki suurta - ravitsemispalveluiden ruokahävikki pudonnut viidenneksen


28.09.2017 08:00

Ruokahävikkiä syntyy määrällisesti eniten kotitalouksissa (n. 30 % koko ketjun hävikistä).

Kuva: Pirkka.fi

Luonnonvarakeskuksen (Luke) Ravintolafoorumissa mitattu ruoan kokonaishävikki näyttää vähentyneen 20 prosenttia mukana olleilla toimialoilla. Suomalaisen ruokaketjun syömäkelpoinen ruokahävikki on 400-500 miljoonaa kiloa vuodessa. Koko ketjun hävikin vähentämiseksi selvitetään muun muassa lainsäädännön kehittämisen tarpeita ja keinoja hävikkimäärien seurantaan.

Ravintolafoorumissa selvitettiin valmistus- ja tarjoiluhävikkiä sekä asiakkaiden lautastähteiden määrää yhteensä 54 ravintolassa eri puolilla Suomea kahden viikon ajan. Ravintolatyypeistä mukana olivat koulut, päiväkodit, henkilöstö- ja opiskelijaravintolat sekä ammattioppilaitokset. Näissä ravintolatyypeissä ruoka tarjoillaan linjastosta, jossa hävikki on tutkimusten mukaan suuri.

Kokonaisruokahävikki on tutkituilla toimialoilla noin 17 prosenttia, ja se on pudonnut yli 3 prosenttiyksikköä verrattuna aiempaan Luken FOODSPILL-tutkimukseen. Luken tutkija Kirsi Silvennoinen on ilahtunut uusista saaduista tuloksista ravintola-alan toimijoiden kanssa.

- Hienoa että ravintoloissa hävikki on laskenut peräti 20 prosenttia. Toimialojen ruokahävikki on mittausten mukaan noin kymmenen miljoonaa kiloa pienempi kuin vuonna 2010.

Kaikissa hävikkityypeissä oli laskua, ja erityisesti asiakkaiden lautastähteen määrä väheni. Kokonaishävikki annosta kohti pieneni varsinkin henkilöstö- ja opiskelijaravintoloissa: hävikki oli vähentynyt 70 g syöjää kohti.

Luke rakentamassa hävikin kansallista seurantajärjestelmää

Suomessa ruokaketjun hävikin kasvihuonekaasupäästöt, eli hiilijalanjälki, ovat lähes miljoona CO2-ekvivalenttia vuodessa, mikä vastaa jopa 400 000 henkilöauton vuosittaisia hiilidioksidipäästöjä. Suomessa ei ole tällä hetkellä ruokahävikin jatkuvaa seurantaa palvelevia työkaluja tai seurantajärjestelmää.

- Alan toimijat, ministeriöt ja Luke yhdessä parhaillaan etsivät ratkaisua ruokahävikin kansallisen seurannan järjestämiseksi, ja se olisi Suomelle kova juttu eurooppalaisessakin kiertotalouskeskustelussa, Luken asiakaspäällikkö, erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuri kertoo.

Elintarviketeollisuuden suurimmat lainsäädännölliset haasteet hävikin vähentämiseksi liittyvät pakkausmerkintä- sekä lämpötilavaatimuksiin. Olisi voitava yhdenmukaistaa valvontaa käytännössä ja edistettävä mahdollisuuksia joustoihin silloin, kun kyseessä ovat elintarvikekelpoiset, turvalliset tuotteet.

Luken Lexfoodwaste-hankkeessa tunnistetaan yhdessä ruokaketjun toimijoiden sekä viranomaisten kanssa niitä lainsäädännöllisiä tekijöitä, jotka estävät elintarvikekelpoisen ruokahävikin hyödyntämistä ja vähentymistä.

- Elintarvikeketjuun vaikuttava lainsäädäntö on toimivaa ja tarkoituksenmukaista silloin, kun elintarvikkeen poisheittämistä edellyttävä lainsäädäntö ei merkittävästi aiheuta syömäkelpoisen ruuan päätymistä jätteeksi, projektin koordinaattori, tutkija Sanna Hietala muistuttaa.

Globaalit vähentämistavoitteet kovia

Ruokahävikki on yksi ruokajärjestelmän suurimpia vastuullisuuskysymyksiä. Ruokahävikkiä syntyy määrällisesti eniten kotitalouksissa (n. 30 % koko ketjun hävikistä), mutta myös esimerkiksi kaupan, ravitsemistoimialan ja teollisuuden osuus on merkittävä.

Maailmanlaajuisesti YK:n kestävän kehityksen (Agenda2030) ja EU-komission kiertotalouspaketin tavoitteet ruokahävikin puolittamiseksi ovat kovat. Niiden mukaan ruokahävikki tulisi puolittaa jälleenmyyjä- ja kuluttajatasolla 2030 mennessä, sekä muutoinkin vähentää merkittävästi ruokahävikkiä koko tuotanto- ja jakeluketjussa. Kokemukset ravintolasektorilta antavat uskoa näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Seurannan kannalta tarvitaan soveltuvia työkaluja ruokahävikin jatkuvaan mittaamiseen myös kansainvälisesti. Luken luoma seurantajärjestelmä toimii siinä suunnannäyttäjänä.

Luonnonvarakeskus/ CO2-raportti

Bookmark and Share






22

 +4%  +1%   0%  +2%  +2%

Yhteensä kton CO2 ekv:
495
  - Maatalous:
22
%
  - Jätehuolto:
8
%
  - Lämmitys:
7
%
  - Kuluttajien sähkönkulutus:
11
%
  - Tieliikenne:
51
%
Asukasta kohden:
94
kg
Muutos edelliseen viikkoon:
 +1
%

ŅQuiťnes son los responsables de afrontar el cambio climŠtico?

Source: Infobae - El cambio climŠtico es probablemente el mayor desafŪo ambiental y social que enfrenta la humanidad, y que fue generado por el ser humano. Es un problema global que se resuelve en forma global, en donde existen muchos matices que hacen difŪcil el consenso entre los paŪses respecto a las decisiones que deben tomarse. Sin embargo, todos reconocen el siguiente principio como marco de discusiůn: principio de responsabilidades comunes pero diferenciadas. Este principio reconoce que todos los paŪses tienen responsabilidad comķn de solucionar el problema, aunque no todos en el mismo nivel y grado, ya que histůricamente los paŪses desarrollados han contaminado mŠs a efecto de construir sus economŪas que aquellos que estŠn en vŪas de desarrollo. Y no todos los paŪses tienen la misma capacidad y recursos para enfrentar la problemŠtica.

Consecuencias del cambio climŠtico en los peces

Source: El tiempo - Una subida de 2įC altera la metilaciůn del ADN y la expresiůn de genes claves para la supervivencia y el desarrollo. Este estudio ofrece una nueva visiůn sobre las consecuencias del cambio climŠtico en los peces a travťs de modificaciones epigenťticas en todo el genoma

Could evaporation be the next renewable energy?

Source: Reuters - Wind and solar power are growing as sustainable alternatives to fossil fuels, but storing renewable energy through the night, when the sun isn?t shining, or when no wind is rotating the turbines, remains a hurdle.

Figueres: ?Estados Unidos pierde competitividad saliendo del Acuerdo de ParŪs?

Source: EFE Verde - La ex secretaria de cambio climŠtico de la ONU que alcanzů el Acuerdo de ParŪs y actual directora del proyecto Misiůn 2020, Christiana Figueres, subraya que EE.UU. "se queda rezagado y pierde competitividad" abandonando el Acuerdo de ParŪs y cediendo a otros paŪses el liderazgo de la economŪa baja en carbono.

Reducir la deforestaciůn e incrementar captura de CO2 en el suelo, una estrategia climŠtica y de seguridad alimentaria

Source: El Periůdico - Las polŪticas climŠticas que se centran en la agricultura y los bosques podrŪan llevar al aumento de los precios de los alimentos, pero reducir la deforestaciůn e incrementar la captura de carbono en la agricultura podrŪa reducir significativamente las emisiones de gases de efecto invernadero, evitando riesgos para la seguridad alimentaria, segķn un nuevo estudio publicado en 'Environmental Research Letters'.

Kunnat CO2-raportissa

Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hamina
Hankasalmi
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Järvenpää
Kaarina
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Kärkölä
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Naantali
Nakkila
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylivieska
Ylöjärvi
√Ą√§nekoski







Etelä-Suomen Lääni Länsi-Suomen lääni Itä-Suomen lääni Oulun lääni Lapin lääni