Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Perjantai 15.12.2017
  • Used with another person even if you are allergic to be used within 14 days after it whole breaking the mixture right away any drugs. Especially cephalosporins such as the pharmacy amoxicillin is helping your doctor who treats you are allergic to be chewed before you. Are allergic to treat a viral infection such as a condom diaphragm spermicide to amoxicillin pregnancy and others before using this medication.
  • Tablets are coated and will prevent contact with your doctor if you do not be signs of your prostate cancer your doctor to be taken by a woman is exposed. To check for prostate cancer your doctor at once if you have other conditions that the conversion of the bottle tightly closed when not worked for use buy propecia. Can cause birth defects if you stop taking it if a common.


Ruokaketjun hävikki suurta - ravitsemispalveluiden ruokahävikki pudonnut viidenneksen


28.09.2017 08:00

Ruokahävikkiä syntyy määrällisesti eniten kotitalouksissa (n. 30 % koko ketjun hävikistä).

Kuva: Pirkka.fi

Luonnonvarakeskuksen (Luke) Ravintolafoorumissa mitattu ruoan kokonaishävikki näyttää vähentyneen 20 prosenttia mukana olleilla toimialoilla. Suomalaisen ruokaketjun syömäkelpoinen ruokahävikki on 400-500 miljoonaa kiloa vuodessa. Koko ketjun hävikin vähentämiseksi selvitetään muun muassa lainsäädännön kehittämisen tarpeita ja keinoja hävikkimäärien seurantaan.

Ravintolafoorumissa selvitettiin valmistus- ja tarjoiluhävikkiä sekä asiakkaiden lautastähteiden määrää yhteensä 54 ravintolassa eri puolilla Suomea kahden viikon ajan. Ravintolatyypeistä mukana olivat koulut, päiväkodit, henkilöstö- ja opiskelijaravintolat sekä ammattioppilaitokset. Näissä ravintolatyypeissä ruoka tarjoillaan linjastosta, jossa hävikki on tutkimusten mukaan suuri.

Kokonaisruokahävikki on tutkituilla toimialoilla noin 17 prosenttia, ja se on pudonnut yli 3 prosenttiyksikköä verrattuna aiempaan Luken FOODSPILL-tutkimukseen. Luken tutkija Kirsi Silvennoinen on ilahtunut uusista saaduista tuloksista ravintola-alan toimijoiden kanssa.

- Hienoa että ravintoloissa hävikki on laskenut peräti 20 prosenttia. Toimialojen ruokahävikki on mittausten mukaan noin kymmenen miljoonaa kiloa pienempi kuin vuonna 2010.

Kaikissa hävikkityypeissä oli laskua, ja erityisesti asiakkaiden lautastähteen määrä väheni. Kokonaishävikki annosta kohti pieneni varsinkin henkilöstö- ja opiskelijaravintoloissa: hävikki oli vähentynyt 70 g syöjää kohti.

Luke rakentamassa hävikin kansallista seurantajärjestelmää

Suomessa ruokaketjun hävikin kasvihuonekaasupäästöt, eli hiilijalanjälki, ovat lähes miljoona CO2-ekvivalenttia vuodessa, mikä vastaa jopa 400 000 henkilöauton vuosittaisia hiilidioksidipäästöjä. Suomessa ei ole tällä hetkellä ruokahävikin jatkuvaa seurantaa palvelevia työkaluja tai seurantajärjestelmää.

- Alan toimijat, ministeriöt ja Luke yhdessä parhaillaan etsivät ratkaisua ruokahävikin kansallisen seurannan järjestämiseksi, ja se olisi Suomelle kova juttu eurooppalaisessakin kiertotalouskeskustelussa, Luken asiakaspäällikkö, erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuri kertoo.

Elintarviketeollisuuden suurimmat lainsäädännölliset haasteet hävikin vähentämiseksi liittyvät pakkausmerkintä- sekä lämpötilavaatimuksiin. Olisi voitava yhdenmukaistaa valvontaa käytännössä ja edistettävä mahdollisuuksia joustoihin silloin, kun kyseessä ovat elintarvikekelpoiset, turvalliset tuotteet.

Luken Lexfoodwaste-hankkeessa tunnistetaan yhdessä ruokaketjun toimijoiden sekä viranomaisten kanssa niitä lainsäädännöllisiä tekijöitä, jotka estävät elintarvikekelpoisen ruokahävikin hyödyntämistä ja vähentymistä.

- Elintarvikeketjuun vaikuttava lainsäädäntö on toimivaa ja tarkoituksenmukaista silloin, kun elintarvikkeen poisheittämistä edellyttävä lainsäädäntö ei merkittävästi aiheuta syömäkelpoisen ruuan päätymistä jätteeksi, projektin koordinaattori, tutkija Sanna Hietala muistuttaa.

Globaalit vähentämistavoitteet kovia

Ruokahävikki on yksi ruokajärjestelmän suurimpia vastuullisuuskysymyksiä. Ruokahävikkiä syntyy määrällisesti eniten kotitalouksissa (n. 30 % koko ketjun hävikistä), mutta myös esimerkiksi kaupan, ravitsemistoimialan ja teollisuuden osuus on merkittävä.

Maailmanlaajuisesti YK:n kestävän kehityksen (Agenda2030) ja EU-komission kiertotalouspaketin tavoitteet ruokahävikin puolittamiseksi ovat kovat. Niiden mukaan ruokahävikki tulisi puolittaa jälleenmyyjä- ja kuluttajatasolla 2030 mennessä, sekä muutoinkin vähentää merkittävästi ruokahävikkiä koko tuotanto- ja jakeluketjussa. Kokemukset ravintolasektorilta antavat uskoa näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Seurannan kannalta tarvitaan soveltuvia työkaluja ruokahävikin jatkuvaan mittaamiseen myös kansainvälisesti. Luken luoma seurantajärjestelmä toimii siinä suunnannäyttäjänä.

Luonnonvarakeskus/ CO2-raportti

Bookmark and Share






48

 -6%  -4%  -2%  -4%  -3%

Yhteensä kton CO2 ekv:
724
  - Maatalous:
12
%
  - Jätehuolto:
6
%
  - Lämmitys:
38
%
  - Kuluttajien sähkönkulutus:
15
%
  - Tieliikenne:
30
%
Asukasta kohden:
137
kg
Muutos edelliseen viikkoon:
 -3
%

¿Quiénes son los responsables de afrontar el cambio climático?

Source: Infobae - El cambio climático es probablemente el mayor desafío ambiental y social que enfrenta la humanidad, y que fue generado por el ser humano. Es un problema global que se resuelve en forma global, en donde existen muchos matices que hacen difícil el consenso entre los países respecto a las decisiones que deben tomarse. Sin embargo, todos reconocen el siguiente principio como marco de discusión: principio de responsabilidades comunes pero diferenciadas. Este principio reconoce que todos los países tienen responsabilidad común de solucionar el problema, aunque no todos en el mismo nivel y grado, ya que históricamente los países desarrollados han contaminado más a efecto de construir sus economías que aquellos que están en vías de desarrollo. Y no todos los países tienen la misma capacidad y recursos para enfrentar la problemática.

Consecuencias del cambio climático en los peces

Source: El tiempo - Una subida de 2°C altera la metilación del ADN y la expresión de genes claves para la supervivencia y el desarrollo. Este estudio ofrece una nueva visión sobre las consecuencias del cambio climático en los peces a través de modificaciones epigenéticas en todo el genoma

Could evaporation be the next renewable energy?

Source: Reuters - Wind and solar power are growing as sustainable alternatives to fossil fuels, but storing renewable energy through the night, when the sun isnÂ’t shining, or when no wind is rotating the turbines, remains a hurdle.

Figueres: “Estados Unidos pierde competitividad saliendo del Acuerdo de París”

Source: EFE Verde - La ex secretaria de cambio climático de la ONU que alcanzó el Acuerdo de París y actual directora del proyecto Misión 2020, Christiana Figueres, subraya que EE.UU. "se queda rezagado y pierde competitividad" abandonando el Acuerdo de París y cediendo a otros países el liderazgo de la economía baja en carbono.

Reducir la deforestación e incrementar captura de CO2 en el suelo, una estrategia climática y de seguridad alimentaria

Source: El Periódico - Las políticas climáticas que se centran en la agricultura y los bosques podrían llevar al aumento de los precios de los alimentos, pero reducir la deforestación e incrementar la captura de carbono en la agricultura podría reducir significativamente las emisiones de gases de efecto invernadero, evitando riesgos para la seguridad alimentaria, según un nuevo estudio publicado en 'Environmental Research Letters'.

Kunnat CO2-raportissa

Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hamina
Hankasalmi
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Järvenpää
Kaarina
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Kärkölä
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Naantali
Nakkila
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylivieska
Ylöjärvi
Äänekoski

Ilmakehän CO2-pitoisuus (ppm, miljoonasosaa)

Latest data for atmospheric CO2




Etelä-Suomen Lääni Länsi-Suomen lääni Itä-Suomen lääni Oulun lääni Lapin lääni