Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Maanantai 06.04.2020

Ilmastouutisia

Rauhoitettujen lajien aiheuttamista vahingoista haettiin ennätysmäärä korvauksia vuonna 2018 – uuden lain valmistelu käynnissä


06.03.2020 13:15

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset maksoivat korvauksia rauhoitettujen eläinten vuonna 2018 aiheuttamien vahinkojen korvaamiseksi yhteensä noin 1 470 000 euroa. Suurin osa korvauksista, noin 1 413 400 euroa, kohdistui maataloudelle aiheutuneisiin vahinkoihin.

Ylivoimaisesti eniten korvauksia maksettiin valkoposkihanhen maataloudelle aiheuttamista vahingoista, noin 1 100 000 euroa. Muista vahingoista kalankasvatuslaitoksille aiheutuneita vahinkoja korvattiin noin 35 200 euron edestä.

Suurimmat avustukset maksettiin Pohjois-Karjalan (noin 1 024 600 euroa), Kaakkois-Suomen (noin 167 700 euroa) ja Varsinais-Suomen (noin 113 000 euroa) ELY-keskusten alueille.

Tämän lisäksi erillisenä korvauksena maakotkan porotaloudelle aiheuttamista vuoden 2018 vahingoista maksettiin korvauksia paliskunnille yhteensä noin 806 100 euroa. Porotalousvahingoista maksettavat korvaukset perustuvat laskennalliseen vahinkoon ja korvauksia maksetaan sen mukaan, miten maakotkien pesinnät ovat poronhoitoalueella onnistuneet.

Rauhoitettujen lintujen aiheuttamista maatalousvahingoista maksettavien korvausten määrä on kasvanut tasaisesti 2010-luvulla. Vuosittain valtaosa ELY-keskusten saamista avustushakemuksista koskee rauhoitettujen lintujen aiheuttamia maatalousvahinkoja. Syynä kasvuun ovat erityisesti rauhoitettujen lintulajien kantojen vahvistuminen sekä muuttokäyttäytymisten muutokset.

Vuonna 2019 aiheutuneista, rauhoitettujen lajien aiheuttamista vahingoista on tullut hakea avustusta ELY-keskuksilta vuoden 2019 joulukuun loppuun mennessä. Korvaushakemus on mahdollista jättää vielä toukokuun 2020 loppuun mennessä tapauksissa, joissa vahinko on todennettavissa vasta keväällä 2020.

Valmistelussa uusi laki rauhoitettujen lajien aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta

Ympäristöministeriö on käynnistänyt vuoden alussa luonnonsuojelulainsäädännön uudistuksen, jonka yhteydessä valmistellaan uusi laki luonnonsuojelulailla rauhoitettujen lajien aiheuttamien vahinkojen korvausmenettelystä ja ennaltaehkäisystä.

”Uutta lakia tarvitaan, sillä etenkin rauhoitettujen lintujen aiheuttamat vahingot ovat lisääntyneet jo useana vuonna. Vahinkojen arvioidaan voimistuvan myös jatkossa ilmaston lämpenemisen seurauksena. On tärkeää, että ennaltaehkäisyä kehitetään ja korvausmenettelyistä tehdään nykyistä selkeämpiä. Näin lajiensuojelua ja elinkeinojen harjoittamista voidaan sovittaa yhteen nykyistä paremmin”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.

Maakotkan porotaloudelle aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen sääntely on tarkoitus ottaa osaksi uutta säädettävää lakia.

Ympäristöministeriö on asettanut lain valmisteluun laajapohjaisen sidosryhmistä ja virkahenkilöistä koostuvan projektiryhmän. Ryhmä kokousti ensimmäisen kerran tiistaina 11.2. Projektiryhmän jäsenet keskustelivat kokouksessa odotuksistaan lainsäädäntötyölle. Esiin nousivat etenkin luonnon monimuotoisuuden edistäminen, korvausmenettelyn oikeudenmukaisuuden kehittäminen ja selkeyttäminen, luonnonsuojelun hyväksyttävyyden lisääminen sekä lajisuojelun ja elinkeinojen harjoittamisen entistä sujuvampi yhteensovittaminen.

Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syysistuntokaudella 2020.

Ympärisöministeriö/CO2-rportti

Bookmark and Share






10


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nokia
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska