Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Tiistai 28.02.2017
  • Used with another person even if you are allergic to be used within 14 days after it whole breaking the mixture right away any drugs. Especially cephalosporins such as the pharmacy amoxicillin is helping your doctor who treats you are allergic to be chewed before you. Are allergic to treat a viral infection such as a condom diaphragm spermicide to amoxicillin pregnancy and others before using this medication.
  • Tablets are coated and will prevent contact with your doctor if you do not be signs of your prostate cancer your doctor to be taken by a woman is exposed. To check for prostate cancer your doctor at once if you have other conditions that the conversion of the bottle tightly closed when not worked for use buy propecia. Can cause birth defects if you stop taking it if a common.


Antti Iho:

Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa


02.06.2016 09:00

Yhteiskunnan hallinnoiman ympäristönsuojelun kiistaton velvollisuus on pitää huolta ympäristön turvallisuudesta ja terveellisyydestä. Tämä ei ole mitätön eikä helppo tehtävä. Neljänsadan tuhannen asukkaan Geneseen piirikunta Michiganissa, Yhdysvalloissa tarjoaa karmean esimerkin tässä epäonnistumisesta.

Piirikunnan pääkaupunki Flint (General Motorsin syntymäkaupunki) ajautui 2000-luvun alussa talousvaikeuksiin, pitkälti autoteollisuuden kriisin takia. Tilannetta koetettiin korjata lyhytnäköisillä hätäsäästöillä, ja Huron-järven juomavedestä luopuminen päätyi listalle. Koska Detroitin kaupungin vesilaitos välitti veden, Flint joutui maksamaan siitä. Miksi maksaa, kun vieressä on Flint-joki? Vuodesta 2014 vesi otettiin sieltä.

Flintin asukkaat olivat tyytymättömiä. Vesi kuulemma näytti samealta ja haisi pahalta. Näkymättömät vaikutukset olivat kuitenkin paljon pahempia: muun muassa tiesuolauksen pilaama joen vesi syövytti vesijohtoputkia ja sai myrkyt liikkeelle. Veteen liukeni hälyttävän korkeita määriä lyijyä. Lukemattomat lapset altistuivat vuoden ajan liian korkeille lyijypitoisuuksille juomavedessä - tämän päivän vauraassa USA:ssa. Elämällä ei ole samoja eväitä lapsuudessa koetun pitkän lyijyaltistuksen jälkeen.

Miten hyvinvointia arvotetaan?

Ympäristönsuojelun ytimessä ovat ilman, veden ja maaperän kuormittamista koskevat säännöt, rajoitukset, lupakäytännöt, mittaukset ja seurannat. Ne eivät saa taipua hetkessä elävien poliitikkojen tyhjien maalien etsinnän alle.

Yhteiskunnan pitää siis tarjota kansalaisille turvalliset ja terveelliset lähtökohdat. Tuleeko sen myös tuottaa hyvinvointia? Kyllä, jos kansalaiset saavat julkishyödykkeistä enemmän kuin mitä niiden tuottamisesta on meille vaivaa ja kustannuksia. Jos kaupungin keskellä oleva metsä tuottaa markkinattomia virkistys- ja terveyshyötyjä asukkaille enemmän kuin mitä saataisiin vaihtoehtoisilla tavoilla (s.o. metsää hakkaamalla ja rakentamalla), metsä kannattaa säästää. Tämä on kannattavaa, vaikka metsää ei tuotteistettaisikaan. Hyvinvoinnin lisääntyminen ei edellytä rahavirtaa.

Mutta mitä jos mennään aina vain yksityiskohtaisempiin ympäristöä koskeviin toiveisiin? Minä esimerkiksi haluaisin, ettei Vantaanjoki olisi noin samea. Joki kyllä vaikuttaa terveeltä: taimenet polskivat syksyllä puroissa niin kuin luontoelokuvissa. Mutta minä haluaisin nähdä pohjan, ja ettei pinta olisi ruskea vaan sininen. Entäs jos olisi satatuhatta muuta, jotka olisivat valmiita maksamaan kirkkaammasta Vantaanjoesta? Jotka kokisivat, että luokanopettajan Veikkolasta ei tarvitse maksaa meidän mielemme parantamisesta?

Joukkorahoitusvempele yhdistää kysynnän ja tarjonnan

Mitäs jos olisi eräänlainen paikallisesti määriteltävissä oleva ympäristönsuojelun joukkurahoitusvempele? Sen virtuaalivempeleen avulla voisi vaikka Vantaanjoen varrella maata viljelevä tarjota tekevänsä jotain maatalouden ympäristötuen ulkopuolella olevaa temppua, vaikka kipsin levittämistä maaperään paikassa X, jos hänelle maksetaan tonni. Toisaalla koiraa ulkoiluttava tutkija voisi mennä samoille sivuille ja ilmoittaa olevansa valmis laittamaan siihen kipsin levitykseen paikassa X satasen. Näin syntyisi kysyntä ja tarjonta. Yhdeksän ulkoiluttajaa lisää satasineen paikassa X, niin nämä kohtaisivat ja kipsiä voisi sujahtaa peltoon.

Voisiko tällaisen vempeleen luoda? Olisiko sille tilausta, miten sitä voisi käyttää, miten toteuttaa? Mitä se voisi tarjota normit ylittävälle ympäristönsuojelulle? Kuka osaisi vastata?

Ympäristönsuojelun Tinder?

Itse asiassa me yritämme, Nurmisen säätiö, Luke, Helsingin yliopisto ja SLU Ruotsista. Nurmisen säätiö on jo vuosien ajan osarahoittanut ja katalysoinut massiivisia vesiensuojeluhankkeita Venäjällä. Suomalaiset vapaaehtoiset koiranulkoiluttajat ja muut ovat rahoittaneet tätä toimintaa. Onnistuminen tällaisessa vapaaehtoisen rahoituksen ja toiminnan koordinoinnissa pistää kysymään: Voiko tätä toimintaa yleistää ja sen maantieteellistä ja toiminnallista kattavuutta monipuolistaa?

Tähän kysymykseen olemme päättäneet vastata, täysissä sielun ja ruumiin voimissa ja CentralBaltic-ohjelman rahoittamana. Aloitimme työn NutriTrade-hankkeessa vuodenvaihteessa. Paljonhan siinä hankkeessa tapahtuu, mutta kaiken ytimessä on mekanismi, vempele, jolla voitaisiin parittaa yksityistä suojeluhalukkuutta ja erilaisten toimijoiden valmiutta tehdä kuormitusta vähentäviä toimia. Ympäristönsuojelun Tinder? Mitenhän meille käy?

Kirjoittaja Antti Iho työskentelee Lukessa erikoistutkijana. Hän on luonnonvara- ja ympäristötaloustieteilijä.

Kirjoitus on julkaistu Luken blogissa.

Kuva: Luke

Bookmark and Share






6

 +7% +11% +18% +15% +18%

Yhteensä kton CO2 ekv:
951
  - Maatalous:
9
%
  - Jätehuolto:
4
%
  - Lämmitys:
47
%
  - Kuluttajien sähkönkulutus:
18
%
  - Tieliikenne:
22
%
Asukasta kohden:
180
kg
Muutos edelliseen viikkoon:
+17
%

Nigeria gearing up to issue green bonds

Source: ESI Africa - Nigeria's Vice President, Prof. Yemi Osinbajo, has announced that the federal government is currently making arrangements to inaugurate the first African sovereign green bonds.

UK to back EU climate change measures

Source: i News - Britain is to join France and Sweden in backing new measures to increase costs for polluters under the European UnionÂ’s carbon trading scheme.

OPINION: Carbon tax an elegant, market-based policy

Source: Philadephia Inquirer -

EU clashes with maritime industry over ship emissions

Source: Climate Home - If the UN shipping body does not regulate climate pollution in international waters, EU lawmakers want to include the industry in the blocÂ’s carbon market

L'avenir du marché du carbone se joue à Bruxelles

Source: Les Échos - Les gouvernements européens vont discuter énergie et gaz à effet de serre. Les négociations seront serrées sur les droits à émettre du CO2.

Kunnat CO2-raportissa

Alavus
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hamina
Hankasalmi
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Järvenpää
Kaarina
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Kärkölä
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Naantali
Nakkila
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylivieska
Ylöjärvi
Äänekoski

Ilmakehän CO2-pitoisuus (ppm, miljoonasosaa)

Latest data for atmospheric CO2




Etelä-Suomen Lääni Länsi-Suomen lääni Itä-Suomen lääni Oulun lääni Lapin lääni