Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Maanantai 18.06.2018


Ilkka Savolainen, Sanna Syri:

Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?


19.10.2016 12:00

Suomessa on tehty ja vireillä investointeja liikenteen biodieselin tuotantoon metsäraaka-aineista (esimerkiksi Tekniikka&Talous 29.9.). Osana kansallista energiapolitiikkaa tulisi pohtia avoimesti, miten biomassavaroja käytetään mahdollisimman tehokkaasti sekä kansantalouden, energiajärjestelmän että päästöjen vähentämisen näkökulmasta.

Dieselpolttoainetta tarvittaneen raskaiden ajoneuvojen energianlähteenä vielä kauan, mutta henkilöautoissa sähkön käyttö voi lisääntyä nopeasti.

Suuret autojen valmistajat tuovat markkinoille kovaa vauhtia uusia sähköautomallejaan, jotka ovat joko täyssähköautoja tai ladattavia hybridejä. Norja ja Hollanti harkitsevat uusien polttomoottorikäyttöisten henkilöautojen myynnin kieltämistä vuodesta 2025 alkaen.

Biomassaa voidaan käyttää liikenteen tarpeisiin valmistamalla siitä polttonesteitä tai tuottamalla sen avulla sähköä.

Pohjois-Suomeen suunniteltu puupohjaisen liikennepolttoaineen valmistus k√§ytt√§isi vuodessa noin 2 miljoonaa kuutiometri√§ puuta ja 1,7 petajoulea s√§hk√∂√§. Laitos tuottaisi 225 000 tonnia nestem√§ist√§ polttoainetta. Puum√§√§r√§ ja apupolttoaineet vastaisivat l√§hes 20 petajoulea tehtaan k√§ytt√§m√§n√§ energiana. Tuotetun liikennepolttoaineen energiasis√§lt√∂ olisi noin 10 petajouluea, jolloin tuotannon hy√∂tysuhteeksi tulisi yli 50 prosenttia.

Nykyaikaisella pienell√§ autolla (kulutus nelj√§ litraa dieseli√§ sadalla kilometrill√§ eli 1,4 MJ/km), voitaisiin ajaa biodiesellaitoksen 225 000 tonnin polttoainem√§√§r√§ll√§ noin 7 miljardia kilometri√§. T√§m√§ vastaisi 400 000 auton vuosikulutusta.

Toisaalta Suomessa on jo pitkään tuotettu sähköä ja lämpöä puuenergialla. Jos yhdistetyn sähköä ja lämpöä tuottavan voimalaitoksen hyötysuhde on 30 prosenttia sähkön suhteen ja 50-60 prosenttia lämmön suhteen, päästään 80-90 prosentin kokonaishyötysuhteeseen. Edellä mainitusta 20 petajoulen puupolttoaineen energiasta saataisiin sähkönä 6 petajoulea. Tasaisena sähköntuotantona jaoteltuna koko vuodelle tämä olisi noin 200 MW.

Edellä mainitun pienen henkilöauton sähköversio kuluttaa noin 0,5 MJ/km. Tällä kulutuksella 6 petajoulea riittäisi yhteensä noin 12 miljardin kilometrin ajoihin. Kuluttajan näkökulmasta sähköauton kalliimpaa hankintahintaa korvaisivat halvemmat ajokilometrit. Toisaalta tässä vaihtoehdossa ei sähköä kulu puudieselin valmistamiseen, jolloin tämä sähkömäärä 1,7 petajoulea on käytettävissä noin kolmen miljardin lisäkilometrin ajamiseen.

Kun tarkastellaan ajosuoritteita, sähkön kautta saataisiin siis selvästi enemmän hyötyä puusta kuin dieselin kautta. Lisäksi yhteistuotannossa syntyvän lämmön avulla voitaisiin korvata kaukolämmön kivihiiltä ja turvetta. Lämpö tulisi hyötykäyttöön ja vähentäisi osaltaan fossiilisten polttoaineiden käyttöä.

Sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitokset voivat olla pienehköjä ja sijoittua eri puolelle Suomea, jolloin myös lämmölle riittää maksavia asiakkaita. Sen sijaan suuren puudieseljalostamon hukkalämmölle ei löytyne laajaa käyttöä yhdeltä paikkakunnalta.

Suomen energiapolitiikassa tulisi pohtia avoimesti, miten puuvarojamme käytetään loppukulutuksen näkökulmasta mahdollisimman hyödyllisesti. Tehokkaalla käytöllä voidaan säilyttää Suomen metsävarojen kasvu ja hiilinielu suurena, mikä on hyvä keino rajoittaa nopeasti ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousua ja hillitä maapallon lämpenemistä.

Ilkka Savolainen, tutkimusprofessori emeritus
Sanna Syri, energiatekniikan ja energiatalouden professori, Aalto-yliopisto

Kirjoituksen on julkaissut aikaisemmin Tekniikka & Talous 18.10.2016.

Bookmark and Share






22

 +4%  +1%   0%  +2%  +2%

Yhteensä kton CO2 ekv:
495
  - Maatalous:
22
%
  - Jätehuolto:
8
%
  - Lämmitys:
7
%
  - Kuluttajien sähkönkulutus:
11
%
  - Tieliikenne:
51
%
Asukasta kohden:
94
kg
Muutos edelliseen viikkoon:
 +1
%

ŅQuiťnes son los responsables de afrontar el cambio climŠtico?

Source: Infobae - El cambio climŠtico es probablemente el mayor desafŪo ambiental y social que enfrenta la humanidad, y que fue generado por el ser humano. Es un problema global que se resuelve en forma global, en donde existen muchos matices que hacen difŪcil el consenso entre los paŪses respecto a las decisiones que deben tomarse. Sin embargo, todos reconocen el siguiente principio como marco de discusiůn: principio de responsabilidades comunes pero diferenciadas. Este principio reconoce que todos los paŪses tienen responsabilidad comķn de solucionar el problema, aunque no todos en el mismo nivel y grado, ya que histůricamente los paŪses desarrollados han contaminado mŠs a efecto de construir sus economŪas que aquellos que estŠn en vŪas de desarrollo. Y no todos los paŪses tienen la misma capacidad y recursos para enfrentar la problemŠtica.

Consecuencias del cambio climŠtico en los peces

Source: El tiempo - Una subida de 2įC altera la metilaciůn del ADN y la expresiůn de genes claves para la supervivencia y el desarrollo. Este estudio ofrece una nueva visiůn sobre las consecuencias del cambio climŠtico en los peces a travťs de modificaciones epigenťticas en todo el genoma

Could evaporation be the next renewable energy?

Source: Reuters - Wind and solar power are growing as sustainable alternatives to fossil fuels, but storing renewable energy through the night, when the sun isn?t shining, or when no wind is rotating the turbines, remains a hurdle.

Figueres: ?Estados Unidos pierde competitividad saliendo del Acuerdo de ParŪs?

Source: EFE Verde - La ex secretaria de cambio climŠtico de la ONU que alcanzů el Acuerdo de ParŪs y actual directora del proyecto Misiůn 2020, Christiana Figueres, subraya que EE.UU. "se queda rezagado y pierde competitividad" abandonando el Acuerdo de ParŪs y cediendo a otros paŪses el liderazgo de la economŪa baja en carbono.

Reducir la deforestaciůn e incrementar captura de CO2 en el suelo, una estrategia climŠtica y de seguridad alimentaria

Source: El Periůdico - Las polŪticas climŠticas que se centran en la agricultura y los bosques podrŪan llevar al aumento de los precios de los alimentos, pero reducir la deforestaciůn e incrementar la captura de carbono en la agricultura podrŪa reducir significativamente las emisiones de gases de efecto invernadero, evitando riesgos para la seguridad alimentaria, segķn un nuevo estudio publicado en 'Environmental Research Letters'.

Kunnat CO2-raportissa

Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hamina
Hankasalmi
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Järvenpää
Kaarina
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Kärkölä
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Naantali
Nakkila
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylivieska
Ylöjärvi
√Ą√§nekoski







Etelä-Suomen Lääni Länsi-Suomen lääni Itä-Suomen lääni Oulun lääni Lapin lääni