|
|||
|
|||
|
|
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
21.06.2016 09:00
Suomi on teollistunut ja vaurastunut suureksi osaksi metsätaloutta hyödyntäen. Metsän käyttö tuo rahaa ja motivaatiota metsän pitkäjänteiselle hoidolle. Runsaista hakkuista huolimatta metsien puuvaranto ja hiilivarasto kasvavat, mikä sitoo ilmasta hiilidioksidia ja hillitsee ilmastonmuutosta.
Metsien käytön pääasiallinen syy on taloudellinen hyöty ja hyvinvoinnin lisääminen. Uusi peruste metsän käytölle on hiilidioksidipäästöjen vähentäminen korvaamalla biomassalla fossiilisia polttoaineita ja muita runsaspäästöisiä materiaaleja.
Vaikka metsien hiilen sidonnan nykytilanne on hyvä, on perusteltua arvioida, mitä uudet ehdotetut puuta hyödyntävät toiminnot vaikuttavat ilmakehän hiilidioksidipitoisuuteen ja ilmastoon verrattuna tilanteeseen, jossa toimintoja ei ole.
Fossiilisen polttoaineen käyttö tuo lisää hiiltä ilmakehän, maaekosysteemien ja meren muodostamaan hiilen kiertoon. Maaekosysteemin metsien käyttö energian lähteenä taas siirtää metsien hiiltä ilmakehään, josta se palautuu takaisin metsiin vähitellen riippuen metsien kasvukierron pituudesta eli hyödynnetyn hiilivaraston kiertonopeudesta.
Maapallon lämpötilan nousun rajoittaminen 1,5 - 2 asteeseen vaatii ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kasvun pysäyttämistä puolessa vuosisadassa.
Pienin puun polttamisen kokonaisilmastovaikutus aiheutuu jätteistä sekä nopeakiertoista metsätähteistä ja suurin vahvassa kasvuvaiheessa olevan pitkäikäisen puun käyttämisestä energiaksi. Tällöin poltosta seuraava kokonaisilmastovaikutus integroituna kierron yli on huomattava.
Jos puujätteillä tai tähteillä korvataan kivihiiltä, alennetaan ilmastovaikutusta melko tehokkaasti. Jos taas puusta tehdään dieseliä, puuta menee paljon polttoainelitran tekemiseen.
Pohjois-Suomeen kaavaillussa dieseltehtaassa puuta kuluisi kaksi miljoonaa tonnia vuodessa ja polttoainetta valmistuisi 0,2 miljoonaa tonnia (Talouselämä 6/2016). Kaikki puun hiili hapettuisi hiilidioksidiksi joko tehtaassa tai polttoaineen käytössä. Tällöin päästö olisi noin 10 kiloa hiilidioksidia tuotettua dieselkiloa kohti (10 kgCO2/ kg dieseliä). Fossiilisisen dieselin päästö on jalostus ja käyttö mukaan lukien alle 4 kgCO2/ kg dieseliä.
Puuhun perustuvassa dieselin valmistuksessa ja käytössä vapautuva hiilidioksidimäärä on siis yli kaksinkertainen. Ellei puuraaka-aine ole jätettä tai hyvin nopeakiertoista tähdettä, tällainen toiminta hidastaa ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousun pysäyttämistä lähivuosikymmeninä.
Ilkka Savolainen, tutkimusprofessori emeretius
Kirjoitus on julkaistu aikaisemmin Talouselämä-lehdessä 17.6.2016 (nro 24, 2016, s.64).
|
|
22
   |
18.07.2018
Ämpäristöteko-tempaus laittoi kovamuoviset tuotteet kiertoon
16.07.2018
EU tarvitsee kunnianhimoista ja strategista lähestymistapaa metsäpolitiikkaan
13.07.2018
Sähkönpientuotanto kovassa kasvussa - Aurinkosähkön tuotantokapasiteetti 2,5 -kertaistui vuodessa
11.07.2018
Uusiutuva sähkö entistäkin suositumpaa
09.07.2018
Uusiutuvan sähkön tuotannon kilpailutus toteutuu syksyllä
06.07.2018
Lannan polttoa helpottavat lakiesitykset hyväksyttiin valtioneuvostossa
05.07.2018
Kuuleminen saimaannorpan lisäämisestä Puruveden Natura 2000 -alueen suojeluperusteisiin on käynnissä
02.07.2018
Tuore selvitys: Orgaaninen jäte ei juuri päädy kaatopaikoille
 | Ilkka Savolainen: Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää |
 | Antti Mäkelä: Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa? |
 | Sanna Kopra: Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi? |
 | Pinja Sipari: Ilmastokasvatusta opettajille |
 | Anne Tolvanen: Terve luonto osaksi maankäyttöä |
 | Ilkka Savolainen, Sanna Syri: Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää? |
 | Mikko Alestalo: Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan |
 | Eemeli Tsupari, CO2Esto: Lehmän lannalla liikenteeseen |
 | Unto Eskelinen: Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä |
| Ilkka Savolainen: Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta |
|
¿Quiénes son los responsables de afrontar el cambio climático?Source: Infobae - El cambio climático es probablemente el mayor desafío ambiental y social que enfrenta la humanidad, y que fue generado por el ser humano. Es un problema global que se resuelve en forma global, en donde existen muchos matices que hacen difícil el consenso entre los países respecto a las decisiones que deben tomarse. Sin embargo, todos reconocen el siguiente principio como marco de discusión: principio de responsabilidades comunes pero diferenciadas. Este principio reconoce que todos los países tienen responsabilidad común de solucionar el problema, aunque no todos en el mismo nivel y grado, ya que históricamente los países desarrollados han contaminado más a efecto de construir sus economías que aquellos que están en vías de desarrollo. Y no todos los países tienen la misma capacidad y recursos para enfrentar la problemática. Consecuencias del cambio climático en los pecesSource: El tiempo - Una subida de 2°C altera la metilación del ADN y la expresión de genes claves para la supervivencia y el desarrollo. Este estudio ofrece una nueva visión sobre las consecuencias del cambio climático en los peces a través de modificaciones epigenéticas en todo el genoma Could evaporation be the next renewable energy?Source: Reuters - Wind and solar power are growing as sustainable alternatives to fossil fuels, but storing renewable energy through the night, when the sun isn?t shining, or when no wind is rotating the turbines, remains a hurdle. Figueres: ?Estados Unidos pierde competitividad saliendo del Acuerdo de París?Source: EFE Verde - La ex secretaria de cambio climático de la ONU que alcanzó el Acuerdo de París y actual directora del proyecto Misión 2020, Christiana Figueres, subraya que EE.UU. "se queda rezagado y pierde competitividad" abandonando el Acuerdo de París y cediendo a otros países el liderazgo de la economía baja en carbono. Reducir la deforestación e incrementar captura de CO2 en el suelo, una estrategia climática y de seguridad alimentariaSource: El Periódico - Las políticas climáticas que se centran en la agricultura y los bosques podrían llevar al aumento de los precios de los alimentos, pero reducir la deforestación e incrementar la captura de carbono en la agricultura podría reducir significativamente las emisiones de gases de efecto invernadero, evitando riesgos para la seguridad alimentaria, según un nuevo estudio publicado en 'Environmental Research Letters'. |
| Tilaa uutiskirje RSS-syöte Yhteystiedot Lähetä uutisvinkki Käyttöehdot Fakta om CO2-raportti.fi About CO2-raportti.fi |
  |
