Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Tiistai 21.01.2020

Blogi

Ilkka Savolainen:

Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta


21.06.2016 09:00

Suomi on teollistunut ja vaurastunut suureksi osaksi metsätaloutta hyödyntäen. Metsän käyttö tuo rahaa ja motivaatiota metsän pitkäjänteiselle hoidolle. Runsaista hakkuista huolimatta metsien puuvaranto ja hiilivarasto kasvavat, mikä sitoo ilmasta hiilidioksidia ja hillitsee ilmastonmuutosta.

Metsien käytön pääasiallinen syy on taloudellinen hyöty ja hyvinvoinnin lisääminen. Uusi peruste metsän käytölle on hiilidioksidipäästöjen vähentäminen korvaamalla biomassalla fossiilisia polttoaineita ja muita runsaspäästöisiä materiaaleja.

Vaikka metsien hiilen sidonnan nykytilanne on hyvä, on perusteltua arvioida, mitä uudet ehdotetut puuta hyödyntävät toiminnot vaikuttavat ilmakehän hiilidioksidipitoisuuteen ja ilmastoon verrattuna tilanteeseen, jossa toimintoja ei ole.

Fossiilisen polttoaineen käyttö tuo lisää hiiltä ilmakehän, maaekosysteemien ja meren muodostamaan hiilen kiertoon. Maaekosysteemin metsien käyttö energian lähteenä taas siirtää metsien hiiltä ilmakehään, josta se palautuu takaisin metsiin vähitellen riippuen metsien kasvukierron pituudesta eli hyödynnetyn hiilivaraston kiertonopeudesta.

Maapallon lämpötilan nousun rajoittaminen 1,5 - 2 asteeseen vaatii ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kasvun pysäyttämistä puolessa vuosisadassa.

Pienin puun polttamisen kokonaisilmastovaikutus aiheutuu jätteistä sekä nopeakiertoista metsätähteistä ja suurin vahvassa kasvuvaiheessa olevan pitkäikäisen puun käyttämisestä energiaksi. Tällöin poltosta seuraava kokonaisilmastovaikutus integroituna kierron yli on huomattava.

Jos puujätteillä tai tähteillä korvataan kivihiiltä, alennetaan ilmastovaikutusta melko tehokkaasti. Jos taas puusta tehdään dieseliä, puuta menee paljon polttoainelitran tekemiseen.

Pohjois-Suomeen kaavaillussa dieseltehtaassa puuta kuluisi kaksi miljoonaa tonnia vuodessa ja polttoainetta valmistuisi 0,2 miljoonaa tonnia (Talouselämä 6/2016). Kaikki puun hiili hapettuisi hiilidioksidiksi joko tehtaassa tai polttoaineen käytössä. Tällöin päästö olisi noin 10 kiloa hiilidioksidia tuotettua dieselkiloa kohti (10 kgCO2/ kg dieseliä). Fossiilisisen dieselin päästö on jalostus ja käyttö mukaan lukien alle 4 kgCO2/ kg dieseliä.

Puuhun perustuvassa dieselin valmistuksessa ja käytössä vapautuva hiilidioksidimäärä on siis yli kaksinkertainen. Ellei puuraaka-aine ole jätettä tai hyvin nopeakiertoista tähdettä, tällainen toiminta hidastaa ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousun pysäyttämistä lähivuosikymmeninä.

Ilkka Savolainen, tutkimusprofessori emeretius

Kirjoitus on julkaistu aikaisemmin Talouselämä-lehdessä 17.6.2016 (nro 24, 2016, s.64).

Bookmark and Share






52


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

1 vko   |   2 vko   |   1 kk   |   3 kk