Ilkka Savolainen:

Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta

21.06.2016 09:00

Suomi on teollistunut ja vaurastunut suureksi osaksi metsätaloutta hyödyntäen. Metsän käyttö tuo rahaa ja motivaatiota metsän pitkäjänteiselle hoidolle. Runsaista hakkuista huolimatta metsien puuvaranto ja hiilivarasto kasvavat, mikä sitoo ilmasta hiilidioksidia ja hillitsee ilmastonmuutosta.

Metsien käytön pääasiallinen syy on taloudellinen hyöty ja hyvinvoinnin lisääminen. Uusi peruste metsän käytölle on hiilidioksidipäästöjen vähentäminen korvaamalla biomassalla fossiilisia polttoaineita ja muita runsaspäästöisiä materiaaleja.

Vaikka metsien hiilen sidonnan nykytilanne on hyvä, on perusteltua arvioida, mitä uudet ehdotetut puuta hyödyntävät toiminnot vaikuttavat ilmakehän hiilidioksidipitoisuuteen ja ilmastoon verrattuna tilanteeseen, jossa toimintoja ei ole.

Fossiilisen polttoaineen käyttö tuo lisää hiiltä ilmakehän, maaekosysteemien ja meren muodostamaan hiilen kiertoon. Maaekosysteemin metsien käyttö energian lähteenä taas siirtää metsien hiiltä ilmakehään, josta se palautuu takaisin metsiin vähitellen riippuen metsien kasvukierron pituudesta eli hyödynnetyn hiilivaraston kiertonopeudesta.

Maapallon lämpötilan nousun rajoittaminen 1,5 - 2 asteeseen vaatii ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kasvun pysäyttämistä puolessa vuosisadassa.

Pienin puun polttamisen kokonaisilmastovaikutus aiheutuu jätteistä sekä nopeakiertoista metsätähteistä ja suurin vahvassa kasvuvaiheessa olevan pitkäikäisen puun käyttämisestä energiaksi. Tällöin poltosta seuraava kokonaisilmastovaikutus integroituna kierron yli on huomattava.

Jos puujätteillä tai tähteillä korvataan kivihiiltä, alennetaan ilmastovaikutusta melko tehokkaasti. Jos taas puusta tehdään dieseliä, puuta menee paljon polttoainelitran tekemiseen.

Pohjois-Suomeen kaavaillussa dieseltehtaassa puuta kuluisi kaksi miljoonaa tonnia vuodessa ja polttoainetta valmistuisi 0,2 miljoonaa tonnia (Talouselämä 6/2016). Kaikki puun hiili hapettuisi hiilidioksidiksi joko tehtaassa tai polttoaineen käytössä. Tällöin päästö olisi noin 10 kiloa hiilidioksidia tuotettua dieselkiloa kohti (10 kgCO2/ kg dieseliä). Fossiilisisen dieselin päästö on jalostus ja käyttö mukaan lukien alle 4 kgCO2/ kg dieseliä.

Puuhun perustuvassa dieselin valmistuksessa ja käytössä vapautuva hiilidioksidimäärä on siis yli kaksinkertainen. Ellei puuraaka-aine ole jätettä tai hyvin nopeakiertoista tähdettä, tällainen toiminta hidastaa ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousun pysäyttämistä lähivuosikymmeninä.

Ilkka Savolainen, tutkimusprofessori emeretius

Kirjoitus on julkaistu aikaisemmin Talouselämä-lehdessä 17.6.2016 (nro 24, 2016, s.64).