Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Sunnuntai 23.09.2018


Puukuitu tulee tekstiili- ja vaateteollisuuteen


05.10.2017 08:00

Puukuidun osuus kaikista maailman tekstiileistä on vain kuusi prosenttia. Yli 70 prosenttia kaikista tekstiilikuiduista on uusiutumatonta öljypohjaista kuitua, lähinnä polyesteriä.

Nopeasti kasvavan tekstiiliteollisuuden raaka-aineen tarpeen ja tekstiilijätteen määrän kasvun seurauksena puukuidusta on tulossa vaihtoehto puuvillalle tekstiili- ja vaateteollisuuden raaka-aineena. Aalto - ja Helsingin yliopistoissa on kehitetty selluloosamuuntokuitua IONCELL-F -teknologian avulla, missä ei käytetä haitallisia kemikaaleja, ja joka on ympäristöystävällinen vaihtoehto runsaasti vettä kuluttavalle puuvillan tuotannolle. Stora Enso ja Marimekko ovat mukana uusiutuvan, kierrätettävän ja ympäristöä säästävän puukuidun kehitystyössä.

- Kaiken lähtökohtana on nopeasti kasvava tekstiilijätteen määrä, joka on seurausta meneillään olevasta fast fashion -trendistä, nopean kulutuksen tekstiilimarkkinasta. Nykyisin muotivaatteen kierto saattaa olla markkinoille tulosta asiakkaalle neljä viikkoa. Nopean muodin vaatteet kuluvat nopeasti, ja täyttävät kirpputorit ja vaatekeräyspisteet. Väestömäärän kasvaessa tarvitaan yhä enemmän vaatteita ja niiden valmistukseen kuitua, kuvailee Sirpa Välimaa, tekninen asiakaspalvelupäällikkö Stora Enso Biomaterials -divisioonasta.

Välimaan mukaan vaateteollisuuden muutoksessa on tärkeää sellaisten kestävästi valmistettujen kuitujen luominen, jotka ominaisuuksiltaan sopivat puuvillan korvaajiksi.
- Kehityksen taustalla on ajatus, että puuvillan korvaaminen kestävillä puupohjaisilla kuiduilla säästäisi puuvillan viljelypinta-alaa ruoan viljelyyn, sekä viljelyyn käytettävää vettä juomavedeksi tai ruoantuotantoon. Puuvillaa viljellään poikkeuksetta alueilla, joissa jo muutenkin kärsitään kuivuudesta. Kun nykyisin voimakkailla kemiallisella käsittelyllä muokataan tekstiilikuitua, olemme kehittäneet sen vastapainoksi mahdollisimman ympäristöystävällistä ja kierrätyskelpoista tekstiilikuitua.

Valtaosa tekstiileistä uusiutumatonta öljypohjausta kuitua

Nykyisin yleisintä puupohjaista tekstiilikuitua, viskoosia, on valmistettu jo yli sata vuotta, joten kyseisen tuotantoprosessin antamat monipuoliset ominaisuudet ovat kehittyneet valtavasti. Tämän on Välimaan mukaan havaittavissa siitä, että viskoosin käyttö erilaisissa vaatesegmenteissä on lisääntynyt vuosi vuodelta.

- Kaikesta puukuituisten tekstiilien ympärillä käydystä keskustelusta huolimatta on syytä muistaa, että puukuidun osuus kaikista maailman tekstiileistä on vain kuusi prosenttia. Yli 70 prosenttia kaikista tekstiilikuiduista on uusiutumatonta öljypohjaista kuitua, lähinnä polyesteriä.

- √Ėljypohjaisten kuitujen suuri osuus on seurausta niiden halvasta hinnasta, jolla my√∂s tekstiilien hinta saadaan kuluttajien kukkarolle sopivaksi. √Ėljypohjaiset kuidut tuovat my√∂s tekstiileihin kulutuksen- ja pesunkestoa. Vaikka esimerkiksi kierr√§tyspulloista voidaan valmistaa tekstiilikuituja, niin viime aikoina on uutisoitu √∂ljypohjaisista kuiduista pesussa irtoavista mikropartikkeleista, jotka veden mukana p√§√§tyv√§t meriin ja kalojen mukana takaisin ravintoketjuumme, muistuttaa V√§limaa.

Välimaa uskoo, että puuvillatuotannon kasvun rajat alkavat olla jo näköpiirissä.

- Kun kilo puuvillakangasta tarvitsee lähes 12 tuhatta litraa vettä, samalla vesimäärällä voidaan tuottaa 26 kiloa kuituviskoosia. Vastaavasti maailman viljelyalasta 2 prosenttia käytetään puuvillan kasvatukseen, mikä on pois ruuantuotannosta. Viidennes maailman lannoitteiden kulutuksesta käytetään puuvillapelloilla.

Puu antaa tekstiiliteollisuudelle hyvän tarinan

- Stora Enso ja Marimekko ovat mukana pitkäjänteisyyttä vaativassa tutkimus- ja kehitystyössä, minkä myötä meille on kehittynyt vahvaa osaamista alalle. Meidän roolimme on tukea yliopistoja tuotteen kaupallistamisessa ja trimmata sen valmistusteknologiaa, kertoo Välimaa.

Välimaa muistuttaa, että tuotteella on oltava ominaisuudet, mitä markkinat haluavat kuten raaka-aine, toimiva teknologia ja taloudellisesti kannattava skaalattavissa oleva tuotanto.
- Meillä on mahdollisuudet valtavaan markkinapotentiaaliin. Suomi on kehitystyössä selvästi pisimmällä.

Kuluttajakysyntä on luonut Välimaan mukaan painetta kehitystyöhön ja markkinoilla odotusarvoa valmiille tuotteelle.

- Kun puupohjaista Tencel-kuitua on kehitetty yli 30 vuotta, luvassa ei ole pikavoittoja tälläkään kertaa. Raaka työ tehtävä nyt, koska kun kuitu kerran tuodaan markkinoille, siellä ei voi epäonnistua. Siksi on tultava markkinoille oikea-aikaisesti laadukkaalla materiaalilla ja hyvällä tuotteella, muistuttaa Välimaa.

- Uuden kuidun on sovelluttava vaate- ja muotituotteiden lisäksi kodintekstiileihin, huonekaluihin ja erilaisiin kuitukankaisiin, joilta vaaditaan laadukkaita ominaisuuksia ja teknistä laatua. Muodin kautta saadaan tähän mukaan hyvää pöhinää ja kysyntää. Siksi on hyvä, että meillä on Marimekko mukana kehitystyössä, koska brändinomistaja tietää mitä kuluttaja haluaa.

Välimaa näkee tekstiiliteollisuuden arvoketjun suunnattoman monimutkaisena ja haastavana markkinana, jossa tuotteella pitää olla hyvä tarina. - Marimekko on halukas korvaamaan puuvillan uudella kuidulla, millä on pohjoisten metsien hieno tarina ja puu tulee sananmukaisesti iholle. Me tiedämme kuidun alkuperän, tiedämme kuka toimittaa sen Marimekolle, joka valmistaa siitä kuluttajatuotteen.

- Nyt kun yhä useammat miettivät, miten voi tehdä hyvää maapallolle, voi miettiä suosiiko kertakäyttötuotteita, uusiutuvasta tekstiilikuidusta valmistettua kotimaista designia, second handia vai ompeleeko itse. Muotiteollisuus voi olla vahva muutosagentti ja vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen. Koska harva ajattelee, että haluaa ympäristöystävällisen mekon, sen täytyy täyttää kaikki muutkin siihen kohdistuvat kuluttajan odotukset, muistuttaa Välimaa.


Tekstiilijätteelle uusi elämä tekstiilikuituina

Viskoosimenetelm√§ on yli sata vuotta vanha menetelm√§ tehd√§ puukuidusta tekstiili√§. T√§ll√§ hetkell√§ markkinoita hallitsee kaksi selluloosamuuntokuitua: viskoosi ja lyocell (Tencel¬ģ). Viskoosin tuotanto vaatii hyvin myrkyllisen kemikaalin, rikkihiilen, k√§ytt√∂√§. Tencel¬ģ -kuitujen valmistuksessa k√§ytett√§v√§√§n NMMO-nimiseen liuottimeen liittyy my√∂s heikkouksia kuten sen kemiallinen ja terminen ep√§stabiilius, ja sen tuoma riski vaaralliseen reaktion karkaamiseen.


Nyt tehtävän tutkimuksen tavoitteena on selluloosamuuntokuidun tuottaminen IONCELL-F -teknologian avulla. Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston yhteistyössä kehittämä prosessi ei käytä haitallisia kemikaaleja. - Lisäksi IONCELL-F voi mullistaa tekstiilien kierrätyksen, sillä sen avulla tekstiilijäte voi saada uuden elämän uusina laadukkaina tekstiilikuituina, huomauttaa Välimaa.

- Muotiteollisuus kamppailee tekstiilien kierrätyksen kanssa, koska sekä kemiallinen että mekaaninen tekstiilikuitujen kierrätys on alkutekijöissään. Ompelimoiden leikkuujätettä ja käytöstä poistettuja tekstiilejä hyödyntäviä yrityksiä on onneksi jo olemassa.

Välimaa uskoo tulevaisuuden tekstiiliteollisuuden tarjoavan kuluttajille useita kestäviä vaihtoehtoja ja läpinäkyvämmän valmistusketjun. - Muutoksen nopeus on meidän kuluttajien käsissä.

Uusi puu/CO2-raportti

Bookmark and Share






34

 +2%  -1%  +1%  +2%  +4%

Yhteensä kton CO2 ekv:
449
  - Maatalous:
19
%
  - Jätehuolto:
9
%
  - Lämmitys:
8
%
  - Kuluttajien sähkönkulutus:
6
%
  - Tieliikenne:
57
%
Asukasta kohden:
85
kg
Muutos edelliseen viikkoon:
 +2
%

¬ŅQui√©nes son los responsables de afrontar el cambio clim√°tico?

Source: Infobae - El cambio clim√°tico es probablemente el mayor desaf√≠o ambiental y social que enfrenta la humanidad, y que fue generado por el ser humano. Es un problema global que se resuelve en forma global, en donde existen muchos matices que hacen dif√≠cil el consenso entre los pa√≠ses respecto a las decisiones que deben tomarse. Sin embargo, todos reconocen el siguiente principio como marco de discusi√≥n: principio de responsabilidades comunes pero diferenciadas. Este principio reconoce que todos los pa√≠ses tienen responsabilidad com√ļn de solucionar el problema, aunque no todos en el mismo nivel y grado, ya que hist√≥ricamente los pa√≠ses desarrollados han contaminado m√°s a efecto de construir sus econom√≠as que aquellos que est√°n en v√≠as de desarrollo. Y no todos los pa√≠ses tienen la misma capacidad y recursos para enfrentar la problem√°tica.

Consecuencias del cambio clim√°tico en los peces

Source: El tiempo - Una subida de 2¬įC altera la metilaci√≥n del ADN y la expresi√≥n de genes claves para la supervivencia y el desarrollo. Este estudio ofrece una nueva visi√≥n sobre las consecuencias del cambio clim√°tico en los peces a trav√©s de modificaciones epigen√©ticas en todo el genoma

Could evaporation be the next renewable energy?

Source: Reuters - Wind and solar power are growing as sustainable alternatives to fossil fuels, but storing renewable energy through the night, when the sun isn?t shining, or when no wind is rotating the turbines, remains a hurdle.

Figueres: ?Estados Unidos pierde competitividad saliendo del Acuerdo de París?

Source: EFE Verde - La ex secretaria de cambio climático de la ONU que alcanzó el Acuerdo de París y actual directora del proyecto Misión 2020, Christiana Figueres, subraya que EE.UU. "se queda rezagado y pierde competitividad" abandonando el Acuerdo de París y cediendo a otros países el liderazgo de la economía baja en carbono.

Reducir la deforestación e incrementar captura de CO2 en el suelo, una estrategia climática y de seguridad alimentaria

Source: El Peri√≥dico - Las pol√≠ticas clim√°ticas que se centran en la agricultura y los bosques podr√≠an llevar al aumento de los precios de los alimentos, pero reducir la deforestaci√≥n e incrementar la captura de carbono en la agricultura podr√≠a reducir significativamente las emisiones de gases de efecto invernadero, evitando riesgos para la seguridad alimentaria, seg√ļn un nuevo estudio publicado en 'Environmental Research Letters'.

Kunnat CO2-raportissa

Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hamina
Hankasalmi
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Järvenpää
Kaarina
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Kärkölä
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Naantali
Nakkila
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylivieska
Ylöjärvi
√Ą√§nekoski







Etelä-Suomen Lääni Länsi-Suomen lääni Itä-Suomen lääni Oulun lääni Lapin lääni